Raymond Macherot

[Dennis]

Fantagraphics julkaisee ensi vuoden puolessa välissä toisen Sipuleena kirjan: Sibyl-Anne And The Honeybees.

http://www.amazon.com/Sibyl-Anne-Honeybees-R-Macherot/dp/1606996630/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1351353622&sr=1-1

Ihan jees että tätä saa ymmärettävällä kielellä, mutta sen verran kitinää että julkaisutahti saisi olla tiheämpi kuin joka toinen vuosi.

Ja saisi sitä Naukiotakin tulla enkunkielellä.

[Darzee]

Olisko syynä sivuun siirtymiseen ollut, että Peyon Poussy-kissa seikkaili jo ensin (suom. Mustonen). Vähän samannäköinen mustavalkoinen katti.

Ei kuulu tähän ketjuun, joten uteluni saa siirtää: tuliko Mustosta suomeksi muuten kuin vuonna 1989 Gummerukselta? Kolmea albumia tuolloin lupailtiin, mutta koskaan en ole törmännyt kuin ensimmäiseen ("Minä olen Mustonen"). Eivätpä nuo kauhean ihmeellisiä olleet. Ainoa mieleeni erityisesti jäänyt strippi on alakouluikäisille suunnattuun sarjaan omituisen karu juttu, jossa Mustonen yrittää napata pikkulintua, ei onnistu ja jää auton alle. Enkelinä taivaalla lintujahti sitten onnistuukin paljon paremmin.

[MTT]

Ei kuulu tähän ketjuun, joten uteluni saa siirtää: tuliko Mustosta suomeksi muuten kuin vuonna 1989 Gummerukselta? Kolmea albumia tuolloin lupailtiin, mutta koskaan en ole törmännyt kuin ensimmäiseen ("Minä olen Mustonen"). Eivätpä nuo kauhean ihmeellisiä olleet. Ainoa mieleeni erityisesti jäänyt strippi on alakouluikäisille suunnattuun sarjaan omituisen karu juttu, jossa Mustonen yrittää napata pikkulintua, ei onnistu ja jää auton alle. Enkelinä taivaalla lintujahti sitten onnistuukin paljon paremmin.

Ei tullu kuin yksi...

[Jukka Laine]

Raymond Macherotin metsäneläimiä Tintin-lehden numerosta 36/1953, ennen Klorofylliä.

[Jukka Laine]

...jatkuu

[Lurker]

Macherot'n eläinhahmojen ilmeikkyys näkyy vasta idullaan näissä näytteissä. Sen sijaan taustat ja sivusommittelu on jo aika hyvin kohdallaan.

[Jukka Laine]

Uusien tekijöiden lyhyet sarjat pääsivät tuohon aikaan heti Tintinin kanteenkin. Jean Graton oli näyttänyt taitojaan jo kahdesti. Ensin esiteltiin tuonaikaisia kilpa-autoja ja seuraavaksi pyöräilijöitä.

Vakiintuneet sarjat ilmestyivät sivu kerrallaan. Tintti, Lefranc, Pom et Teddy (Craenhals), Bob et Bobette, Blake et Mortimer, Barelli...

[Jukka Laine]

Klorofyllin ensimmäistä seikkailua olen lukenut nyt Tintin-lehden jatkiksena vuodelta 1954. Tässä on selvästi ideana vastarintaliike. Teema toistuu Macherotin myöhemmissä albumeissa. Klorofylli ja Torpille ovat urheita sankareita, ja mustat rotat pahoja natseja. Kaikki rotat ovat samannäköisiä eikä niillä ole nimiä.

Piirrosjälki on hienoa, mutta tarinana ei ole yhtä hyvä kuin Sipuleenan parannettu versio.

Kuten Pupu6kko lauloi Korkeajännitys-kappaleessaan noin vuonna 1980: Toiset ovat sankareita ja toiset natsirottia.

[Jukka Laine]

Non Stopin Klorofyllissä esiintyi myskirottia, eli piisameita. Alkukielellä kyseessä oli muscardin, suomeksi pähkinähiiri. Joka itse asiassa ei ole hiiri, mutta ei ole tammihiiri Klorofyllikään, jota sanotaan sarjakuvassa joskus hiireksi.

