Voiko suomalainen piirtää mangaa?

[Doctor Phantomizer]

Minun puolestani voi, mutta ei se ole vakuutus hyvästä sarjakuvasta. Sitä paitsi eikö olisi hienompaa kehittää ihan oma tyylinsä? Itse käytin, kun vielä osasin, joskus luonnoksissa mangan tyyliä, mutta se oli tungettu "normaalin" tyylin sekaan. Suosittelisin samaa muillekin.

Vastaukseni siis on: Voi, mutta se on todennäköisesti huonompaa.

[kaltsu]

Vain ranskalainen voi piirtä BD:tä, amerikkalainen comicseja ja ainoastaan suomalainen voi tehdä sarjakuvia.

Aijai ois se vaan komeaa ku sarjakuvasta tulis vaikka jenkeissä uus muoti-ilmiö. Comicsit ja mangat ois niin viime vuosituhatta ja nuoriso diggailis vaa sarjakuvaa. Kymmenet suomalaistaiteilijat rikastuis ja ympäri maailman tehtäisiin pseudosarjakuvaa.

Mjoo. Näki asiat täällä "lännessä" kuinka hyvänsä, japanilaisten silmissä me kaikki kuitenki piirretään mangaa. Vai onko niillä joku eri sana länsimaiselle sarjakuvalle?

[Aura]

Minun puolestani voi, mutta ei se ole vakuutus hyvästä sarjakuvasta. Sitä paitsi eikö olisi hienompaa kehittää ihan oma tyylinsä?

Tämänkaltaisessa ajattelussa piilee yksi ongelma: eikö yhdelläkään japanilaisella piirtäjällä sitten ole omaa tyyliä? Esimerkiksi Toriyama piirtää "mangaa", mutta kukaan ei kyseenalaista sitä etteikö Toriyaman tapa piirtää olisi hänen oma tyylinsä. Mutta jos länsimaisella tekijällä on tyylissään hippunenkin ns "mangaa", voi, siitä saa kyllä kuulla.

Mutta suositan kyllä itsekin tekemään jotain muuta kuin geneeristä mangaa. Kuten aiemmin sanoin, jos ei minkään muun syyn takia niin siksi, että 100 000 muuta tekee samaa.

Vastaukseni siis on: Voi, mutta se on todennäköisesti huonompaa.

Tässä on toinen ongelma, piirtäjien kannalta nimittäin. Ennakkoluuloja joka suunnasta ja nuorten fanien laukomisia tyyliin "Se ei koskaan voi olla mitään muuta kuin pelkkää pseudoa, eikä koskaan yltää aidon tasolle."

No, odotetaan se 50+ vuotta?

[Doctor Phantomizer]

Mutta jos länsimaisella tekijällä on tyylissään hippunenkin ns "mangaa", voi, siitä saa kyllä kuulla.

Minua tuo ei haittaa. Mutta jos se on juuri kuten mangaa, se on kuvituksellisesti tylsää. Useimman manga-piirtäjän piirros-asu näyttää täysin samalta jo muutenkin, osa on hyvin samanlaista muuten. Puhumattakaan siitä, että joku lähtee vielä pseudoilemaan. Siis ei sillä ettäkö tuo olisi joku synti ja häpeä, ja että tuo olisi automaattisesti huonoa, mutta todennäköisesti se on vähintään tylsää.

[JJ Naas]

Mutta jos se on juuri kuten mangaa, se on kuvituksellisesti tylsää. ....  Puhumattakaan siitä, että joku lähtee vielä pseudoilemaan.

Mitä eroa on sillä että se on "juuri kuten mangaa" ja sillä että "joku lähtee pseudoilemaan?" Jäi hieman hämäräksi, jos kerran ne ovat eri asioita kuin se, että "tyylissään on hippunenkin ns mangaa".

...mutta todennäköisesti se on vähintään tylsää.

Siitä ei kai tässä ketjussa ole kysymys että onko jokin tylsää vai ei, vaan siitä miten termit määrittyvät.

[diibadaaba]

Ennakkoluuloja joka suunnasta ja nuorten fanien laukomisia tyyliin "Se ei koskaan voi olla mitään muuta kuin pelkkää pseudoa, eikä koskaan yltää aidon tasolle."

