Kirjoittaja Aihe: Mielikuvitusta...  (Luettu 19007 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

JV

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 048
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #15 : 15.02.2007 klo 19:42:01 »
Edellisen viestin tiettyyn tulosvastulliseen ajatteluun haluaisin lisätä, että kyllähän se mielikuvitus ja kuvittelu on hyvinkin itseisarvoista, ja tärkeimpiä juttuja tässä maailmassa. Että kuvittelun riemusta kannattaa pitää kiinni, mutta jossakin vaiheessa tulee työprosessissa se analyyttisempi vaihe.

Monet kirjoittajathan takovat ensin  menevään tekstiä ihan sydämensä kyllyydestä, kirjoittavat tunteella, ja sitten toisella kirjoituskerralla tekevät järjellä, vaadittavat muutokset ja korjaukset. Ja aika monilla niitä kirjoituskertoja on useampiakin, ja nykypäivänä jollain Wordilla sitä tekstiä voi hioa ihan kuoliaaksi asti.

Lomapäivä oli oikeassa siinä, että kandee miettiä kullekin diealle oikea formaattinsa, yksi tarina toimii paremmin sarjiksena, toinen proosana, kolmas jotain muuta - vaikka käytännön pila.

matkamies

  • taiteellinen maatalousmies
  • Jäsen
  • Viestejä: 621
  • Ukon lapset
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #16 : 15.02.2007 klo 19:53:33 »
Se on totta, että mitä pitempään mietit jotain ideaa, sitä todennäköisemmin sen saa valmiiksi. tosin toinen asia mitä se vaatii on kurinalaisuus, että jaksaa sitten työstää jutun valmiiksi, vaikka teon aikana ehtii keksiä miljoona yhtä hyvää ellei parempaakin ideaa.

Itse pyörittelin pitkään yhtä ideaa, yritin pari kertaa aloittaakkin ,muttei siitä tullut oikein mitään. Armeija-aikana jotenkin aina luppoaikana sain tehtyä juttua eteenpäin, ja nyt kokonaisuudessaan 45- sivuinen tarina on viittä vaille valmis.

kun nyt sen vain saisi johonkin esille.

Tuosta Lalli-jutusta on kyllä tosiaan ihan hiljattain tehty jo kaksikin sarjakuvaa, jotka edellä mainittiin. Mutta itseni tekisi mieli joskus tarttua toiseen myyttisen sankariseppeleen alle päätyneeseen aiheeseen: Isoonvihaan. Järkyttävä koko kansaa kohtaava katastrofi, piittaamaton, itseään lähes jumalaisena pitävä kuningas, epätoivoiset talonpojat ja aina yhtä uskolliset karoliinit. Siitä saisi hienon tarinan aikaan...

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #17 : 15.02.2007 klo 20:16:03 »
"olisi coolia jos ninjat hyökkäisi Helsinkiin".

Hassua, minulla oli sama idea. Kaupunkilaiset ovat kauhun vallassa ja alistettuja. Heidän onnekseen paikalle on osunut joukko palkkasotureita, jotka päättävät auttaa kyykytettyjä helsinkiläisiä. Eikä mitä tahansa palkkasotureita, vaan simpansseja jotka osaavat kungfua!

Vähän vakavammin puhuen kaipaisin suomalaisiin sarjakuviin paremmin kerrottuja tarinoita. Hyviä piirtäjiä ja ideoita riittää mutta sellainen raaka työ tuolla kirjoituspuolella jää usein tekemättä. Henkilöt ei ole kiinnostavia ja mitään rakennetta ja juonenkehittelyä ei juurikaan harrasteta. Olen kovasti ihaillut viimeaikoina tätä Mustiksessa ilmestyvää Jerome K. Blochea jossa ne ideat ei ole mitään kovin kummallisia mutta tyypit on kiinnostavia ja tarinat ihan älyttömän hienosti rakenneltuja
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

tertsi

  • Vieras
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #18 : 15.02.2007 klo 20:20:19 »
. Olen kovasti ihaillut viimeaikoina tätä Mustiksessa ilmestyvää Jerome K. Blochea jossa ne ideat ei ole mitään kovin kummallisia mutta tyypit on kiinnostavia ja tarinat ihan älyttömän hienosti rakenneltuja
Kappas! Säkin olet huomannut Jeromen.
Hyvä perussarjakuva. Harmi että se "hukkuu" Mustikseen.
Toivottavasti Jeromea tulisi joskus albumeina, niin se olisi helpompi löytää.

