Sarjakuvien suomentaminen

[VesaK]

Viime lauantaina SARV ja KAOS järjestivät seminaaripäivän "Sujuva käännös ja sen kritiikki". Yksi puhujista oli erinomainen Kersti Juva, joka muistutti mm. että mikäli olette lukeneet Tarun sormusten herrasta ja Harry Potterit suomeksi, ette ole lukeneet J.R.R. Tolkienin ja J.K. Rowlingin kirjoja, vaan Kersti Juvan ja Jaana Kapari-Jatan teokset. Koska opusten alkuperäiset kirjailijat eivät ole kirjoittaneet mitään suomen kielellä. 

Samoja teemoja käsitellään myös tässä artikkelissa, vaikka se keskittyykin mangan englannintamiseen:

http://www.tcj.com/confessions-of-a-manga-translator/

[Toni]

mikäli olette lukeneet Tarun sormusten herrasta ja Harry Potterit suomeksi, ette ole lukeneet J.R.R. Tolkienin ja J.K. Rowlingin kirjoja, vaan Kersti Juvan ja Jaana Kapari-Jatan teokset.

Aika esikuviensa kaltaiset juonet ja kerronnalliset ratkaisut olivat kuitenkin noihin suomalaisiin teoksiinsa kehittäneet. Ihanko silkkaa sattumaa?

[VesaK]

Aika esikuviensa kaltaiset juonet ja kerronnalliset ratkaisut olivat kuitenkin noihin suomalaisiin teoksiinsa kehittäneet. Ihanko silkkaa sattumaa?

Tästä kannattaa ehdottomasti kysyä Kersti Juvalta itseltään. Vastaus tulee takuulla. Tiiviisti sanottuna hän totesi, että pyrkimyksenä on luoda käännös, joka on "jollakin tapaa sama kuin alkuteos".

[Curtvile]

... mikäli olette lukeneet Tarun sormusten herrasta ja Harry Potterit suomeksi, ette ole lukeneet J.R.R. Tolkienin ja J.K. Rowlingin kirjoja, vaan Kersti Juvan ja Jaana Kapari-Jatan teokset.  

Aika esikuviensa kaltaiset juonet ja kerronnalliset ratkaisut olivat kuitenkin noihin suomalaisiin teoksiinsa kehittäneet. Ihanko silkkaa sattumaa?

Ei tietenkään mutta Kersti Juva ja VesaK molemmat kääntäjiä (kuten muistaakseni Jerrymies itse joissain Tähtivaeltajissa) ovat oikeassa pointissaan.

Kyse ei ole enää alkuperäisestä teoksesta vaan sen tulkinnasta, yhden ihmisen versiosta ja visiosta, hänen tietomääräänsä ja elämänkokemukseen sekä kielelliseen taitoon pohjaava tulkinta työstä.

Jos vastaava olisi uutisissa puhuttaisiin mediakritiikistä tai jopa aatteellisesta propagandasta suuntaan Y tai X.
Kun kyse on fiktiosta...pyh ja pah kuhan on edes sinne päin riittää enimmälle osalle.
Onneksi ei kaikille.
Itsellä on vaan kymmenkunta tuttua kääntäjää jote edustanen kvaakin vähemmistöä.

Nähdäkseni se mitä Juva ja VesaK ajoivat ei ollut alkuteoksen kiistämistä ainoastaan graafisesti esitettynä:
Hugo Simberg


voi olla RAYn mainos

Fingerporin muistikirjan kansi

tai Elli Mäenpään versio


ja kummasti ne muistuttavat jopa teemoiltaan ja kerronnallisilta ratkaisuiltaan toisiaan mutta ei niitä sekoita keskenään ja kukin antaa katsojalleen jotain eri tavoin kuin muut.

Kääntäminen on aina uuden tekemistä, tulkitsemista vaikka lähtökohta olisi sama. Sitten kun joku alkaa väittää ettei käännöksellä ja alkuteoksella ole eroa ei olla riittävän mediakriittisiä.

