Kirjoittaja Aihe: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus  (Luettu 261104 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

tertsi

  • Vieras
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #45 : 25.02.2007 klo 20:55:13 »
Taiteilijan pitää saada riittävä palkka ja sosiaaliedut työstään, ei tukiaisia.
Tässä herää seuraavanlainen kysymys:
Pitääkö kaikkien taidekouluista valmistuneiden saada palkkaa ja sosiaalietuudet? Silloin varmaan taidekoulujen hakukriteereitä tiukennettaisiin. Hyvä vai huono asia...

Entäs sitten ne, jotka vaan päättävät ruveta taiteilijoiksi, ilman koulutusta. Heidänkin joukossaan on ihan pätevää sakkia. Heillekinkö kaikille taiteilijapalkka?


Asiat eivät ole niin yksinkertaisia.
« Viimeksi muokattu: 25.02.2007 klo 21:04:46 kirjoittanut Tertsi »

Kivik

  • Paha Kissa
  • Jäsen
  • Viestejä: 875
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #46 : 25.02.2007 klo 21:04:32 »
Taiteilijan pitää saada riittävä palkka ja sosiaaliedut työstään, ei tukiaisia. Ilman taidetta kehittyy Kivikejä.

Diktatuureissa tuetaan taiteilijoita verovaroin, jotta nämä tukisivat diktatuuria. Ilman Kivikejä sikiää kyllä taiteilijoita, muttei taidetta. Oikea taide löytää aina tukijansa. Jos se on hyvää, siitä tykätään. Jos siitä tykätään, se myy, ja tuo kyllä tekijälleen leivän suuhun.
"Sata taiteilijaa aikoo kiertää kymmenen päivää ympäri maata puhumassa rauhan puolesta. Jos siinä junassa säilyy rauha ja kaikki sata tulevat elävinä takaisin,ei kenenkään pitäisi enää epäillä rauhan mahdollisuutta."
(Henrik Tikkanen:Henrikinkatu)

Mikko A

  • Jäsen
  • Viestejä: 343
  • ostan omakustanteita - uudet & vanhat - tarjoa!
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #47 : 25.02.2007 klo 21:53:04 »
....... sekö on katsojalle ilmaista? Mainoksilla maksettuko on "lahjaa"?.........

...........jne..........
->

Taiteilijan pitää saada riittävä palkka ja sosiaaliedut työstään, ei tukiaisia. Ilman taidetta kehittyy Kivikejä.

Tuosta viimeisestä olen samaa mieltä ja sitä olenkin ajanut takaa.

Ei ollut nyt (ilmeisesti?) erityisesti kyse siitä etteikö ihminen joutuisi maksamaan siitä mitä haluaa katsoa (tai ei halua), vaan lähinnä siitä että jonkun taiteenlajin motivoijaksi & elinehdoksi asetetaan palkkiot tai tukiaiset. Joku vihjaisi ohimennen oopperan ja ehdottomasti kannattaisin moisen haaskauksen lopettamista ellei tule omillaan toimeen. Suomen olosuhteissa kyse ei ole mistään meidän kulttuurille olennaisesta asiasta, vaan ihan importti viihteestä joka kiinnostaa vain hyvin harvaa kansalaista.

Joku voi sitten kysyä mihin ne apurahat laitetaan jos taiteen kuuluu selvitä omillaan ja siten ei edes tarvita apurahaa? No, esim. yritystoiminnankaltainen kertaluontoinen starttiraha, jolla matti kukkarossa oleva henkilö voi avittaa taiteilijanuransa alkuun (ja sen realistiset mahdollisuudet voi starttirahakomitea päättää), eikä niin että jatkuva rahoitus on elinehto ellei jopa syy itse toiminnalle. Jos taiteilijan on tarkoitus tehdä vain tuottamatonta & epäkaupallista taidetta (ellei jopa ihan rehellisesti paskaa), on hänen myös kerättävä ne työn nahistuneet surkeat "hedelmät" valittamatta ja tajuttava ettei muiden siivellä voi koko elämää mennä, ellei tarjoa jotain todellista vastineeksi ;)  Ei voi lähteä siitä ajatuksesta että "taide" tai "sarjakuva" on asia jonka välitön seuraus on toimeentulo ja oikeus siihen että saa tehdä vain taidetta jos kerran on taiteilija. Siihen pätee kaikki samat työnteon realiteetit ja jos ei pysty tekemään taidetta työkseen, niin harrastelu & päähänpinttymä antaa mahdollisuuden tekemiseen.