Jokseenkin samaa taidettiin aikoinaan sanoa brittiläisestä sähkökitaramusiikista. Eihän engelsmannit voi soittaa uskottavasti musiikkia, joka on leimallisesti yhdysvaltalaista ja vieläpä mustaa. Mutta katso: äkkiä tuli Beatles, rollarit ja Clapton. Eikä tarvinnut odottaa edes 50 vuotta...

Nykymaailmassa on vaikea tarrautua ajatukseen, että "aitous" tai korkea laatu olisi kiinni maantieteellisestä sijainnista. Kyllä sellaiset ominaisuudet kumpuavat ihan muusta.

En ole huomannut, että Anni Isotalo -sarjakuvia olisi haukuttu pseudoiluksi ilmeisistä ranskalais-belgialaisista esikuvista huolimatta. Miksiköhän tämä aitous-problematiikka korostuu niin voimakkaasti mangan yhteydessä?

[Doctor Phantomizer]

Mitä eroa on sillä että se on "juuri kuten mangaa" ja sillä että "joku lähtee pseudoilemaan?" Jäi hieman hämäräksi, jos kerran ne ovat eri asioita kuin se, että "tyylissään on hippunenkin ns mangaa".

Ööh. Nyt en kyllä käsitä enää logiikkaasi. Siis sanoinko minä että niillä olisi jotain eroa? Yhdistit 2 eri lauseen loppua.

Vertasin kylläkin pseudo mangaa "normaaliin" tapaan piirtää, eli siihen että käyttää omaa tyyliä, mutta ottaa vaikutteita esim. mangasta.

Pseudo-mangahan on lyhyesti sanottuna mangaa, jota ei ole tehnyt Japskit. Eihän se ole silloin pseudo mangaa, jos siinä käytetään manga vaikutteita, se on vain manga-vaikutteista länsimaista sarjakuvaa.

Tai jos näin on, alan tästä lähin kutsumaan Spider-manin 97-98 vuoden suomessa julkaistuja tarinoita pseudo magaksi, vain koska yksi tai useampi piirtäjä otti vaikutteita mangasta. Sama juttu pätee joihinkin 2000-luvun piirtäjiin.

[Curtvile]

En ole huomannut, että Anni Isotalo -sarjakuvia olisi haukuttu pseudoiluksi ilmeisistä ranskalais-belgialaisista esikuvista huolimatta. Miksiköhän tämä aitous-problematiikka korostuu niin voimakkaasti mangan yhteydessä?

Niissä ei ole käytetty termiä pseudo-bd mutta niitä on kritisoitu muuten. Minusta niissä kritiikin "syy" on pitkälti samalla tasolla kuin nk.pseudomangan kohdalla.

Mutta vartaus musiikkiin on pätevä. Kuin myös marsumestarin vertaus, useinhan tahdotaan tehdä "me vastaan ne" jako ja silloin auttaa jos toinen uskoo Allahiin eikä jumalaan.
Manga on sarjakuvasuuntaus nykyisin ihan samoin kuin BD tai valokuvarealismi tai impressionismi. On sarja tyyliseikkoja joiden avulla voi lokeroida, määrittää.
Joillekin juuri tämä on äärimmäisen tarkeää. Sallittakoon se heille.
Minulle merkitsee vain onko kerrottu tarina onnistunut vai ei, niin piirroksellisesti kuin tarinaltaan.
Muu on epäolennaista.

[Aura]

Jos japanilainen Haruko lukee japanilaisten piirtäjien sarjakuvia, saa niistä vaikutteita kuten jokainen aloitteleva piirtäjä ja lopulta alkaa itse sarjakuvantekijäksi, hän tekee aitoa mangaa.

Jos suomalainen Pirjo lukee japanilaisten piirtäjien sarjakuvia, saa niistä vaikutteita kuten jokainen aloitteleva piirtäjä ja lopulta alkaa itse sarjakuvantekijäksi, hän tekee "vain pelkkää" pseudoa.

Itse en ole  ikinä tajunnut sitä, miksi Harukon ja Pirjon välillä on eroa.

Vertasin kylläkin pseudo mangaa "normaaliin" tapaan piirtää, eli siihen että käyttää omaa tyyliä, mutta ottaa vaikutteita esim. mangasta.

Eli Japanissa piirtäjillä ei ole omaa tyyliä?

[Timo Ronkainen]

Ja minähän rupean ottamaan pseudo-mangasta vaikutteita. Hah! Siitäs saitte! 