Kääntäjien työ on kuten värittäjänkin, parhaimmillaan näkymättömänä ja alkuperäistä mahdollisimman paljon seuraten.
Muuten jälki on ihan kuten tässä jälleen kerran graafisessa esimerkissä:

[VesaK]

No niin, nyt on oikein. Eli otetaan pätkä Davissonin tekstiä tähän:

I once saw someone complain that a listing for Showa: A History of Japan had it “By Shigeru Mizuki and Zack Davisson.” They complained that Davisson (me) was only the translator, and so the series wasn’t “by” him. But I think that is an accurate listing. I am also a writer, and to me the translations I do are as much “mine” as the books I write. They are “my comics.”

Next time you read a manga you love, take a peek at who the translator is. Maybe check to see if you have any other comics by that translator. As an experiment, compare two works by the same original artist, but translated by different people (for example, my Satoshi Kon translations for Dark Horse and the ones by Vertical). See if the voice changes. See how different they are. And remember that what you are reading is always a collaboration. No matter what your favorite manga is, or who originally wrote it—translators are a part of your experience.

[JV]

Väistämättä kääntäessä katoaa kirjoittajan ominaisääni, mutta juonivetoisissa kirjoissa se ei välttämättä ole niin oleellista. Lee Childin kirjan alkukielellä ja suomeksi lukeneet tyypit voivat kokolailla kokea lukeneensa saman kirjan. Hyvä kääntäjä voi löytää hyvin samantyyppisen oman äänen kirjalle, joka vetoaa lukijoihin samalla tavoin kuin alkuperäinen. Sarjakuvassa kertojan "ääni" ei ole välttämättä niin vahva, jotain Moorea ja Gaimania lukuunottamatta. Mutta esim. Azzarellon jatkuva sanaleikki on käytännössä mahdotonta kääntää.

Eroistaan huolimatta englannin kieli muuntuu suomeksi helpommin kuin monet muut kielet, esimerkiksi kiinalaisen haikun pystyisi suomentamaan kymmenillä merkitykseltään hyvin vaihtelevilla tavoilla (ehkä pienemmässä määrin sama pätee myös mangaan).  

[Curtvile]

Väistämättä kääntäessä katoaa kirjoittajan ominaisääni, mutta juonivetoisissa kirjoissa se ei välttämättä ole niin oleellista. Lee Childin kirjan alkukielellä ja suomeksi lukeneet tyypit voivat kokolailla kokea lukeneensa saman kirjan. Hyvä kääntäjä voi löytää hyvin samantyyppisen oman äänen kirjalle, joka vetoaa lukijoihin samalla tavoin kuin alkuperäinen. Sarjakuvassa kertojan "ääni" ei ole välttämättä niin vahva, jotain Moorea ja Gaimania lukuunottamatta. Mutta esim. Azzarellon jatkuva sanaleikki on käytännössä mahdotonta kääntää.

Totta: Välttämättä onkin se operatiivinen sana.

Azzarellolla ei ole kyse vain sanaleikeistä(vaikket sitä varmasti tarkoittanutkaan) vaan mm. 100 Bulletsin kohdalla dialektia ja koulutustasoa myöten kunkin hahmon oma ääni. Ei vain se mitä sanotaan vaan miten sanotaan semantiikkaa ja kulttuuria myöten. Jotka ovat olennainen osa kerrottua tarinaa siinä kuin ne kuvatkin.

Kääntäminen ei toki ole helppo rasti, taannoin tutun kanssa joka myös toimii kääntäjänä(artikkelien, kirjojen, elokuvien ja tv-sarjojen) puhe kääntyi HPLn Necronomiconiin jonka "käännöstä" ei tietenkään ole teoksen ollessa fiktiivinen. Jäätiin miettimään tulisiko mokoman opuksen kääntäjäkin hulluksi kuten lukijansa koska käännöstoimisto keikan joka tapauksessa ottaisi rahanahneuttaan.