Joskus teini iässä sain 1500mk taideapurahaa ja täytyy sanoa ettei se projekti mihin ne rahat meni, tuonut niin isoa hyötyä kaupungin kulttuurille, heh! Ei olisi kannattanut myöntää. Olen toki sitä mieltä että jos joku henkilö onnistuu kusettamaan valtiolta tukiaiset, se on ihan bonusta, mutta siihen pitäisi nimenomaan suhtautua kusetuksena, eikä oikeutena  ;D

Sarjakuvalla tervein tila olisi että sen ei tarvitse olla pelkkä kusetus vaan olla tarpeellinen & haluttu ja siksi omillaan toimeentuleva. Ilman rahapalkkiota oleva Finlandia sarjakuvalle olisi ihan jees. Voi olla että olisin siitä yhtä vähän tietoinen kuin esim. kuka on voittanut puupäähatun sitten Tom Of Finlandin...
« Viimeksi muokattu: 25.02.2007 klo 21:55:22 kirjoittanut Mikko A »

Doc Lomapäivä

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 807
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #48 : 26.02.2007 klo 15:14:55 »
Jaaha, nyt tämä keskustelu siirtyi sitte tänne.

Joku voi sitten kysyä mihin ne apurahat laitetaan jos taiteen kuuluu selvitä omillaan ja siten ei edes tarvita apurahaa? No, esim. yritystoiminnankaltainen kertaluontoinen starttiraha, jolla matti kukkarossa oleva henkilö voi avittaa taiteilijanuransa alkuun (ja sen realistiset mahdollisuudet voi starttirahakomitea päättää), eikä niin että jatkuva rahoitus on elinehto ellei jopa syy itse toiminnalle.
Tämä tais olla sulta vain heitto. Kuka sen päättää kuka on tarpeeksi hyvä saamaan starttirahan ja kuka ei? Millä perusteella sen voi evätä? Mikä siitä tekee paremman kuin nykyjärjestelmästä? Mitä jos tekijä ei tarvitse apurahaa uransa alussa vaan vasta myöhemmin kun esimerkiksi perustaa perheen?

Sarjakuvan apurahat jaetaan paria poikkeusta lukuunottamatta projekteille, ei yleiseen työskentelyyn. Sarjakuvapuolella tuskin kukaan on sitä mieltä että valtion rahoituksen pitäisi tulla automaattisesti, kuvataidepuolella kyllä.

Joku vihjaisi ohimennen oopperan ja ehdottomasti kannattaisin moisen haaskauksen lopettamista ellei tule omillaan toimeen. Suomen olosuhteissa kyse ei ole mistään meidän kulttuurille olennaisesta asiasta, vaan ihan importti viihteestä joka kiinnostaa vain hyvin harvaa kansalaista.
Moni johtava kulttuurialan ihminen on samaa mieltä oopperasta, mutta tuen puute johtaisi oopperan kuolemaan. Silloin pitäisi olla peruste sille että jokin taidemuoto lopetetaan kokonaan Suomesta. Ja jos sille linjalle lähdetään, voidaan kysyä mikä sitten on tarpeellista? Ooppera on kuitenkin taiteenlaji joka saa suuren osan rahoituksestaan yrityssponsorointeina (ainakin Savonlinnassa).

