Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvien suomentaminen  (Luettu 78373 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 911
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #105 : 04.09.2021 klo 18:23:39 »
Luen alkua opuksesta Perramus alkukielellä, siis espanjaksi. Juan Sasturain kirjoitti aivan huikean vivahteikasta tekstiä, tyylilajiaan satiiri.

Kuvittelen, että suoratoistopalvelut siirtyvät konekäännökseen elleivät aivan parin, kolmen vuoden sisällä niin viimeistään ennen pitkää. Tämä ei ole mikään teknologiaa ihaileva toteamus vaan hieman pessimistinen näkemys siitä, että talous menee kulttuurin (laadukkaan tuottamisen) edelle.

Toisessa yhteydessä luin sitä, kuinka konekäännös ei huomioi tunteita. Tuota tekstiä kun nyt katson, niin siinä on periaatteessa aivan selviä ja lyhyitä lauseita, jotka konekäännös varmaan pystyisi pyöräyttämään vaivatta ymmärrettäväksi suomeksi, mutta siitä häviäisi 90% sisällöstä. Täysin mahdoton kääntää muutoin kuin ihmisen toimesta ja ihmisenkin pitäisi käsittää monenmoisia kulttuuriviittauksia ja Argentiinan historiaa. Sasturain itsekin velmuilee kieltä käyttäen (esim. melkein runomittaan: "contigo...enemigo").

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 911
Vs: Sarjakuvien suomentaminen
« Vastaus #106 : 13.10.2021 klo 02:07:47 »
Tämä ei ole yksiselitteisesti sarjakuvan kääntämiseen liittyvä aihe, mutta en tohtinut aloittaa omaa ketjua.

Kaikille lienee kuitenkin tuttu liitekuvan mukainen tilanne, jossa tilaa on enemmän kuin käännetty teksti tarvitsee. Kuva toki vain kavaltaa alhaiset tuotantoarvot. Syynä ylenmääräiseen tilaan lienee useimmiten joko konefontti tai kielten eroavaisuus, jota ei tasoitella kääntäjän tai latojan osalta.

Kunnianhimoisemmassa tuotannossa liitekuva olisi helppo nokkelan latojan korjata, yksinkertaisimmillaan suurentamalla viimeistä sanaa.

Oivaltava ja kokenut kääntäjä voi toki suunnitella sanomisensa hieman etukäteen niin, ettei tällaisiin edes latoja päätyisi koskaan lyömään otsaansa.

Parhaassa tapauksessa kääntäjä pystyy sanomaan asian toisella tavoin, mutta sarjakuvasta riippuen tietysti tällaiseen kiljahdukseen voi puuskahtaa jotain nokkelaa niin, että suomennoksella ei olisi tekoa alkuteoksen kanssa, mikä hyvin voi olla perusteltu ratkaisu. Toisaalta laiska kääntäjä voi yksinkertaisesti venyttää ja vanuttaa sanottavaansa, käytännössä tinkiä siis laadusta.

Tämän voisi tietysti kuitata ympäripyöreästi, että pitää hakea tasapainoa visuaalisen puolen ja käännöksen laadun kanssa, mutta lopulta kaikki kääntyy rahaan. Onhan niitä ratkaisuja vaikka puhekuplien uudelleen piirtämisestä lähtien, miten nyt missäkin prioriteetit nähdään olevan kohdallaan.

Olen maailmalla nähty uudelleen piirrettyjä puhekuplia. Samoin esimerkiksi nettisarjojen tapauksessa voi tekijä yleisön mukaan latoa huolella yhdellä kielellä ja vauhdikkaammin tehdä saman toisella kielellä. Disney-sarjoissa tietenkin painotetaan nokkelaa ja kekseliästä suomea.

Kvaakissa olen toisinaan huomannut arvosteluissa mainitun huolellisen ja onnistuneen ladonnan. Kertokaa ulkosuomalaiselle ihan esimerkkien kautta, mikä on nykytaso. Onko erityisen onnistunutta tai epäonnistunutta käännössarjakuvaa tässä suhteessa? Häiritseekö asia vai kiinnittääkö siihen lainkaan huomiota?

Lisäksi voi toki kukin kertoa mielipiteensä prioriteettien suhteen. Onko käännössarjakuva ensisijaisesti sananmukaisesti kuvaa vai painottuuko käsikirjoitus ja suomi yli visuaalisen miellyttävyyden?

(Käännössarjakuva ketjun aiheen lisäksi myös siksi, että eihän tällaisia tyhjiä alueita pitäisi alkujaan kotimaan sarjakuviin mitenkään tulla.)