Anekdootin pointti on että kääntäminenkin on monille "vain työ" ei kutsumusammatti. Lee Child esimerkki on osuva koska kukaan kirjallisuuteen "vakavasti" suhtautuva tajuaa että sehän on kevyttä viihdettä joten jahka ruumiita tulee suurin piirtein oikeassa järjestyksessä mikä väli?
Tämä on juuri se joka isosti vaivaa elokuvia ja sarjakuvapuolta, hälläväliä asenne, kunhan on sinne päin, edes samaan ****n suuntanumeroon päin, alkaa edes viereisellä numerolla.

sarjakuvien kohdalla tästä saa kärsiä pitkälti yhäkin, joukossa on ansioituneita verta hikoilevia rautaisia ammattilaisia, mutta jokaista kohtaan on Kekkos-sitaatin mukaisia ******n ****reita, joittein muka-lokalisaatio ja tarinankerronnan 90° kulmasta tulee äkkiseltään ihan viivasuora.

Alkuteosta ei täysin ikinä tietenkään tavoiteta mutta jatkaen, katsokaa ensin Hitchcockin Psyko ja sitten Gus van Santin Psyko. Tai La Femme Nikita ja perään Koodinimi:Nina-Point of no return.
Niinpä.

Sillä käännöksellä on väliä.
Tai pikemminkin: pitäisi olla.
kaikki kääntäjät kun eivät todellakaan ole Kersti Juvia tai Kaukorantoja.

[JV]

Totta: Välttämättä onkin se operatiivinen sana.

Azzarellolla ei ole kyse vain sanaleikeistä(vaikket sitä varmasti tarkoittanutkaan) vaan mm. 100 Bulletsin kohdalla dialektia ja koulutustasoa myöten kunkin hahmon oma ääni. Ei vain se mitä sanotaan vaan miten sanotaan semantiikkaa ja kulttuuria myöten. Jotka ovat olennainen osa kerrottua tarinaa siinä kuin ne kuvatkin.

Tietysti Azzarellon tapa emuloida puhekieltä, -tyylejä ja slangia myös. Se vain on hassua, että jokaisella Azzarellon hahmolla persoonastaan ja taustastaan huolimatta on pakkomielle sanaleikkien kanssa.

Huonot käännökset tekevät hallaa suomen kielelle aika laajalti. Suomen suurimpien iltapäivälehtien sivuilla on sanasta sanaan pöllittyjä juttuja anglismeineen ja vastaava mainitsemasi "hällävälismi" näkyy esim. tv-sarjojen käännöksissä, mutta ylipäätään kirjoitetun tekstin puolella. Osaksi kääntäjillä kyse on korvausten pienentymisestä, ehkä myös arvostuksen vähenemisen vaikutus motivaatioon tms. - mutta peräänkuuluttaisin jonkinlaista ammattiylpeyttä.

Jonkinasteinen idioluutio on käynnissä. Suomen kieli kesti 700 vuotta Ruotsin vallan alaisuudessa, mutta kymmenen vuotta Internetiä ja aspartaami-cokista tuntuu tekevän tehtävänsä.

[Curtvile]

Huonot käännökset tekevät hallaa suomen kielelle aika laajalti. Suomen suurimpien iltapäivälehtien sivuilla on sanasta sanaan pöllittyjä juttuja anglismeineen ja vastaava mainitsemasi "hällävälismi" näkyy esim. tv-sarjojen käännöksissä, mutta ylipäätään kirjoitetun tekstin puolella. Osaksi kääntäjillä kyse on korvausten pienentymisestä, ehkä myös arvostuksen vähenemisen vaikutus motivaatioon tms. - mutta peräänkuuluttaisin jonkinlaista ammattiylpeyttä.

