Uusinta en onnistunut löytämään lähikirjastosta, mutta aiemmista teoksista lainasin Sienimetsä, Rakkautta Viimeisellä Silmäyksellä ja Kuolema Kulkee Kintereillä -opukset. Viimeisimmän olinkin lukenut jo joskus aikaisemmin, mutta unohtanut sitten lukeneeni. Sellaista sattuu.
Ollakseen niinkin vähän dialogia käyttävä sarjakuvataiteilija tuntuisi Turunen näkevän kiitettävästi vaivaa tarinoittensa käsikirjoitukseen. Paljon parempaa on juonenkuljetus Turusen outoiluissa kuin esim. toisaalla Kvaakissa moittimassani Jarno Latva-Nikkolan Tunteiden maisterissa. Draamallista jännitettä, enemmän tai vähemmän kuumaa tunteen paloa ja komiikan outoa hohtoa riittää näissä. Ja, mikä silmissäni ei suinkaan ole vähäinen asia, Turunen osaa piirtää ja suunnitella sivuistaan graafisesti erinomaisen hienoja.
Valitettavasti budjettini ei salli minun ostaa vielä ainakaan kuukauteen yhtään mitään, saati sarjakuvia, muuten olisin kohtsillään sanomassa jotain relevanttia Lihoista Puntarissakin. On vain odotettava sen palautuvan kirjaston hyllyyn. (Ei, en tee varausta: se maksaa tällä hetkellä liikaa.)
Kuitenkin kaikitenkin. Marko Turunen on selvästikin työhönsä antaumuksella paneutuva sarjakuvataiteilija. Hänelle toivotan kunniaa ja mainetta yhä laajenevassa määrin.
