Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvien suomentaminen  (Luettu 83712 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

J-Viilee

  • Jäsen
  • Viestejä: 875
  • Painajaismaista!
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #90 : 11.07.2017 klo 19:05:53 »
Mainittakoon, että tämän vuoksi yritän olla tarkkana ja käyttää panna-verbiä aina, kun se on asianmukainen. Eli en korvaa verbeillä "pistää" tai "laittaa". Ärsyttää moinen.

Kyllä minäkin panen auton talliin ja saunan päälle. Eiköhän tuolle höröttäminen jäänyt kun siirryttiin ylä-asteelle panemaan opettajat ojennukseen.
Tilulilulii.

echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 392
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #91 : 11.07.2017 klo 19:44:25 »
Kyllä minäkin panen auton talliin ja saunan päälle. Eiköhän tuolle höröttäminen jäänyt kun siirryttiin ylä-asteelle panemaan opettajat ojennukseen.

(Jos siis unohdetaan pienpanimoiden painonta. Tiesittekö, että tytötkin panee?)
I've got 99 problems, but luftballons ain't one. // comixblag

J-Viilee

  • Jäsen
  • Viestejä: 875
  • Painajaismaista!
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #92 : 11.07.2017 klo 20:20:29 »
(Jos siis unohdetaan pienpanimoiden painonta. Tiesittekö, että tytötkin panee?)

Ne ei vaan oo tavannut minua. Jos nyt kerta lähtee lapasesta..
Tilulilulii.

Antti Valkama

  • Jäsen
  • Viestejä: 888
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #93 : 12.07.2017 klo 10:03:57 »
Eiköhän tuolle höröttäminen jäänyt kun siirryttiin ylä-asteelle panemaan opettajat ojennukseen.

Jep, hörötykseen törmää varsin harvoin. Mutta sangen moni on oppinut käyttämään korvikkeita. Asia pistetään muistiin, laitetaan liikkeelle jne. 

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 277
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #94 : 12.07.2017 klo 13:22:36 »
Karzan laittaa taas!  ;D

Timo

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 777
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #95 : 12.07.2017 klo 17:12:09 »
Karzan laittaa taas!  ;D

Timo

Mistä?
"yrittänyttä ei laiteta" on epäonnistuneimpia sanontoja ikinä, yrittävää muka ei moitittaisi tai parjattaisi.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 859
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #96 : 12.07.2017 klo 21:23:12 »
Se laittaa panemisen sijasta taitaa olla jotain uudempaa nuorisokieltä? Joku Putouksen hahmohan sitä uutama vuos sitten hoki.

Curt, just muutama kuukausi sitten joku urpo Hesarin kolumnisti valitti näistä muka epäonnistuneista suomalaisista sanonnoista. "Yrittänyttä ei laiteta" sopii minusta hyvinkin lohkaista siinä vaiheessa kun lähtee riskillä jotain hommaa koettamaan. Samaa sarjaa on "Break a leg", sekin on sitten varmaan mielestäsi epäonnistunut sanonta. Sanonnoissa tai latteuksissa jos niin halutaan, on se piirre että niitä riittää. Ihan toisilleen vastakkaisiakin. Jokaiselle jotakin. Optimisti sanoo "Yrittänyttä ei laiteta" ja pessimisti "Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa".

Mistä?
"yrittänyttä ei laiteta" on epäonnistuneimpia sanontoja ikinä, yrittävää muka ei moitittaisi tai parjattaisi.
Parjataan joo, mutta "ei haukku haavaa tee". (Vaikka saattaa tehdäkin)  :)
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 777
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #97 : 12.07.2017 klo 21:26:09 »
Sanoit sen itse:
Optimisti sanoo "Yrittänyttä ei laiteta" ja pessimisti "Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa".

Minusta nuo molemmat ovat optimistin lausuntoja.
Tekee mitä tahansa kukaan ei kiitä, arvosta jne.

J-Viilee

  • Jäsen
  • Viestejä: 875
  • Painajaismaista!
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #98 : 26.07.2017 klo 23:21:06 »
Hämärä sanonta tuo "yrittänyttä ei laiteta".  Se oli joku vanhan ajan sanonta mitä en penikkana ymmärtänyt ja sen jälkeen en ajatuksia sille uhrannutkaan. Mutta nyt hokasin.
"Jos olet yrittänyt, niin sinua ei panna".