Jonkinasteinen idioluutio on käynnissä. Suomen kieli kesti 700 vuotta Ruotsin vallan alaisuudessa, mutta kymmenen vuotta Internetiä ja aspartaami-cokista tuntuu tekevän tehtävänsä.

Tämä on surullista kyllä totta. Osittain myös tahallista.

Kyse ei ole mistään pahanenteisestä hallinointimenetelmästä tai vehkeilystä: useampi tuntemani ammatti/puoliammattilaiskääntäjä on kertonut että kuvatallennepuolella on tullut palautetta: Käännät liian hyvin.
Työ on ollut liian tasokasta maksuun nähden ja jottei kuluttaja opi liian vaativaksi on oltava virheprosentti. Siis tietty määrä väärin käännettyä.

Kuvittelin alkuun että minua yritetään vetää höplästä, mutta kun toisiaan tuntemattomat tahot toistivat saman asian oli pakko ymmärtää että kaupallisuuden lainalaisuudet eivät ole kulttuurin ja loppukäyttäjän puolella.
Vaan sen idioluution.

Siinä on hankala ylläpitää ammattiylpeyttä.

Sinällään kirjallisuuden ja elokuvien suurkäyttäjänä on todettava että sarjakuvapuolelle on kuitenkin viime kädessä päätynyt ilahduttavan suuri osuus kutsumustyöhenkisesti toimivia kääntäjiä: Kaukorannat, Kinnunen, Rautkorpi, Rauhala, Ruokosenmäki, Nikupaavola, Kataisto, Koivumäki...onhan noita muitakin vino pino jotka laittavat itsensä likoon.

Mistä itse ainakaan en usein muista kiittää sen ansaitsevia tahoja.

[J Lehto]

Tämä on surullista kyllä totta. Osittain myös tahallista.

Kyse ei ole mistään pahanenteisestä hallinointimenetelmästä tai vehkeilystä: useampi tuntemani ammatti/puoliammattilaiskääntäjä on kertonut että kuvatallennepuolella on tullut palautetta: Käännät liian hyvin.
Työ on ollut liian tasokasta maksuun nähden ja jottei kuluttaja opi liian vaativaksi on oltava virheprosentti. Siis tietty määrä väärin käännettyä.

Kuvittelin alkuun että minua yritetään vetää höplästä, mutta kun toisiaan tuntemattomat tahot toistivat saman asian oli pakko ymmärtää että kaupallisuuden lainalaisuudet eivät ole kulttuurin ja loppukäyttäjän puolella.
Vaan sen idioluution.

Tuossa ei ole mitään tolkkua. Eivätkö ne maksa sanojen määrän
eikä laadun mukaan?

Toisaalta olen kuullut sellaistakin että esim. sairaalassa hoitaja
joka kohtelee potilaita liian ihmismäisesti joutuu piakkoin
puhuteltavaksi. Etteivät asiakkaat totu "hemmotteluun". Lienee
sama ilmiö.

[Curtvile]

Toki, tuota minäkin kysyin molemmilta erikseen.
Maksavat määrän mukaan, mutta varsinkin nämä tahot eivät halua "liian hyvää kääntämistä".

Nähtävästi osittain juurikin jotta pitävät filologian ja kääntämispuolen opiskelijat palkkalistoillaan l. hinnan alhaalla ja tahdin kovana.

[Toni]

No niin, nyt on oikein. Eli otetaan pätkä Davissonin tekstiä tähän:

Ja kommenttiosiosta löytyy myös hieman toisenlaista kantaa useammiltakin muilta kääntäjiltä, tyyliin:

"There are multiple approaches to translation, of varying degrees of validity. Yes, manga is a medium with more limitations and constraints on the translator than others, but the translator should NEVER inject his or her self into the story being told. As translators, we have a duty to respect the intent of the original author and provide as accurate a translation as we are able."
http://www.tcj.com/confessions-of-a-manga-translator/#comment-1650168

"I totally agree that translation is an immersive, creative, and collaborative exercise, and how things turn out depends heavily on the personality of the translator as much as his or her linguistic skills. But in the half dozen manga I have translated, in addition to the many translated citations in the essays I write, I have never once felt that any more than a small fraction of the creative or intellectual credit should transfer to me."

