Bizenghast ja Dramacon suomeksi

[PJ]

Pseudomangaakin on aika moneen lähtöön, mutta kehoittaisin tutustumaan "Princess Ai" -nimiseen mangaan (ok, meidän kustantama - itsekehu haisee...). Siinä on länsimainen käsikirjoittaja ja piirtäjänä japanilainen. Mielestäni siinä näkee ainakin kuinka hieno piirrosjälki voi olla, toisin kuin sellaisessa teoksessa, jossa on veänläinen piirtäjä ja gotlantilainen käsikirjoittaja. (hatusta heitetty esimerkki, jotta leimata ketään)

[dErasmus]

Pseudomangaakin on aika moneen lähtöön, mutta kehoittaisin tutustumaan "Princess Ai" -nimiseen mangaan (ok, meidän kustantama - itsekehu haisee...). Siinä on länsimainen käsikirjoittaja ja piirtäjänä japanilainen. Mielestäni siinä näkee ainakin kuinka hieno piirrosjälki voi olla, toisin kuin sellaisessa teoksessa, jossa on veänläinen piirtäjä ja gotlantilainen käsikirjoittaja. (hatusta heitetty esimerkki, jotta leimata ketään)

En nyt tiedä, onhan se aika henk. koht. kysymys, mistä tykkää. Toi Dramaconkin on kiinnostavan näköstä jälkeä, mutta...no, en tiedä, en ole lukenut, niin en lynkkaakaan sitä. Mutta Aissa oli joitakin epäuskottavia hahmoja, ja tarina suoraan sanoen menetti uskottavuuden rippeensä lopussa. Toki tiedostan, että lukijakunta yrittää olla siinä teinityttöjen kohdalla, mutta onko se vaadittua, että sitä tarinaa voisi viilata sen verran, että sen voisi jopa niellä kokonaisena mottina?
Tyyli Aissa oli toki hieno, sen takia sarjan ostinkin alunperin.

[PJ]

Ain tarinaa on kritisoitu kovasti ja sitä on pidetty kliseisenä jne. Itse seison tarinan takana ja pidän sitä suht. onnistuneena, jos pitää mielessä sarjan pituuden sekä sen, että miten monella eri tapaa rakkaustarina voi päättyä muuten kuin kahdella tai kolmella tapaa? Eli vähän niin kuin kolikkoa heittäisi... Hahmot ovat yhtä realistisia kuin itse fantasiaan pohjaava tarinakin: Ai-maa jossain kaukana täynnä raivottaria ja muita monstersplatterihmiskuvatuksia, päähenkilö "siirtyy" maahan, joka on näennäisesti reaalimaailma ja joku riipus, jossa on voimia kuin pienessä planeetassa...

[PTJ Uusitalo]

Bizenghast näyttäisi saavan animaatiosovituksen; Flash-pohjaisen ja Hong Kongissa animoidun.

[dErasmus]

No mä en ainakaan pidä sitä uskottavana, että hahmo vaihtaa mielipidettänsä murtosekunnissa ilman sen kummempaa syytä (kun otetaan huomioon, ettei hahmo ole näyttänyt merkkejä siihen, että hän olisi joku sponttaaniluonne).

[Jampam]

Dramacon-sarja näyttäisi käsittävän kolme osaa. Olisin halukas ostamaan ykkösosan, mutten löydä sitä enää mistään. Dramaconia ei ole käyttämiini liikkeisiin hankittu eikä Pauna Medialtakaan teosta saa ostetuksi. Teoksen ollessa vielä myynnissä elin säästeliäästi, sillä en nauttinut palkkaa... en arvannut teoksen katoavan täysin.

Mistä löytäisin etsimäni?

[Doc Lomapäivä]

Dramacon-sarja näyttäisi käsittävän kolme osaa. Olisin halukas ostamaan ykkösosan, mutten löydä sitä enää mistään. Dramaconia ei ole käyttämiini liikkeisiin hankittu eikä Pauna Medialtakaan teosta saa ostetuksi. Teoksen ollessa vielä myynnissä elin säästeliäästi, sillä en nauttinut palkkaa... en arvannut teoksen katoavan täysin.