Ei voi lähteä siitä ajatuksesta että "taide" tai "sarjakuva" on asia jonka välitön seuraus on toimeentulo ja oikeus siihen että saa tehdä vain taidetta jos kerran on taiteilija. Siihen pätee kaikki samat työnteon realiteetit ja jos ei pysty tekemään taidetta työkseen, niin harrastelu & päähänpinttymä antaa mahdollisuuden tekemiseen.
Valtio kustantaa sekä taiteilijoiden että kaikkien muidenkin koulutuksen, ja odottaa saavansa sijoitukselleen verotulovastineen. Jos taidetta ja sarjakuvia pitäisi tehdä vain muiden töiden ohessa, eikö sen pitäisi tasapuolisuuden nimissä päteä kaikkiin taiteen- tieteen- ja yrityselämän lajeihin. Pistetään elokuvantekijät ja muotoilijat vääntämään illalla duunin jälkeen.

Tieteen tutkimusapurahoista 10 prosenttia tuottaa merkityksellisen tuloksen. Joku ehdotti joskus että tutkimusten tulosprosentti pitäisi nostaa sataan, johon vastattiin että mitä järkeä olisi tutkia sellaista johon jo tiedetään vastaus?

Valtio, EU ja kunnat jakavat maataloustukiaisia, yritystukia, aluetukia jne. Apurahat eivät eroa näistä mitenkään. Mikään järjestelmä ei synny ja lähde pyörimään ilman tukia. Joskus tuen tarkoituksena on pitää yllä jotain jossain ettei se aiheuttaisi katastrofia toisaalla. Se on vähän kuin sairauksien ennaltaehkäisyä.

Tietysti jos työkseen sarjakuvaa tekee, miksei sitä myös yrittäisi levittää ja promotoida, mutta mielestäni se on lähtökohdalta väärä jos marginaalinen ilmiö joka harvaa kiinnostaa, lähtee siltä pohjalta että kun ei ihmisiä oikeasti kiinnosta, pannaan ne maksamaan vaikka välikäden kautta että saadaan puuhastella pienemmillä henkilökohtaisilla uhrauksilla.
Xerox kehitti maailman ensimmäisen graafisen käyttöliittymän 70-luvun alussa. Johtokunnan vastaus oli varmaan jotain tuon suuntainen, koska he eivät keksineet sille mitään käyttöä ja antoivat luvan näyttää sitä Steve Jobsille.

roju

  • sarjispelle
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 738
Re: Puupäähattu 2007
« Vastaus #49 : 26.02.2007 klo 15:18:20 »
Tunnetusti mikään ei ole tyylikkäämpää kuin lainata itseään:

Aikusten kokoo oleva kolmipyörä kannustais ainakin mut yrittämään...

... nimittäin, näin sunnuntaina telkkarista (Sub) sellaisen ihmeen kuin aikuisten kolmipyörän! :o Ça y est! Arpa on heitetty!
Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 553
  • -
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #50 : 26.02.2007 klo 16:51:48 »
Syy- vai sattumayhteys?

Sarjakuvalinjalla opiskelleista rahtusen kärjistäen (vaikka muutama suuttuukin):

- Ne jotka pystyvät tekemään rikasta, merkityksellistä ja kiinnostavaa sarjakuvaa, eivät ikinä kykenisi markkinoimaan itseään. Ne vain tekee, syödä nikertää välillä, käy joskus suihkussa kun joku muistuttaa, ja palaa tekemään. Kun tulee valmista, ne inhoaa tuotostaan ja aloittaa uutta.

- Ne jotka ovat eteviä tuomaan itseään esille, kehumaan teoksiaan ja pärjäävät ihmisten kanssa, eivät kykene tuottamaan kuin keskinkertaista materiaalia. Ei ne uppoa tekemiseen samalla tavalla tuntikausiksi päivästä päivään, nuo vilkkaat ja suloiset, vaan jutustelevat ja askartelevat ja saavat aikaan yksittäisiä kuvia ja teennäisiä jutunpätkiä.