Odotas vaan, kun ne julkaisee tarinan "Koira keilapelissä" tai jotain sinnepäin. Täydellinen sarjakuva, mielestäin.


Markku Myllymäki

  • Lyijykynän jatke
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 814
  • /* You are not expected to understand this. */
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #19 : 15.02.2007 klo 20:37:00 »
En haluaisi olla turhannillittäjä, mutta huomasitteko, että miltei kaikki ideanne olivat ympäristöön ja maailmanrakennukseen liittyviä, teiltä puuttuu hahmot?

Geneerinen ninja riehumassa geneerisesti geneerisessä Helsingissä... Tai geneerinen Suomi suurvaltana geneerisessä aliengalaksissa.

Voi se toimiakin, ei Valeriankaan ollut uransa alkupuolella kovin kiintoisa hahmo. Mutta jotain muutakin pitää mausteeksi laittaa kuin cooleja scifistisiä yksityiskohtia. Huumoria, henkilödraamaa tai hurjaa actionia... Jotain.

Tai sitten olen  väärässä, taas.
When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.

JJ Naas

  • Toikkarointia lammashaassa
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 522
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #20 : 15.02.2007 klo 21:45:09 »
En haluaisi olla turhannillittäjä, mutta huomasitteko, että miltei kaikki ideanne olivat ympäristöön ja maailmanrakennukseen liittyviä, teiltä puuttuu hahmot?

Loistava pointti! Tunnettu ilmiöhän on, että kun henkilöhahmot ovat tarpeeksi hyviä, he kirjoittavat itse tarinansa, alkavat elää omaa elämäänsä.

katsoin juuri eilen Bottom -sarjan jakson, jossa Richie ja Eddie olivat koko puolituntisen jakson ajan samassa paikassa, juuttuneena suljetun maailmanpyörän koriin. Jakso toimi kympillä ja oli tappavan hauska. :D Kun on hyvät hahmot ja osaa käyttää heitä, se jo yksinään riittää pitkälle. Jos vielä mukana on hyvin suuniteltu laajempi tarinakaari ja yksityiskohtainen maailma, aina parempi.

Painotukset vaihtelevat. Luonteeltaan teemallisissa tarinoissa kerronnan ei tietenkään tarvitse olla niin henkilölähtöistä kuin tilannekomedioissa tai draamoissa, mutta joka tapauksessa, vahvat hahmot auttavat kantamaan tarinaa niiden kohtien yli joissa muut kerronnalliset osa-alueet alkavat ontumaan.
« Viimeksi muokattu: 15.02.2007 klo 23:37:07 kirjoittanut JJ Naas »