Kummatkin kuuluvat unikekoihin.

[Darzee]

Non Stopin Klorofyllissä esiintyi myskirottia, eli piisameita. Alkukielellä kyseessä oli muscardin, suomeksi pähkinähiiri. Joka itse asiassa ei ole hiiri, mutta ei ole tammihiiri Klorofyllikään, jota sanotaan sarjakuvassa joskus hiireksi.

Nämä voivat olla välillä vähän vaikeita. Rudyard Kiplingin "Viidakkokirjassa" mainitaan muutamaan otteeseen "musk rat" -niminen eläin, jonka kuvittaja on esittänyt piisamina. Kipling kuitenkin tarkoittaa erästä päästäislajia, joka elää ihmisasunnoissa ja jonka ulosteet haisevat vähän myskirauhaseritteelle. Intiassa ei ole piisameita.

Disney-sarjakuvien Kuru Korppi on itse asiassa mainalintu, eikä sitä korpiksi alkukielellä sanotakaan.

Enemmän Klorofylliin palatakseni totean, että Macherot'n tarinoiden synkät aspektit  tekevät osaltaan näistä tarinoista tenhoavia aikuisellekin lukijalle. Mitä hahmoihin tulee, niin vähemmän yllättävästi vastustajat varastavat yleensä show'n. Klorofyllin kavereista ainoastaan Minimum on vähän värikkäämpi.

[Jukka Laine]

Jyrsijälajeja on niin paljon ja eri kielillä niillä on eri nimiä jotka menevät sekaisin käännöksissä.

Mutta Macherotia lukiessa pitää noista ottaa vähän selvää, ja katsoa päälle mitä tekijä on tarkoittanut 50-luvulla ja suomentaja 70-luvulla.

Lörppölintu Caquet, taisi olla Palturi Kottarainen suomeksi, sanoi ensitapaamisessaan Klorofylliä hiireksi. Myös alkuperäisessä.

[Jukka Laine]

Kysyä sopii, miksi WSOY aloitti albumista 2, jos ykkösalbumi ei koskaan ole tullut suomeksi. Saa tarinasta selvän noinkin, mutta olisi toki ollut loogisempaa julkaista ykkönen ensiksi. Valittu ratkaisu tuskin oli - näin jälkiviisaasti asiaa tarkastellen - omiaan houkuttelemaan uusia lukijoita sarjan pariin. Sääli, ettei jatkoa koskaan tullut.

Myöhemmän ranskankielisen Klorofylli-albumisarjan mukaan "Salaliittolaiset" oli numero 1, "Salami" oli numero 2 kuten ruotsiksikin. Mustat rotat tulivat kolmantena. Älkää kysykö miksi.

Eivätpä nuo Non Stopissakaan tulleet oikeassa järjestyksessä.

[Ördög]

Non Stopin Klorofyllissä esiintyi myskirottia, eli piisameita. Alkukielellä kyseessä oli muscardin, suomeksi pähkinähiiri. Joka itse asiassa ei ole hiiri, mutta ei ole tammihiiri Klorofyllikään, jota sanotaan sarjakuvassa joskus hiireksi.

Kummatkin kuuluvat unikekoihin.

Niin, Rullaati ja Rullallei (Mironton et Mirontaine) ovat pähkinähiiriä.

Herkutteleva kärppäkään ei muuten ollut kärppä (hermine en français) vaan fretti (ranskaksi furet).

Lörppölintu Caquet, taisi olla Palturi Kottarainen suomeksi, sanoi ensitapaamisessaan Klorofylliä hiireksi. Myös alkuperäisessä.

Toisaalta myös Palturin lajista on jonkin verran epäselvyyttä... Täällä häntä väitetään lörpötteleväksi mustarastaaksi (Caquet, le merle bavard) ja täällä taas kottaraiseksi (étourneau).

[Jukka Laine]

Caquet l'étourneau on hän ensiesiintymisessään Klorofyllin paluussa. Lisäksi Minimum sanoo tätä bavardiksi joka oli kääntynyt suupaltiksi.

[Jukka Laine]

Hyvää pääsiäistä.