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 556
  • Kuka mitä häh?
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #51 : 26.02.2007 klo 16:57:47 »
Henkkoht minua jurppii eritoten kustantajien saamattomuus. Omakustanne on melkeinpä ainut kunnollinen keino saada omaa jälkeään julki. Eikä toki huono keino ollenkaan.
Sarjakuvien julkaisemisesta pitäisi tehdä kansalaisvelvollisuus, vaikka suuresti arvostankin kaiken maailman kurosteluja kustannuspolitiikassa, niin kyllä sitä pitkäjännitteisyyttä pitäisi löytyä sarjakuvienkin suhteen.
Niin kustantajien kuin jälleenmyyjien taholta.
Lottovoittokin vaan odottaa tulemistaan...
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Mikko A

  • Jäsen
  • Viestejä: 343
  • ostan omakustanteita - uudet & vanhat - tarjoa!
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #52 : 26.02.2007 klo 18:25:37 »
Tämä tais olla sulta vain heitto. Kuka sen päättää kuka on tarpeeksi hyvä saamaan starttirahan ja kuka ei? Millä perusteella sen voi evätä? Mikä siitä tekee paremman kuin nykyjärjestelmästä? Mitä jos tekijä ei tarvitse apurahaa uransa alussa vaan vasta myöhemmin kun esimerkiksi perustaa perheen?

Ei se mikään heitto ollut: Onhan se nytkin starttirahassa, että joku sen päättää, ..oikein tai väärin. Päätös sujuu erittäin helposti, voisin väittää. Toki ns. rapatessa roiskuu ja unelmia musertuu ja rahoihin "oikeutetut" jää joskus ilman. Se on sitä elämää.
Perheille tulee muita tukia, joita ei minusta tarvitse sotkea taideapurahoihin tms.

Sarjakuvan apurahat jaetaan paria poikkeusta lukuunottamatta projekteille, ei yleiseen työskentelyyn. Sarjakuvapuolella tuskin kukaan on sitä mieltä että valtion rahoituksen pitäisi tulla automaattisesti, kuvataidepuolella kyllä.

Sarjakuva onkin siitä hyvässä asemassa. Mutta sen sijaan että sarjakuvalla olisi mahdollisuus panostaa juuri siihen suuntaan että se on toimiva ja itsenäinen taiteenlaji ja voisi tehdä totaalisen irtioton "perinteisen" kuvataiteen hömpötyksiltä, monilla tekijöillä on kuitenkin sellainen asenne että rahaa pitäisi tulla, helpommin ja enemmän.

- eli loppu alla oleva liittyy enemmän muuhun taiteeseen kuin sarjakuvaan-

Ts. sen sijaan että pitäisi kehitellä menetelmä millä projektit toimii itsenäisenä, voi lähteä siitä oletuksesta että joku ulkopuolinen taho maksaa viulut jo etukäteen ettei tule riskiä. Se että herkällä taiteilijasielulla ei ole sosiaalisia tai kaupallisia kykyjä,... no, sanotaan että minulla on lähinnä vain fyysisiä ratkaisuja ko. henkilöiden koulutukseen  :P

Myös "taidelaina" projektiapurahan sijaan. Sarjakuva-albumi jonka laskelma näyttää selkeästi sellaiseksi että vähintään maksaa itsensä takaisin, julkaisu takaisinmaksettavalla korottomalla lainalla. Motivoi myös myymään, mutta ei vaadi merkittäviä pääomia aloitukseen. Eikä siihen tyyliin kuten kvaakissa joskus erästä sarjakuvaopusta käsitellessä mainittiin että iso osa painoksesta lensi roskiin kun ei jaksanut katsella nurkissa pölyyntymässä. Muiden rahoilla kun on hoidettu, niin mitäpä sitä vaivaa enää näkemään, edes sen vertaa että veisi vaikka ilmaiseksi divareiden hyödyksi tai vaikka kaupungille jakoon...