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 553
  • -
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #21 : 15.02.2007 klo 21:50:06 »
Keskushenkilö olisi kunnianhimoinen kirjailijanalku -- alle kouluikäinen tyttö. Hänellä on pullonpohjasilmälasit ja etuhampaatkin puuttuvat.
...
Sarjan lähtiessä käyntiin hän kirjoittaa romaania, "josta on tulossa ainakin neljäsataasivuinen". Hän ei oikeasti osaa aakkosia, muttei tajua että sillä olisi jotain merkitystä, ennen kuin näyttää käsikirjoitusta äidilleen, joka pitää sitä kädessään väärinpäin.
Sydämistynyt tyttö päättää, ettei kirjoita enää riviäkään. Hänellä on maskottina jokin mönkiäinen, joka on kovasti haaveillut pääsevänsä mukaan tarinaan, ja nyt näyttää uhkaavasti siltä, että se jää pysyvästi ulkopuolelle. Sen pitää tarinaan päästäkseen (ja kokoa kasvaakseen) rohkaista tyttöä jatkamaan kirjoittamista. Tämän edemmäs en ole vielä tämän kanssa päässyt. Idea olisi että tyttö tutustuisi kertomattomiin tarinoihin. Minulla noita kertomattomia juttuja löytyy, mutta saa nähdä kantaako ideani mitenkään järkevästi. :)
pullonpohjalasit/ helpottaa piirtämistä ja tehokkaita ilmeitä
etuhampaat puuttuu/ vahva tunniste
ei osaa aakkosia muttei välitä/ ihanaa, anarkismifaktori
mönkiäismaskotti/ tarpeen, fantasiaelementti
kertomattomat tarina/ ei pelkoa ideoiden ehtymisestä

Haluan lukea tuon, ole kiltti ja tee.

Holle

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 332
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #22 : 15.02.2007 klo 22:07:53 »
Aikoja ja paikkoja on olemassa mutta tarina pitää kehitellä.
Itselläni on työn alla sarja josta paikkaa tai aikaa ei voi varmuudella päätellä. Eipähän kukaan perfektionisti pääse moittimaan yksityiskohdista. Tarinan voisi laittaa mihin tahansa ympäristöön tai aikakauteen melko helposti mutta siitä tosiaan tulee turhaa työtä taustatietojen tutkimisessa.
Sarjakuvat ja kuvitus
http://www.verikoirat.com

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 553
  • -
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #23 : 15.02.2007 klo 22:14:41 »
Geneerinen ninja riehumassa geneerisesti geneerisessä Helsingissä... Tai geneerinen Suomi suurvaltana geneerisessä aliengalaksissa.
Nyt pitää kysyä.

Mitä tuolla yhtäkkiä muotiin tulleella sanalla 'geneerinen' tässä tarkoitetaan? Sanakirja sanoo
Lainaus
lajin osoittava t. lajia koskeva
tai
Lainaus
yleinen
enkä noilla määreillä ymmärtänyt hölkäspöläkkätä.

Mitä tarkoitat, veli hyvä?

matkamies

  • taiteellinen maatalousmies
  • Jäsen
  • Viestejä: 621
  • Ukon lapset
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #24 : 15.02.2007 klo 23:13:20 »
Siinäpä onkin aina vaikeus, kun pitäisi mielenkiintoiseen maailmaan keksiä vielä mielenkiintoisia ihmisiä... Tässpä varsin esittelen minkälaisia ihmisihenkilöitä olen keksinyt conqistadoreista kertovaan tarinaan. Osa henkilöistä on todelisia, päähenkilö ja muutama muu on ihan keksittyjä. Nimiä en ole vielä pahemmin keksinyt, joten nimeltä mainitut ovat todellisia henkilöitä...

Päähenkilö: Saksasta kotoisin oleva entinen palkkasoturi. Varustettu avoimella tutkivalla mielellä ja uteliaisuudella. Pakenee omaa menneisyyttään, johon kuuluu kotimaassa traagisesti menehtynyt morsian. Huolimatta ammattinsa karuudesta on kuitenkin luonteeltaan enemmänkin ajattelija, ja poikkeaa siksi valtavirrasta.

Cortez: Visionääri, jollakin tasolla jopa nero. Ehdoton kunnianhimo ja ristiretkihenki ajaa häntä kuin riivattuna eteenpäin. Mielenkiintoinen seikka jonka aion tuoda sarjakuvassa jotenkin esille on hänen mitä luultavin rakkaussuhteensa tulkkina toimineen intiaaniprinsessan kanssa.

