Sarjakuvaharrastajien sarjakuvaunet

[Rac]

Tässä viime perjantaina lueskelin suuren kasan Ryhmä-X:ää ennen kuin nappasin pillerin naamaan ja kävin nukkumaan. Pienessä kuumeessa ja nuhassa sitten näkee kaikenlaisia unia ja tällä kertaa mukana oli ainakin Kyklooppi ja Piispa. Mitään tarkempaa en muista kuin edellä mainitut hahmot ja, että heräsin yöllä siihen kun huitaisen tyynyllä ilmaa. Lienee ollut taistelu käynnissä.

[Jari Lehtinen]

Vuonna 1939 Fleischerin veljekset varustivat tietoliikennesatelliitin, joka laukaistiin maatakiertävälle radalle lähettämään kotivastaanottimiin Betty Boop -piirrettyjä väreissä. Raketti käytti polttoaineenaan ammoniakkia, mutta se toimi moitteettomasti. Valitettavasti hanke oli kaupallinen floppi, koska televisiovastaanottimet jouduttiin lahjoittamaan sotatarvikekeräykseen, jossa niistä tehtiin spriikeittimiä.

Sitten heräsin. Ei olisi kyllä kannattanut.

[Irene]

Täällä voisi vaikka kerran kuussa valita parhaan sarjakuvaunen. Äänestäisin heti Jari Lehtistä.

[Curtvile]

Reilun viikon aikana nähnyt unta avomurtumaisen (ja syntymäpäiväasuisen)P.A.Mannisen tilityksestä kuinka kade on Ron Jeremylle (??) ja myöhemmin kirpparikierroksesta Turun sarjakuvaseuran kanssa.
Mikäli on enneuni, ei, en todellakaan anna mitään neuvoja EU-asioiden tai parisuhteiden takia kun selaan nippua jossa on 70-luvun Salamia, vihreitä nuolia, Hiltusen Susiaikaa ja amerikkalaisia atom monkeysarjiksia eritoten eka To the Rockets!
Ja vielä euron siilu.

[sebastian]

Näin viime yönä unta, että tuoreimmassa Aku Ankassa oli sarjakuva jostain vaari-ankasta joka uimarannalla sai hirveän stondiksen kun se näki nuoren tipun bikineissä ja valitteli sitä, kun sellainen ei onnistu sen oman vaimon kanssa. Mutta sitten sen oma mummo-ankka otti siltä suihin ja kiipesi lopulta sen päälle. Sarjakuvassa näkyi vaari-ankan munakin, muistan oikein unessa ihmetelleeni, miten tällainen on mennyt läpi Aku Ankassa. Kun heräsin, olin oikein pettynyt kun olikin vain unta.

Että tällainen alku viikolle minulla...

[Lättä]

Jos näen unta, saan usein unesta inspiraation. Nykyään tosin on vaikea saada unesta kiinni. Valvon kaikki yöt maaten sängyllä simmut kiinni. Ja päätä kolottaa koko ajan.

Unissani on aina pieniä epäloogisuuksia, joitten takia uni paljastuu uneksi. Tai voivathan ne olla täysin fantasiaakin, mitä tosin käy harvemmin. Hyödynnän näitä pieniä epäloogisuuksia tai taru-unien lähtökohtia unissani, mutta kyllä hereillä ollessani muistan ideani paremmin, joten unella ei ole yhtä suurta merkitystä sarjakuvissa. Olisi silti kiva nähdä välillä unta.

[Irene]

No nyt tuli koettua mukava uni! Kyseessä on K-18-uni, joten lapsukaiset, lopettakaa  lukeminen tähän...

Unessa harrastelin kiihkeästi sitä maailman kauneinta asiaa Wolverinen kanssa. Unessa olin myös huomattavasti avarakatseisempi kuin valve-elämässä, sillä Wolverinella oli kaksi muutakin "avovaimoa", eli meitä asui samassa talossa kolme naista ja vuoroteltiin jonkun systeemin mukaan miehen jakamisessa.

Enkä edes ole katsonut Big Lovea...

[Kulmalan kaveri]

Joskun nuorempana näin sellaista unta, että Jim Meddickin piirtämä Robottimies pimpotti lapsuudenkotini ovikelloa.