Mistä löytäisin etsimäni?

Tampereella Pauna Median tuotteita pyörii lahjakkaasti divareissa, ainakin Lukulaarissa. Ykkösdramaconiakin näkyy.

[PTJ Uusitalo]

Alkuperäiskielistä löytyy sarjakuvaliikkeistä. Suosittelen sitä ennemmin...

[RdGast]

Alkuperäiskielistä löytyy sarjakuvaliikkeistä. Suosittelen sitä ennemmin...

Ja alkuperäiskielinen on ostopaikasta riippuen vain 1,5-4 euroa kalliimpi.

[Jampam]

Jos alkukielinen versio on todella niin paljon parempi kuin suomennettu, täytynee ostaa se. Mieluusti toki tukisin suomijulkaisua.

Missä sarjisliikkeissä olette nähneet Dramaconia pyörivän? Lukulaari taitaa sijaita Tampereella, mutta kävisin mieluummin vaikkapa Helsingissä, kun sinne on asiaa muutenkin. Tammerfors on kovin kaukana.

[Curtvile]

Missä sarjisliikkeissä olette nähneet Dramaconia pyörivän? Lukulaari taitaa sijaita Tampereella, mutta kävisin mieluummin vaikkapa Helsingissä, kun sinne on asiaa muutenkin. Tammerfors on kovin kaukana.

Lähes kaikissa.
Lukulaarissa kannattaa käydä, vaikka tehdä mutka tampereelle, todella maineensa arvoinen (nyt kannattaa huomioida että on turkulaisen mielipide)
Helsingissä etsiydy Fennicaan tai Good Fellowsiin.

Enempää minun  ei kannata ketjun aiheesta mainita kun kumpikaan sarja ei oikein napannut. Dramacon on sokerihöttöä ja Bizenghast taas on  graafisesti nätti mutta muuten kerronta ei saanut välittämään vähääkään.

[Jampam]

Lähes kaikissa.
Lukulaarissa kannattaa käydä, vaikka tehdä mutka tampereelle, todella maineensa arvoinen (nyt kannattaa huomioida että on turkulaisen mielipide)
Helsingissä etsiydy Fennicaan tai Good Fellowsiin.

Kun seuraavan kerran löydän itseni Tampereelta, yritän ehkä hakeutua Lukulaariin.

Fennica Comicsissa en ole Dramaconeja nähnyt. Good Fellowsissa en ole aikoihin vieraillut... löytyisiköhän sieltä. Siinä vieressähän se on, joten ensi kerralla voisin käväistä vilkaisemassa.
Näemmä myös Fantasiapeleistä löytyy ykkösosaa. Siellä pitää kuitenkin käydä lähiaikoina, toivotaan että hyllyssä on vielä kappale jäljellä. Kerran toista teosta etsiessäni ei nettisivuilta saamani tieto pitänytkään paikkaansa, mutta tilasivat ja sain sarjakuvan muutamassa päivässä.

Aiheen vierestä: Fantasiapelien hintalaput ovat hirveimmät.

[ACrockett]

Miksi tuo Dramagon on käännetty länsimäiseen tapaan?

[PTJ Uusitalo]

Miksi tuo Dramagon on käännetty länsimäiseen tapaan?

Veikkaan että tarkoitat "miksi se luetaan vasemmalta oikealle." Vastaus on: koska se on venäjänkanadalaisen tekijän yhdysvaltalaiselle julkaisijalle tekemä.

[Laura Sivonen]

Pauna Median Kootut Selitykset:

Miksi kirjojen äänitehosteita tai kuvia ei ole käännetty?