Nyt ymmärrän sen paremmin. Kiitos Kvaakin!
Tilulilulii.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 040
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #99 : 28.10.2017 klo 14:22:52 »
Alvar Renqvist -palkinto 2017 suomennetun kaunokirjallisuuden kustannustoimittajalle Saara Pääkköselle🏆. Tunnettu myös erinomaisista sarjakuvasuomennoksista. Onnittelut!

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 040
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #100 : 04.04.2018 klo 16:55:32 »
Kilpa-ajo halki Italian Asterixin kääntämisestä.

Käännettävän tekstin mukana tuli tosiaan vinkkilista, jossa selitettiin sanaleikit ja karikatyyrit. Tällaista ei ole minkään muun sarjan kohdalla annettu, enkä tiedä toimiiko mikään muu sarjakuva tällä tavalla. Se toi paljon mielenrauhaa, kun etenkin hahmojen nimet olivat melkoisia väännöksiä, jos olisi pitänyt lähteä itse niitä purkamaan osiin.
- Mirka Ulanto

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 040
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #101 : 24.10.2018 klo 20:12:21 »
Mirka Ulanto: Piko ja Fantasio -albumin Ikuinen pikkolopoika kääntämisestä
- Pidän Pikoa ja Fantasiota kääntämistäni sarjoista vaikeimpana.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 040
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #102 : 28.11.2018 klo 21:14:54 »
Sarjakuvaneuvos Kirsi Kinnunen kertoo kääntämisestä, ja sarjakuvienkin kääntämisestä.


Hän kääntää mm. Ville Rantaa ranskaksi ja: "--kokoan esittelypaketin muutamasta suomalaisesta sarjakuvakirjasta ja lähetän ne ranskalaisille kustantajille tutkailtaviksi siinä toivossa, että he ostaisivat niiden oikeudet ja julkaisisivat ne Ranskassa. Tätä minun on tarkoitus tehdä päätoimisesti ja aktiivisesti joulukuun aikana. "

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #103 : 23.07.2021 klo 23:06:05 »
Kun istuin kentän laidalla lasten harrastaessa, kirjoitin mietteitäni. Ajatus oli kopioida lopputulos Facebookin puolelle, mutta pidin tekstinpätkästä niin, etten ilman sen tekijänoikeuksiin liittyviä käyttöoikeuksia tarkistamatta tahtonut sitä siellä julkaista. Ehkä siitä täällä on enemmän iloa kuin murhetta. Kyseinen sarjakuva siis on Eternautti, josta voi keskustella tässä ketjussa.

Eternautin, sarjakuvaklassikon kääntämisestä

Käänsin sivuja tyrmistyksen vallassa. Olin vasta oppinut espanjaa riittävästi tarttuakseni ensimmäisiin sarjakuviin. Opusten dialogi oli eleetöntä, lähes väritöntä – mutta ihmisethän olivat kaikkea muuta!

Sanojen sijaan viestistä suuri osa välittyy sanojen sijasta puheen sävyssä. Työmaalla ”imposible” voi olla pelkkä tuhahdus: ”Ei se onnistu.” Sana voi olla myös kiivas vastustus, jota kädet vihaisesti heiluen korostavat: ”Ei se kertakaikkiaan tule kysymykseen!”

Vaimoni kysyy: ”Que pasa? Que pasa?” Jos vastausta ei ensin kuulu, seuraa jo napakka kehoitus; äänenpaino viimeisellä tavulla korostuu kertoen, että nyt on parempi vastata. ”Mitä nyt? Vastaa jo!”

* * *

Argentiinalaisen koti voi olla muka vaatimaton pikku ”chalecito”, mutta takapihalla on ”pileta”, jonne pulahtaa päivän kuumuudessa. Lomalle hän suuntaa ”valija” matkassaan ja valmistaa hotellihuoneessaan matea, yrttijuomaa. Kirjojen ja elokuvien ansiosta sanat kyllä tunnetaan maan ulkopuolella, mutta argentiinalainen on ehtinyt jo paljastua avattuaan suunsa.

Argentiinalainen suhauttaa voimakkaasti ässän mukaan tavuihin sanoissa, joissa muut espanjaa puhuvat kansalaisuudet eivät sitä äännä: ”llaves, lluvia, llegar”. Kadulla puheeseen tuo lisäväriä italialainen puheen sointi ja tapa venyttää sanoja. Kieleen ja kulttuuriin, jopa mielikuviin argentiinalaisista, ovat vaikuttaneet juuri italialaissiirtolaiset.