Broidini näki pienenä unen jossa hän sukelteli Roope Ankan rahasäiliössä. Uni oli muistaakseni ollut Don Rosan piirtämä
Samassa unessa isäni oli kuulemma jutellut Roopen kanssa asiallisesti raha-asioista ja talousnäkymistä. Siis sillälailla miten aikuiset keskustelevat, käyttävät esimerkiksi ilmauksia tyyliin "budjetti" ja "asuntojen hinnat on tosiaan noussu" 

[ACrockett]

Minä annoin joskus pikkuveljelle osan kokoelmaani tyyliin "myydä et saa". Tulipa sitten kannettua takaisin omalle kämpälle muutaman vuoden päästä.

Ja toinen opettavainen tarina liittyy siihen, että joskus teininä kiikutin kaikki lehteni halvalla divariin ja muutaman vuoden päästä ostin kalliilla takaisin. Vieläkin harmittaa, että tuli myytyä Tex Willerit, nyt ne ovat sellaisissa hinnoissa, että tuska ja ahdistus on valtava.

Uskokaa huviksenne, minä näen toisinaan sellaista unta, että löydän jostain divarista järjettömän määrän sarjakuvia, joita en ole koskaan nähnytkään ja loppu unesta menee siihen, että kasaan itselleni niitä isoihin pinoihin ja ihastelen tyyliin "näin halvalla ja näin hyväkuntoisia". Koskaan en muista unessa päässeeni edes kassalle asti.

Mutta ketjun aiheeseen liittyen, en varjele lehtiäni muilta kuin vierailta. Minulla normaalikäsittelykin tarkoittaa lehtien pysymistä priimakunnossa.

Mulla on Tex Willereitä hullun paljon.

[Pässi]

Unessa harrastelin kiihkeästi sitä maailman kauneinta asiaa Wolverinen kanssa.

Oliko sillä iso?

[Irene]

Oliko sillä iso?

Unesta alkaa olla sen verran kauan aikaa että en moisia detaljeja enää muista.

[Samone]

Oliko sillä iso?

Katsoit juuri nelosen dokumentin?

Oletettavasti Irenen kannalta tuossa tapauksessa koolla ei ole ollut merkitystä, kunhan on toimittanut asiansa

[Anssi Rauhala]

Vietin aamuyön tunnit keskellä Blake&Mortimer -henkistä tulevaisuuden valtakuntaa, missä kymmenien muiden joukossa juoksin kuumeisesti karkuun vihamielisten avaruuden muukalaisten lähettämiä tuhoamiskoneita.

Ajattelin vielä siinä vaiheessa, että kaikki pitää merkitä muistiin, koska tästä saa kasaan hienon käsikirjoituksen myöhemmin piirrettävään sarjakuvaan. Nyt yksityiskohdat ovat haihtuneet aivoistani.

Olin eilen ristiäisissä, missä syötiin niin paljon hyvää, että ei ihmekään, jos villejä unia näyttää. Ystäviemme poika sai nimen Otto.

[J-Viilee]

Unessani pääsin jonkun sarjakuvia arvostelevan lehden toimittajaksi.
 
Päivän ollessa jo pitkällä kysyin että tehdäänkö täällä muutakin kuin luetaan sarjiksia, johon eräs toimittaja vastasi että minun juttuni seuraavaan lehteen on jo kirjoitettu ja kysyi että osaanko kirjoittaa? Vastasin vain että käykää Kvaakin sivuilta lukemassa minun sepustuksia niin näette karun totuuden.
Tästähän äijät innostui ja halusi nähdä Kvaakin jäsenkorttini(?) jonka tietysti heille ojensin, kortti kortinlukijaan ja sitä kautta ottivat kaikki henkilötietoni räkäisesti nauraen. Yksi juoksi karkuun ja kysyin lievää väkivaltaa käyttäen että mitä tässä oikein tapahtui? Vastaukseksi sain että nyt tuo äijä meni lisäilemään hymiöitä kaikkiin viesteihin. Mökötin vähän aikaa sitten siinä mutta palasin lukemaan sarjiksia sillä näin että ylemmän kerroksen ikkunasta pomo kävi katsomassa että kaikki varmasti tekevät työtänsä.

[Varnsen]

Viime yönä pääsin tapaamaan peräti kahta sarjakuvataiteilijaa.

Ensimmäisessä unessa olin Pertti Jarlan vieraana. Mukana oli joukko kännisiä, yläasteikäisiä poikia, joita Jarla ilmeisesti yritti palkata Fingerporia kirjoittamaan.

Seuraavaksi pääsin Alan Mooren taloon, jossa herra Moore osoitti hyllyssä olevia Corto Maltese -sarjakuvia ja puhui siitä millainen nero Hugo Pratt oli.