Myös tämä on sopimusasia. Kirjojen oikeuksia hallinnoiva taho edellyttää, että kuvien äänitehosteet jätetään alkuperäisasuunsa. Tämä koskee japaninkielisiä, koreankielisiä sekä englanninkielisiä teoksia. Joissakin tapauksissa olemme lisänneet suomenkielisen tekstin sen sivun alalaitaan, missä alkuperäinen teksti on. Sen lisäksi kaikki taiteilijoiden käsinkirjoitetut sivut on jätetty alkuperäisasuunsa tekijän tarkoittaman henkilökohtaisen viestinnän tunnun säilyttämiseksi. Meidän mielestämme on todennäköistä, että lukijamme osaavat ne muutamat sanat englantia, mitä kyseisten viestien lukeminen edellyttää.

Mitä on pseudomanga?

Pseudomangaksi tai OEL-mangaksi kutsutaan kaikkea Japanin ulkopuolella tehtyä mangatyylistä sarjakuvaa (korelainen sarjakuva on manhwaa, kiinalainen manhuaa). Sanaa viljelevät pääasiallisesti itseään muita hienompina pitävät sarjakuvaharrastajat, ja sen käytön tavoitteena on pyrkiä nostamaan omaa itsetuntoa helpoimmalla mahdollisella tavalla, eli vähättelemällä muita harrastajia tai heidän mielenkiintonsa kohteita. Meidän mielestämme hyviä mangakirjoja tehdään myös Japanin ulkopuolella. Puritaanit voivat halutessaan korvata yleisterminä käyttämämme sanan ’manga’ sanalla ’mangatyylinen’.

Onko manga liian suosittua?

Ei ole. Itsensä mangakonkareiksi tuntevat puhuvat toisinaan ’markettimangasta’ – eli siis paheksuvat sitä, että mangakirjoja on myynnissä Lehtipisteissä – toisin kuin ’vanhaan hyvään’ aikaan, jolloin kirjoja oli vaikea saada ja harrastajapiirit näin pienet ja sisäänlämpiävät. He ovat usein väsyneitä vanhoja setiä.

Miksi joku asia on käännetty näin eikä noin?

Koska se on alkuperäisessä teoksessa ollut niin, ja käännös on uskollinen sille. Kannattaa huomata, että vaikka omasta mielestä jostain virkkeestä voisi saada sujuvamman sanomalla se jotenkin toisin, se ei silloin olisi sellainen, mitä kirjan tekijä on alun perin tarkoittanut. Lause tai virke voi myös olla populaarikulttuurinen viittaus johonkin sanontaan, jonka muistettavuus tai huvittavuus perustuu normaalista poikkeavaan kielenkäyttöön. Myös kirjassa esiintyvien nuorten kieli ja kielenkäyttö voi avautua vaikeasti, jos oma nuoruus on jäänyt jo taakse.

(boldaukset by me)



Paunalla on joku selvästi imaissut reilun määrän happamia palkokasveja hengitysteitään tukkimaan. Vai onko lukijoiden ivaaminen joku uusi trendikäs markkinointikikka?

Ala-asteikäiseltä voisi odottaa tuon tasoista argumentaatiota, mutta ihan kustantamon edustajalta.. "Jos oot eri mielt, niin ookko vähän tyhmä! Ja jos sä haluut hifistellä hienoil sanoil, joita mä en oikein niiq ymmärrä, ni sit oot vanha ja väsyny setä!"

Mikäli harrastaja haluaa, ja mikä parempi - osaa, käyttää aihepiiriin kuuluvaa terminologiaa, niin millä tavoin tämä (sivistyssanojen hallitseminen) vähättelee kanssaharrastajien intressejä?

Parhaat naurut(/itkut) kirvoitti kyllä viimeisessä paragrafissa tarjottu (teko)syy huonoille ja kalskahtaville käännöksille. Kääntäjä ilmeisesti on sitä mieltä, että käännöksen laatu ei määrity sillä, miten hyvin sarjakuvan idea on saatu tuotua esiin hyödyntämällä suomen kielen rikkautta vaan, miten eksaktisti se saadaan käännettyä sanasta sanaan - tökeryydestä viis.

Ja (viitaten ensimmäisen paragafin boldaukseen) miksi vaivautua ollenkaan kääntämään, jos lähtöolettamus on, että koko lukijakunta hallitsee lähdekielen?