Moctezuma: Atsteekki-imperiumin hallitsija. Ei varsinaisesti sotilaallinen kyky, uskoo vahvasti ennusmerkkeihin ja uskonnollinen luonteeltaan. Cortesin ja hänen armeijansa saapumisen hän yhdistää sulkakäärmeen legendaan, ja se hämää häntä niin, ettei hän toimi kyllin häikäilemättömästi kuin tarve vaatisi. Heikko luonne, arka kun huomaa ettei hän olekaan jumalallisessa asemassa valloittajien edessä.

Alvardo: Yksi Cortesin lähimmistä kapteeneista. Rohkea taistelija ja sotilas luonteeltaan. Myös äärimmäisen uskonnollinen, yhdistettynä vihaan ja pelkoon intiaaneja kohtaan. Helposti syttyvä luonne. Aiheuttaa pahoja selkkauksia espanjalaisten ja intiaanien välillä.

Tykkimies: Ei ole vielä nimeä. Yksinkertainen luonne, hallitsee hyvin työalansa (tykkimiehet olivat omana aikanaan korkeasti arvostettuja ammattimiehiä). Ei lakkaa ihmettelemästä, miksi oikein on yleensä lähtenyt mukaan.

Musketööri: Perinteinen valloittajatyyppi. Mielessä kulta,kunnia ja naiset. Jumala tulee mieleen kun pelko valtaa. Tappaminen on hänelle ihanneammatti.

Munkki: Oman uskonsa kanssa painiskeleva, kärsimyksen ongelman vaivaama mies. Yrittää viedä hyvää sanomaa eteenpäin rakkaudessa, kun muut vievät sitä miekalla.

Tlaxcalalaissoturi: Tlaxcala oli kaupunkivaltio, joka oli atsteekkien piirittämä. Sen soturit olivat kovassa maineessa,koska he olivat torjuneet kaikki invaasioyritykset ulkopuolella. He liittoutuivat Cortesin kanssa ja lähettivät joukkoja espanjalaisten mukaan näiden valloitusretkelle. Kyseinen soturi on ystävystynyt päähenkilön kanssa ja toimii pääasiallisena kanavana paikalliseen kulttuuriin.

Tuossa tärkeimmät ihmiset juonen kannalta yleisesti. Mielipiteitä?

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #25 : 16.02.2007 klo 08:47:00 »
Kappas! Säkin olet huomannut Jeromen.


Kauan se kestikin. Olin ostanut pojalle divarista satunnaisia Mustiksen numeroita mutta noi jäi lukematta kun ei ollut tarinoista kuin alku - tai loppupuoli vaikka se piirros viehättikin. Sitten (varmaankin juuri sun suosituksesta) hankin ihan tarkoituksella sellaisia numeroita joissa oli Jeromea ja nyt olen aika koukussa. Mielelläni minäkin lukisin tuota isommassa koossa ja paremmalle paperille painettuna mutta hyvä edes näin.

Matkamiehelle:Kyllä minä tuon mielelläni lukisin. Jos lisäinspiraatiota kaipaat, katso Herzogin elokuva Aguirre, jumalan viha. Se on aika pirun hyvä
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

Markku Myllymäki

  • Lyijykynän jatke
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 814
  • /* You are not expected to understand this. */
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #26 : 16.02.2007 klo 09:25:10 »
Nyt pitää kysyä.

Mitä tuolla yhtäkkiä muotiin tulleella sanalla 'geneerinen' tässä tarkoitetaan? Sanakirja sanootaienkä noilla määreillä ymmärtänyt hölkäspöläkkätä.

Mitä tarkoitat, veli hyvä?

Anteeksi. Geneerinen on turhanpäiväinen lainasana, mutta niin laajasti käytössä työsanastossa...

Tarkoitan tuossa edellisessä geneerisellä jotain niin yleistä, että arkkityyppi korvaa yksityiskohdat. Siis jos kuvaat jotain niin yleisellä tasolla, että mikään yksityiskohta ei eroa arkkityypistä, koko persoonallisuus ja mielenkiinto katoaa. Voi sanoa vertauskuvallisesti että sielukkuus puuttuu...
When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.

