Julkistustilaisuudessa Anssi kertoi jo 30 vuotta sitten tiirailleensa Asterix- ja Tintti- ym. albbareiden rivistöä ja haaveilleensa, että joskus itsekin saa tehtyä vastaavan sarjan.
"No, 20 vuotta sitten ryhdyin toden teolla siihen pyrkimään, vaikka en minä silloin vielä osannut edes kunnolla piirtää. Marian koodin tekobudjetti ei ollut niin suuri että olisin päässyt itse käymään kaikilla tarinan tapahtumapaikoilla. Vain Tallinnassa kävin, mutta sehän nyt on helppoa helsinkiläiselle. Onneksi esitteitä, valokuvia ja internet-sivuja on riittämiin, eli tekijä voisi piirtää niin kaukaiset kuin helsinkiläisetkin tapahtumapaikat pikkutarkasti."
"Marian koodia tehdessäni en vielä ollut kovin pikkutarkka, mutta odottakaapas vain sarjan seuraavaa albumia, joka ilmestyy jo loppuvuodesta 2006!"
"Käsikirjoitukseen ja käsikirjoittajaan olen hyvin tyytyväinen, koska omat kykyni eivät olisi riittäneet noin pitkän tarinan luontevaan ja jouhevaan kirjoittamiseen."
Marian koodin kirjoittaja, Suomen akatemian tutkija sekä yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola totesi tarinan olevan puhdasta fiktiota.
"Uskonnollisten asioiden kanssa ei pidä käyttäytyä aivan välinpitämättömästi, minkä Muhammed-pilapiirroskonflikti osoittaa. Silti Marian koodin kaltaisessa viihdetarinassa vapauksia voi ottaa, koska aivan varmoja faktoja ei löydy. Väitetään esimerkiksi, että ahvenanmaalaisessa kirkossa olisi palanen Magdalan Marian luuta, mutta onko se todella pala hänen luutaan, sitä lienee mahdoton todistaa."
"Päähenkilö, Anni Isotalo on "vertailevan kirkkohistorian professori". Kyseistä oppiainetta ei vielä ole olemassa, mutta ehkä se jo kohta perustetaan", arveli Ketola.