Timo

[Doctor Phantomizer]

Eli Japanissa piirtäjillä ei ole omaa tyyliä?

Siis eikös manga ole käytännössä katsoen Japanin sarjakuva-tyyli suunta? En täysin ymmärtänyt kysymystä, mutta siis eikös tuo ole lähinnä mielipide kysymys?

Itse en pysty näkemään mangassa kuin 2 eri piirros tyyliä, jotka (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) ovat mielestäni aina samannäköisiä tyylisuunnan muihin edustajiin. Nuo ovat realistinen ja surrealistinen. Sen takia keskitynkin kokonaisuuteen lukiessani mangaa.

Jos nyt lähdetään ajattelemaan sitä, että onko länsi-mailla "oikeus" pseudo-mangaan, niin kyllä. Ovathan Japskitkin saaneet viimeisen vuosisadan aikana "varastaa" muilta mailta ja länsi-mailta asioita alkaen aina juoni-kuvioista ja ideoista elokuvissa, aina päätyen keksintöihinkin.

Tähän siis vastaan, että on oikeus, mutta se ei tee siitä hyvää ja se on todennäköisesti tylsää.

Ja minähän rupean ottamaan pseudo-mangasta vaikutteita. Hah! Siitäs saitte!

Minä taas otan sinun pseudo-manga vaikutteisesta sarjakuvastasi vaikutteita. Miltäs nyt tuntuu? Hah! 

[JJ Naas]

Itse en pysty näkemään mangassa kuin 2 eri piirros tyyliä, jotka (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) ovat mielestäni aina samannäköisiä tyylisuunnan muihin edustajiin.

Otanta kai perustuu tähän mennessä suomennettuun mangaan, jolloin tuon voinee juuri ja juuri hyväksyä, monin varauksin, mutta tiukkaa tekee.

Nuo ovat realistinen ja surrealistinen.

Kerro toki lisää. Jos pystyt tuon väittämän kunnolla perustelemaan niin takuuvarmasti Wikipediat ja muut menevät uusiksi manga -sanan kohdalta.

[Doctor Phantomizer]

väittämän

Se ei ollut väittämättä. Totesin vain, että itse en kykene noita jakamaan kuin kahteen. Se on mielestäni mahdotonta. Haukkukaa minua vain vaikka henkilöksi vailla visuaalista silmää.

[Veli Loponen]

Siis eikös manga ole käytännössä katsoen Japanin sarjakuva-tyyli suunta?

Tämähän tän ketjun tekeekin niin herkulliseksi. Manga kun ei ole mikään tyylisuunta tai homgeeninen genre. Jos näin olisi, voisi esimerkiksi kaikkea eurooppalaista sarjakuvaa tosiaan kutsua BD:ksi ja amerikkalaista comic bookiksi ja suomalainen sarjakuva olisi sarjakuvaa (kuten tässä ja muuallakin on useaan otteeseen mainittu).
Manga on siis käsite, jota on (omasta mielestäni) liki mahdoton oikeasti määritellä juuri tämän vuoksi. Ongelmia lisää sekin, että manga-sanalla on kahdenlaista eri tulkintaa (ainakin oman kokemukseni mukaan). Toisaalta sillä viitataan maantieteelliseen alueeseen samaan tapaan kuin Kvaakissa puhutaan BD:stä jne. Toisaalta sillä taas tarkoitetaan piirrostyyliä, jolloin ei enää puhutakaan kaikesta mangasta yleisesti, vaan yhden piirrostyylin stereotyyppiä: isosilmäisiä, hieman karikatyyrimäisiä hahmoja.

Kolmantena mangan määritteenä, mikä on tullut vastaan, on formaatti. Tuommoinen ~A6-kokoinen 100+-sivuinen sarjakuvapokkari saattaa joidenkin mielestä olla mangaa, vaikka se sisältäisi ihan perinteistä länsimaista sarjakuvaa. Tätä erityisesti kustantajat ja myyjät saattavat käyttää mainoskikkana (Suomessa ei tällaista ole tainnut olla?).

[Lurker]

Tätä erityisesti kustantajat ja myyjät saattavat käyttää mainoskikkana (Suomessa ei tällaista ole tainnut olla?).

Elfquest ja Neiti Etsivä olivat aika lähellä.