Mutta siis kaikki kunnia ja kiitos hyville kääntäjille - ihan ilman, että tarvitsee omia koko teosta omakseen. Hyvä käännös on vaikea rasti ja vaatii sekä vankkaa ammattitaitoa, alkuteoksen syvällistä ymmärtämistä, suomenkielen nyanssien täyteläistä hallintaa kuin sitä, että pystyy kääntämään kirjailijan luomat erilaiset äänet ja tyylit sopivaan suomalaiseen asuun. Kielellä, joka on uskollinen alkuteokselle - joka on kuitenkin kaiken käännetynkin tekstin lähde, sydän ja sielu.

Liian usein eteen tulee vasurilla tehtyjä käännöksiä, joissa nämä määreet eivät täyty. Joten sitäkin enemmän täytyy kunnioittaa niitä mestaristekijöitä, jotka näkevät vaivaa vaikka se ei taloudellisesti ajateltuna olisi aina järkevää. Arvostan heitä valtavasti.

[Lurker]

Toki, tuota minäkin kysyin molemmilta erikseen.
Maksavat määrän mukaan, mutta varsinkin nämä tahot eivät halua "liian hyvää kääntämistä".
--

Itsekin suomennoshommia tehneenä en voi tätä uskoa. En sitten millään.


Tai ehken vain halua uskoa...

[Curtvile]

Itsekin suomennoshommia tehneenä en voi tätä uskoa. En sitten millään.


Tai ehken vain halua uskoa...

En minäkään alkuun, mutta eipä kummallakaan neidolla ollut syytä valehdella toisistaan tietämättä samaa karvaiselle nörtille.
Toiselle  oli sanottu suoraan "enemmän ja nopeammin, tarkkuudella niin väliksi" mutta tuo ei tosiaan siis ollut sarjakuvan vaan televisio-ohjelman käännöstä.

Tieteellisten tekstien kääntäminen taas ihan eri puolta tai kuten käännössaneluja tekevä herrasmies asian ilmaisee "tienaan talouden rahat sängyssä selälläni"

ja sarjakuvissa alaan syventyviä tekijöitä on onneksi enemmän. Ei liikaa kuitenkaan.

[VesaK]

Mutta siis kaikki kunnia ja kiitos hyville kääntäjille - ihan ilman, että tarvitsee omia koko teosta omakseen.

Tässä näemme miten rikkinäinen puhelin toimii. Minun välittämänäni ei Tonin ajukoppaan mitä ilmeisimmin välittynyt Kersti Juvan hienon esitelmän ironinen sävy, joka johtui siitä miten kehnosti ja yhä kehnommin kääntäjiä kohdellaan eikä mielellään rahaakaan maksettaisi. 

Ei Juva missään nimessä tarkoittanut "omia" Tolkienia, mutta käännös on kuitenkin hänen tulkintansa.

Enkä usko että vanha kunnon J.R.R. ikinä kirjoitti: "Yksi sormus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee, se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee", vaan hän riipusteli: "One Ring to rule them all, One Ring to find them,
One Ring to bring them all and in the darkness bind them".

Enkä usko, että Rowling nimesi itse yhtään hahmoaan Kalkarokseksi, Ilomietteeksi tai pimennoksi tai selosti huispauksesta mitään.

Enkä usko, että Tähtivaeltajassa julkaistujen esim. Neil Gaimanin novellien suomentaja on G. Translate.

POINTTI on se, että JOS ikinä kirjoitatte arvosteluja mistään käännösteoksesta, niin muistakaa nyt hemmetissä mainita myös kääntäjän nimi.