Kirjoittaja Aihe: Historia sarjakuvan aiheena  (Luettu 83574 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 257
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Historia sarjakuvan aiheena
« Vastaus #150 : 11.12.2014 klo 13:17:27 »
Himputti, laitanko tämän nyt tänne, vaikkei ihan oikeaa historiaa olekaan (kun ei esim haulla löytynyt "virolainen sarjakuva" eikä "eestiläinen"). Jos olis myytit ja eepokset sarjakuvina -ketju, niin sinne...
Pilteepos Kalevipoeg: Viron kansalliseepos taipui vauhdikkaaksi sarjakuvaksi.

Timo

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 780
Vs: Historia sarjakuvan aiheena
« Vastaus #151 : 04.03.2016 klo 01:33:29 »
Historian harrastaminen on kieltämättä hyvää sarjakuvaharrastukselle.
Jo muutaman vuoden ajan takaraivossa on väijynyt arkeologien löytö italiasta

lyhyt leprainen vanha soturi kun on turhan hedelmällinen tarinankerrontaan, kaukana studioitten runtelemasta Kingdom of heavenin versiosta oikean historian Baldwin IVsta, tuttavien kesken jerusalemin spitaalikuningas.

Ja siis tietenkin: Lihaa säästämättä


Toisaalta tässä on tullut kerrattua eri projekteihin Kagaalin historiaa, Pärmiä ja neuvostoliittolaista tankkitekniikkaa.. se että alkaa oppia speksejä kyrillisittäin kertonee kaiken

Darzee

  • Valistunut arvailija
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 316
  • Me likes prairie dogs!
Vs: Historia sarjakuvan aiheena
« Vastaus #152 : 05.10.2018 klo 14:14:20 »
Koetin tapailla Hendrik Consciencen liki parisataa vuotta vanhaa historiallista romaania "Flanderin leijona" alkukielellä, mutta en jaksanut loppuun asti, vaan vaihdoin englanniksi. Se lienee yksi ahkerimmin sarjakuvaksi sovitettuja historia-aiheisia teoksia, Wikipedian mukaan sarjakuvaversioita on ainakin yhdeksän. Tekijöiden joukossa on kovia nimiä aina Bob de Moorista alkaen.

Kirja kertoo aatelisneidon ja ritarin rakkaustarinan kansallisromanttisessa kehyksessä, jossa flaamit ja ranskankieliset taistelevat toisiaan vastaan. Huippukohta on niin sanottu Kultaisten kannusten taistelu, jossa flaamit voittavat ylivoimaisen ranskalaisarmeijan.

Sävy on flaamilaismielinen ja ranskalaisvastainen. Kirjasta tulikin merkittävä flaamilaisen kansallistunteen ilmentymä, ja vastaavasti ranskankielisten keskuudessa se tunnetaan flaamilaisen separatismin ja kansalliskiihkon polttoaineena.

Sen verran tarkasti Bob de Moor ilmeisesti noudatteli alkuperäisteoksen sävyä, että Lambiekin mukaan hänen kehuttu sovituksensa jäi julkaisematta Tintin-lehden ranskankielisessä painoksessa.

Nettinäytteiden perusteella jälki on nykymittapuin armottoman puisevaa, mutta kyllähän tuo varmaan kannattaa yleissivistyksen nimissä lukea, jos käsiinsä saa.