Latinalaisen Amerikan maissa teititellään yleisesti. Argentiinalaiset ovat naapurimaa Chilen asukkaisiin nähden vähemmän muodollisia, mutta teitittelevät espanjalaisittain, urugualaisten tavoin vanhakantaisesti. Argentiinalainen on teitittelysääntöjen suhteen suurpiirteinen, ulkomaalaiselle anteeksiantavan ymmärtävä, vaikka muutoin tulistuu herkästi mistä tahansa kuviteltavasta syystä.

* * *

Oesterheldin teksti on argentiinalaisten puheen tavoin rönsyilevää ja runsain pikkusanoin ajatuksia täsmentävää, kuvailevaa. Suomessa ilmaisu on paitsi niukkasanaisempaa myös suorempaa, toteavaa.

Kun olin ensin eläytynyt sivujen tapahtumiin, koetin kuvitella mitä isovanhemieni sukupolvi olisi samassa tilanteessa voinut sanoa; alkuperäisteos on 50-luvulta. ”Dios mio!” on ensijärkytys: ”Herra Jumala!” Sitä seuraa alistunut: ”Voi Luoja!”

* * *

Kuinka isovanhempamme kieli olisi löytänyt termit kohdatessaan kokemusmaailmalleen täysin vierasta. Valonheittimen ja kranaatinheittimen tavoin kumma aparaatti voisi olla sädettimen sijaan aseelta kuulostava, konkreettisesti käsiteltävä säteenheitin. Uusiosana etsii rintamalla vasta muotoaan ja siksi se esiintyy muodossa sädeheitin. Toiminnan keskellä ”tuhosäde” on ilmaisuna kuin viheltävä kranaatti: kohta iskee. Tekniikka on niin vierasta, että se käynnistetään kuin moottori, mutta sammutetaan kuin jalkalamppu.

Kuinka sodan kokenut sukupolvi kuvittelisi elollisen alistettuna robottina? Olisiko se aluksi säälittävä uhri ennen konetta. Toiminnan keskellä siitä tulisi taatusti sanoin epäinhimillistetty vihollinen, jonka tappamista ei surra.

Tieteiskuvitelma on mielikuvituksen juhlaa, myös kielen osalta. ”Koura” elää maailmassa, joka kiertää kaksoistähteä. Kulttuurin tärkein seremonia seuraa, kun kaksi aurinkoa painuu yhdessä mailleen. Oesterheld kuvaa tätä radiohaastattelussa, jonka antoi ennen Argentiinan traagisia tapahtumia. Kaksoistähti on vaikuttanut kultuuriin, minkä tärkein muoto on kieli.

Kaksoistähti kuuluu kielessä parillisuuden korostamisena, yhdyssanojen muodossa. Siksi ihmismies, verineste jne. yhdyssanat ja kuvitellut sanayhdistelmät. Olento korostaa ihmisyyden maskuliinista puolta, vaikka se selkeästi ymmärtää ihmislajin olevan muutakin kuin kohtaamiaan sotilaita. Sotilaat ovat sille ehkä parittomina epätäydellisiä olentoja. Sääliessään ihmisiä välittyy sen vaillinaisuus. Franco vahingossa puhuu olennon kieltä mainitessaan kahvipannun. Tällöin muukalainen ymmärtää mitä sanalla haetaan, mutta ei tunne mustaa nestettä.

* * *

Kirjaimen ja ajatusten noudattamisen sijaan kääntäminen on kulttuurin vertauskuvallistamista. León Giecon rallatus karnevaalistaan kuulusta Río Paranán kaupungista on Hangon Keksin mainoslause. Carlos Gardelin tango Caminiton sijaan kaiuttimesta kuuluu Toivo Kärjen Hopeinen kuu, joka tosin ei teknisesti ottaen taida olla tango lainkaan.

* * *

Juan Salvo vapisi kauttaaltaan autotallissa. Hänen oma kotinsa oli saari, jonka oven takana odotti hiljainen, petollinen kuolema. Hän ei pelännyt vain taivaalta satavaa kuolemaa. Kadulla mikä tahansa liike tai ääni saattoi merkitä toista eloonjäänyttä, joka olisi valmis tappamaan säilyäkseen itse hengissä.