Moni johtava kulttuurialan ihminen on samaa mieltä oopperasta, mutta tuen puute johtaisi oopperan kuolemaan. Silloin pitäisi olla peruste sille että jokin taidemuoto lopetetaan kokonaan Suomesta. Ja jos sille linjalle lähdetään, voidaan kysyä mikä sitten on tarpeellista?

Taide ei ole tarpeellista jos sitä ei tarvita (heh). Ihan puhdas laskutoimitus kuinka moni Suomessa tarvitsee oopperaa ja onko siinä suhteessa kulut kohtuulliset ja mikä olisi oopperan loppumisen merkitys ja mitä muuta samalla rahalla saada josta on huutava pula? Siitähän oli olemassa joskus laskelma kuinka monta kertaa vuodessa kaikki Suomen oopperaharrastajat voisi lennättää ulkomaille kuuntelemaan oopperaa samalla rahalla joka nyt kuluu. Se oli niin paljon että tuskin ehtisivät mahdollisuuksiaan käyttää.

Esim. vasemmistoliiton kultturipoliittinen ohjelma julistaa että jokaisella taiteenalalla pitäisi olla oma "ooppera" - ts. mahdollisuus tehdä omaa juttua ilman taloudellisen tuottavuuden pakkoa. Minä taas julistaisin että osa-aika töihin siitä saakelin pummit! ;)  Valtion apuraha tulisi vain vastineeksi esim. 10 päivää kuussa duunilla (tai keskitetysti n. 3kk/v) jossain mikä maksaa sen "takaisin". Minä voisin vaikka pienellä provikalla koordinoida yhteiskunnallisesti hyödylliset projektit joihin nyt ei riitä väkeä, jotka arvon taiteilijat voi suorittaa vastineeksi rahoituksestaan.

Valtio kustantaa sekä taiteilijoiden että kaikkien muidenkin koulutuksen, ja odottaa saavansa sijoitukselleen verotulovastineen. Jos taidetta ja sarjakuvia pitäisi tehdä vain muiden töiden ohessa, eikö sen pitäisi tasapuolisuuden nimissä päteä kaikkiin taiteen- tieteen- ja yrityselämän lajeihin. Pistetään elokuvantekijät ja muotoilijat vääntämään illalla duunin jälkeen.

Nimenomaan! Tosin osa-aika duuneilla tuo on ratkaistavissa- > ks. yllä. Jos olettaa yhteiskunnan maksavan, on annettava reilusti takaisin. Jos ei yhteiskunta maksa (esim. tekemäsi taide kannattaa), niin vitun väliä sitten velvollisuuksista.. Voi touhuta ties minkä turhuuden tai saastan parissa "taitelijana".
Muutama kaveri tekee vuodessa 6kk duunia ja 6kk "mitä huvittaa" ja ei tarvitse valittaa ajanpuuttesta tai liiallisesta rahapulasta.

Taiteen kohdallaan taitaa olla ihan yliampuva määrä porukkaa kehissä, joille ei yksinkertaisesti ole töitä tai "tilaa" omalla alallaan, joten olisi syytä katsoa myös muita vaihtoehtoja. Taiteilijaelämä unelmana alkaa olla ihan sellainen popstar/idols osaston turhuus saman asian toisesta päästä. Vuosien koulutuksen aikana kun näkee millaista kädetönta ja ajatuksetonta saastaa on Lahdessakin Taidepanimon seinät pullollaa, voisi aina tuomaristo tiputtaa pelistä pois ja todeta että "suihkussakin saa laulaa".

Sil5i

  • Vieras
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #53 : 26.02.2007 klo 19:55:46 »
...että iso osa painoksesta lensi roskiin kun ei jaksanut katsella nurkissa pölyyntymässä.

Näin tuli itse tehtyä seitsemän vuotta sitten takaperin noin (vain) 40 omakustanteen kappaleelle (meikän 3.tuotos), paitsi että poltin ne maalla "roviolla", tanssin ja hoikasin ympärillä. Ei vaan tehnyt mieli niitä tarjota, kaupata, jonnekkin jättää toisten harmiksi lojumaan tai/ja kehua - ei se ollut niin mukavaa kuin niiden raapustelu.