Anssi Rauhala

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 816
  • Aces High!
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #27 : 16.02.2007 klo 09:37:52 »
Mitä tuolla yhtäkkiä muotiin tulleella sanalla 'geneerinen' tässä tarkoitetaan?

Hei opettaja mä tiedän! Tai luulen arvaavani.

Oletan Myllymäen tarkoittaneen kaavamaisia, pinnallisia, "kumileimasin"- tai "paperinukke" -tyyppisiä ratkaisuja. Se "geneerinen" on keksitty ihan sinun kiusaksesi, ettet nukkuisi yöllä.

Demonstroin:
Geneerinen suurkaupunki on täynnä kivitaloja, liikenneruuhkia ja ahdistusta, geneerinen ihminen sisältää kaksi jalkaa, kaksi kättä, torson ja pään. Jälkimmäinen laitetaan seikkailemaan edelliseen ja sit siel on kaikkii tilanteita. Geneerisesti sillee, actionia. Kyllähän kaikki tän tietää. Ja äkkiähän sen tekee. ;)
"The ukulele army grows larger and larger, and soon we will dominate all media. Then you will all pay." (Jonathan Coulton)
http://anssirauhala.blogspot.com/

Jukka Koivusaari

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 343
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #28 : 16.02.2007 klo 09:44:20 »
Tiedustelupalvelu kerää sodan käyneistä veteraaneista erikoisjoukon, jonka tehtävänä on tutkia uhkia.Siitä se tarina seitten alkaa...


  Sitte pitää enää kirjoittaa se tarina.

Siinäpä onkin aina vaikeus, kun pitäisi mielenkiintoiseen maailmaan keksiä vielä mielenkiintoisia ihmisiä... Tässpä varsin esittelen minkälaisia ihmisihenkilöitä olen keksinyt conqistadoreista kertovaan tarinaan. ....

Tuossa tärkeimmät ihmiset juonen kannalta yleisesti. Mielipiteitä?

    Nyt tarvittaisiin vielä juoni.

 Muistelen jo vuosia sitten jonkun fantasiakirjoituskilpailun tuomarin manailleen. Kirjoittajat olivat uhranneet hirveästi vaivaa tolkienmaisen tarkkaan hahmojen, miljöön ja haltiakielen kuvaukseen. Kellään ei oikein kuitenkaan ollut oikein minkäänlaista tarinaa kerrottavana.

 Koitapa kuvata yksi tarina lyhyesti niin , ettet sanallakaan mainitse historiallista ajankohtaa, henkilöiden nimiä tai ympäristön yksityiskohtia. Tai kuvaa vaikka tuo konkistadorijuttu niin, että se tapahtuukin 1972 Kärsämäen Essolla ja cortes on pölynimurikauppias Pertti ja Montezuma kahvion kassaharjoittelija  Pirkko.
 Siis vähän niinkuin ennenkin lännenfilmien juonia  on lainattu samuraielokuviin ja niistä on väännetty scifitarinoita .


Jos juttu toimii teryleenihousuin Esson baarissa se toimii historiallisessa spektaakkelilavasteessakin.
« Viimeksi muokattu: 16.02.2007 klo 09:57:31 kirjoittanut Jukka Koivusaari »

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #29 : 16.02.2007 klo 10:01:27 »
 

Jos juttu toimii teryleenihousuin Esson baarissa se toimii historiallisessa spektaakkelilavasteessakin.


Kyllä minä tuon allekirjoitan mutta toisaalta on ihan hyvä että se paikka ja aika on olennainen osa tarinaa eikä pelkkä kulissi. Jos Pertti ja Pirkko juttelee siitä että kuinka vaimo ei ymmärrä ja pomo on vittumainen eikä pölynimuritkaan oikein käy kaupaksi ja tämä tapahtuu jossain Tolkien-maailmassa niin se voisi olla huvittavaa mutta vakavasti fantasiansa ottava lukija saattaisi tuntea itsensä petetyksi. Tarkemmin ajatellen, mitäpä niiden suippokorvien mielipiteistä kannattaa välittää
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".