Käännöstyön aloittaessani olin terveyssyistä Chilen pääkaupungissa Santiagossa, erossa perheestäni jonka en sallinut asettua vaaraan. Korona vaati uhrin joka kahdeksas minuutti, ja tilanne pääkaupungissa oli maan yleistilaa vakavampi. Ulkonaliikkumiskiellon sijaan minut eristi asuntooni viranomaismääräysten sijaan pelko näkymättömästä vihollisesta.

Korona oli vuoden kestettyään vienyt työn kahdelta miljoonalta asukkaalta, ja pandemia iski armottomasti juuri yhteiskunnan heikompiin. Kun epätoivo oli syventynyt maassa, josta puuttuivat hyvinvointiyhteiskunnan tukirakenteet, oli jokin perustavanlaatuinen yhteiskuntasopimus kanssaihmisten välillä lakannut olemasta voimassa. Kaduilla liikkui nyt petoja.

Katurikollisuus ja väkivalta eivät enää rajoittuneet vähempiosaisten keskuuteen, vaan ulottui ensi kertaa hyväosaisten alueille. Kaduilla rikollisuus ei enää ollut arvokkaan älypuhelimen nappaamista varomattoman kulkijan kädestä. Aseistautuneet rikolliset kohdistivat joukolla rajua väkivaltaa ja uhrin jäätyä makaamaan maassa tältä vietiin kengät jalasta. Tämä ryöstö tapahtui tuskin kolmeasataa metriä asuntoni ovelta, valvontakameroiden alla.

* * *

El Eternauta kääntyi Eternautiksi kolmessa kuukaudessa, minkä aikana tarina ja todellisuus alkoivat mielessäni kietoutua toisiinsa, ja loppukesä kääntyi alkutalveen.

Santiagossa taivas on pilvetön, kun lämpötila laskee yöllä nollan alapuolelle vuorten huipuille ilmestyen tuolloin lumipeite. Sellainen oli yö, jolloin petollisen kauniit, heikosti hohtavat lumihiutaleet laskeutuivat taivaalta Buenos Airesissa, Eternautin sivuilla.

Keskuslämmitys usein menee hukkaan, koska kalliita raskaita kaksikerrosikkunoita, ”termopaneles”, ei asenneta kuin kalliisiin hotelleihin. Varakkaiden asunnoissakaan ne eivät ole tavanomaisia. Harakoille lämmittämistä ei mietitä, koska ruoka valmistetaan kaasuliedellä. Kaasuvuotojen pelossa keittiön seinissä on rakennusmääräysten mukaiset tuuletuskanavat. Ikkunan raottaminen luo välittömän läpivedon.

Toisinaan heräsin aamuyön tunteina, nousin sängystä ja raotin verhoja. Katseeni hakeutui ylös, kohti yötaivasta. Erotin kenties pimeydessä vuorenhuippujen saaneen valkoisen peitteen. Sen sijaan Andien juurella sataa tuskin koskaan, eikä niin tapahtunut edes pakkasöinä, lumen muodossa.
« Viimeksi muokattu: 25.07.2021 klo 03:43:03 kirjoittanut Jarkko Sikiö »

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #104 : 04.09.2021 klo 18:23:39 »
Luen alkua opuksesta Perramus alkukielellä, siis espanjaksi. Juan Sasturain kirjoitti aivan huikean vivahteikasta tekstiä, tyylilajiaan satiiri.

Kuvittelen, että suoratoistopalvelut siirtyvät konekäännökseen elleivät aivan parin, kolmen vuoden sisällä niin viimeistään ennen pitkää. Tämä ei ole mikään teknologiaa ihaileva toteamus vaan hieman pessimistinen näkemys siitä, että talous menee kulttuurin (laadukkaan tuottamisen) edelle.

Toisessa yhteydessä luin sitä, kuinka konekäännös ei huomioi tunteita. Tuota tekstiä kun nyt katson, niin siinä on periaatteessa aivan selviä ja lyhyitä lauseita, jotka konekäännös varmaan pystyisi pyöräyttämään vaivatta ymmärrettäväksi suomeksi, mutta siitä häviäisi 90% sisällöstä. Täysin mahdoton kääntää muutoin kuin ihmisen toimesta ja ihmisenkin pitäisi käsittää monenmoisia kulttuuriviittauksia ja Argentiinan historiaa. Sasturain itsekin velmuilee kieltä käyttäen (esim. melkein runomittaan: "contigo...enemigo").