Halua kyllä löytyy uusien tekemiseen, mutta keskittyminen niihin on vähän riskialtista. Siinä kun saattaa menettää yöunet ja duunit. Epäuskoinen turhia päässäni pyörittelevä raukkis kun olen.

Apurahoista ja palkinnoista mä en tiedä mitään, paitsi noi teidän jutut. Lämmin kiitos niistä, mutta saa mennä kyllä ihan suosiolla muille ku mulle. Toivottavasti alkaisitte niitä paremmin saamaan, saakutti. :-\

Lainaus
Lottovoittokin vaan odottaa tulemistaan...

Lottovoittajana minäkin kustantaisin kaikkea "hörhöä" ja vähän "vähemmän hörhömpää", ja ihan ronskisti vaan. Saisitte myös apurahaa/palkintoja.
« Viimeksi muokattu: 26.02.2007 klo 21:49:05 kirjoittanut Sil5i »

Mikko A

  • Jäsen
  • Viestejä: 343
  • ostan omakustanteita - uudet & vanhat - tarjoa!
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #54 : 26.02.2007 klo 20:02:07 »
Näin tuli itse tehtyä seitsemän vuotta sitten takaperin noin (vain) 40 omakustanteen kappaleelle (meikän 3.tuotos), paitsi että poltin ne maalla "roviolla", tanssin ja hoikasin ympärillä. Ei vaan tehnyt mieli niitä tarjota, kaupata, jonnekkin jättää toisten harmiksi lojumaan tai/ja kehua

Joo, syyllinenhän minäkin tietysti olen! Eli se ainut projekti mihin apurahat teininä sain, 50% painoksesta makailee tuolla jossain laatikkokasojen pohjilla. Ilmaiseksi sitä on välillä jakanut, mutta sen verran hurjaa tavaraa, että tekisi mieli pistää makkarat tulille. Ainoastaan oma antamani kritiikki moiselle käytökselle ollut esteenä. Jos noissa olisi silloin ollut omat rahat kiinni, olisi ehdottomasti ollut pakko myydä ne pois vaikka väkisin. Ilmaisen rahan korruptoivan vaikutuksen voi siis kertoa ihan näin omakohtaisen kokemuksen kautta ;)

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 277
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #55 : 26.02.2007 klo 20:40:57 »
Halua kyllä löytyy, mutta keskittyminen niihin on vähän riskialtista. Siinä kun saattaa menettää yöunet ja duunit.

No mutta, miksei nyt sitten sen työn ohella vapaa-ajalla, niin kuin täällä on ehdoteltu?  ;D

Timo

Sil5i

  • Vieras
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #56 : 26.02.2007 klo 20:59:49 »
No mutta, miksei nyt sitten sen työn ohella vapaa-ajalla, niin kuin täällä on ehdoteltu?  ;D

Kun mun tapauksessa ne jutut, mitkä ovat luovantyön alla, "kummittelee" vielä sängyssäkin, jumprahuti. Tylsät työjutut ei niin todellakaan tee...

Editoin molemmat viestini vähän enempi ketjuun sopiviksi.
« Viimeksi muokattu: 26.02.2007 klo 21:44:49 kirjoittanut Sil5i »

Kivik

  • Paha Kissa
  • Jäsen
  • Viestejä: 875
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #57 : 26.02.2007 klo 22:32:07 »
Sarjakuva-Finlandia on toistaiseksi aika kaukaa haettu ajatus, sillä suomalainen sarjakuva ei ole vielä yltänyt sellaiselle tasolle, että sitä voitaisiin alkaa valtiovallan toimesta palkita.

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnotkin ovat muutenkin nykyään puuta heinää. Kirjallisuuden taso ei oikeasti ole kovinkaan korkea tätä nykyä. Eikä arvostamisen arvoisia kirjoja ainakaan joka ikinen vuosi ilmesty. Jatkuvasti vaihtuva "diktaattori" tekee myös palkitsemisprosessista erityisen tympeän. Useinkin voittajan voi haistaa etukäteen. Männä vuonna haisti sanoi, että suomenruotsalaisuudesta virinnyt keskustelu (joka sai esim. Halosen niin alleviivaamaan suomenruotsalaisuutta kampanjassaan) tuo voiton ruotsinkieliselle. Tieto-Finlandian puolella saletteja ovat aiemmin olleet kommunisti-Taanila valitsemassa kommunisti-Sanan tarkoitushakuisen kirjan parhaaksi tietokirjaksi ja nyt demari-Väyrysen peesaus puoluetoverin ja vanhan kamun Tuomiojan tekeleelle. Välissä palkittu Jatkosodan historia oli kai sitten palvelus Kokoomukselle. Vaiko Keskustalle? Onko tänä vuonna perussuomalaisen vai kristillisen tietokirjan vuoro. Jokos joku vihreä sen sai? Taisi saada.

Joka tapauksessa kun näkee ehdokaskirjojen listan ja kuulee kuka "merkkihenkilö" voittajan valitsee, tietää jokainen satavarmasti etukäteen voittajan. Seuraavaksi muuten tulee kai sitten Työ-Finlandia, Ammattikoulunopettaja-Finlandia, Tikanheitto-Finlandia, Kotiviini-Finlandia...

Oksettavaa, korruptoivaa poliittista teatteria yhtäkaikki. Kansakunnan kasvojenkohotusta veronmaksajien rahoilla. Kun ei suomalainen kirjallisuus maailmalla pärjää, niin palkitaan sitä sitten suurieleisesti itse.
"Sata taiteilijaa aikoo kiertää kymmenen päivää ympäri maata puhumassa rauhan puolesta. Jos siinä junassa säilyy rauha ja kaikki sata tulevat elävinä takaisin,ei kenenkään pitäisi enää epäillä rauhan mahdollisuutta."
(Henrik Tikkanen:Henrikinkatu)

Irene

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 812
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #58 : 26.02.2007 klo 22:48:56 »
Kirjallisuuden taso ei oikeasti ole kovinkaan korkea tätä nykyä.


Jaa verrattuna mihin? 50 vuoden takaiseen tilanteeseen? 150 vuoden takaiseen tilanteeseen? Ainiin, eihän silloin juuri suomenkielisiä kirjoja ilmestynytkään, Aleksis Kivikin vasta aloitteli rustailujaan joilla sitten tunnetusti murskakritiikkiä keräsi...

Kun ei suomalainen kirjallisuus maailmalla pärjää, niin palkitaan sitä sitten suurieleisesti itse.

Baskinkielinen, kymrinkielinen ja ketsuankielinen romaanitaide onneksi jyllää angloamerikkalaisten bestseller-listojen kärjessä ihan toisella tavalla.

Minulle suomalaisena suomalainen kirjallisuus on hiton tärkeää, enkä ole ainut ihminen tässä maassa joka näin ajattelee. Kuka kuvaisi suomalaista maailmankuvaa ja käyttäisi suomen kieltä täysipainoisimmillaan, elleivät suomalaiset itse? Ei samaan päästä käännöskirjallisuudella ikinä, vielä vähemmän sillä että telkkarista tankeroenglantinsa oppineet pojut pätevä "lukevansa vain englanniksi kun se on niin paljon hienompaa".
Lukupäiväkirjani: http://sbrunou.blogspot.com

Samone

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 536
  • Muumipappa
Re: Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus
« Vastaus #59 : 26.02.2007 klo 22:51:23 »
Muutama kaveri tekee vuodessa 6kk duunia ja 6kk "mitä huvittaa" ja ei tarvitse valittaa ajanpuuttesta tai liiallisesta rahapulasta.
Lemminkäisellä teitä rakentamassa?