Sarjainfo

[vesa saarinen]

Nytpä painokoneet jyystävät 1/2010:a. 

[Aino Sutinen]

Kohta se uusi tulee, ja apurahatkin on nousseet. Jee

[vesa saarinen]

Ihan kohta tuleekin! Painosta ilmoittivat, että lehdet ovat lähteneet postiin perjantaina (eli toissapäivänä). Toisin sanoen ensi viikolla pitäisi itse kunkin postiloota rämpsähtää.

[Jurpop]

Kilahti postiluukusta ja kaunis oli. Kiitosta vaan! Odotan innolla millainen polemiikki tästä kehkeytyy.

[Lewis]

Mitään polemiikkia, ensivilkaisulta ja luvulta oikein hyvä!

Joonas

[[kivi]]

Jahas, vilkuilinpa huvikseni vanhoja Sarjainfoja. Nykyinen logo on ollut käytössä vuodesta 1986, numerosta 50 alkaen. Se tuli Tarmo Koiviston piirtämän pulleakirjaimisen logon tilalle, jota oli käytetty aivan alusta alkaen pienin modifikaatioin.
Sarjainfo uudistui radikaalimmin parin vuoden ajaksi 1995-96 numerosta 87 alkaen. Etenkin logo sai muistaakseni kovasti pyyhkeitä ja se vaihdettiin takaisin tähän nykyään käytössä olevaan.

Itse asiassa mä käsinvälistin vuonna 1996 sen tekstauslogon, joka siis myös oli Tarmo Koiviston tekstaama, uusiksi ja viilasin vähän. Muuten kaikki olivat ihan tyytyväisiä Tolppasen Petrin tekemään "rajumpaan" logoon, mutta katsoin mielestäni ihan oikein, että parempi jos lehdellä on asiallinen logo mutta anarkistinen sisältö kuin raju logo mutta kuivan akateeminen täyte. Ja hyvässä tai pahassa, ainakin ero oli selvä edellisiin Heiskasen Jukan ja Römpötin täyttämiin lehtiin, valitettavasti elämään tuli sellaisia käänteitä ettei toimittaminen enää vuoden 1999 jälkeen multa onnistunut.

Uutta Sarjainfoa en ole nähnyt, eikä mulla ole mielikuvaa 2000-luvun Infoista muutenkaan, mutta jos se kuva jonka tänään näin oli kansi, niin pitää kysyä eikö siellä oikeasti ole ketään joka olis saanut taittajakoulutuksen? Anteeksi vain, mutta se näytti kuvineen ja asemointeineen, logosta fontteihin aika kamalalta, vähän kuin Kevätpörriäisen tai Maailma ja Me -lehden kannelta.

Odotan kiinnostuneena millainen on sisältö. Toivon parasta.
;-)

[Ossi Hiekkala]

Paljon kuvia, vähän asiaa.

[Lurker]

Upea. Huokui tekemisen iloa! Ihana paperi.

Kolumnit loisto juttu. Lehteä on nykyään vaikea tehdä, kun internetissä on kaikki maailman tieto heti ja nyt. Richert-juttukin oli ihan journalismia.

HYVÄ!

[OM]

Katselin tänään kirjastossa uutta Sarjainfoa. Fyysisiltä puitteiltaan lehti oli minusta erittäin hyvä. Hyvin rakennetut sivut ja hyvä paksukho paperi-laatu takaa sen, että sitä voi lukea useita kertoja ettei tarvitse pelätä, että sivut vääntyvät jne.

Ja mitä sisältöön tulee. Minusta siinä oli sopivasti artikkeleita ja tekstiä. Tulee muistaa se, että aivan varmasti lehti kehittyy kokoajan. Sarjainfon  päätoimittaja nimenomaan sanoi lehden eräässä artikelissa, että otetaan vastaan juttu ehdotuksia jne. Rakennetaan yhdessä tätä lehteä. Se oli hieno pointti. Jos meillä kvaakkilaisilla ja muilla näitä sivuja katselevilla on ideoita, mitä haluaisi nähdä sarjainfossa, siitä vaan antamaan ideoita ja vinkkejä. Sitä vartenhan lehdessä oli  yhteystiedot henkilölöistä, joille voi kirjoittaa.
Ensimmäisessä numerossa oli hieno reportaasi sarjakuvan kehityksestä Ranskassa. Sitten artikkeli Ranskalaisista sarjakuva liikkeistä ja katsaus, kuinka Ranskalainen sarjakuva on vaikuttanut voimakkaasti Eurooppalaiseen sarjakuvaan. Mukaaan oli mahdutettu myös sarjakuva piirtäjien haastatteluja, ja muuta samantyyppistä, joita Sarjainfossa on ennenkin ollut. Joten kyllä lehdesä oli ihan tarpeeksi tekstiä, vaikka ammatti kuvittaja MR Hiekala toisin väitti.Mutta tämä olikin vain minun mielipiteeni.
Olin erittäin tyytyväinen lehteen kaikin puolin. Tuli mieleen ruotsin vastine Bild&Budd

Tästä on hyvä innolla odottaa seuraavaa numeroa.

[MTT]

Tänään tipahti postiluukusta tuo uudistettu lehti.

Alusta alkaen lehti antaa paljon professionaalisemman vaikutuksen kuin vanha. Pidin väreistä ja isoista kuvista vaikka se vähentäisikin artikkelien määrää näin alussa. Erittäin lupaava uusi alku kuitenkin. Onnittelut tekijöille.

Värit ja formaatti antaa myös varmaan uusia mahdollisuuksia lisätä myyntiä joka varmaan olisi tervetullutta. Tuohon tarvittaisiin vaan jotain uutta myyntiä lisäävää sisältöäkin, en usko että pelkät värit riittää. Nyt olis hyvä aika esim. uudelleenjulkaista updeitattuja legendaarisia artikkeleita mukavan värikuva-arsenaalin kera (Hal Foster -artikkeli, Herge, Ever Meulen&Eddy Flippo jne jne.). Tai vaikkapa ladata lehteen muutamia yhden/parin sivun harvinaisempia sarjakuvia, vaikkapa maistiaisia lehdessä arvosteltavista sarjakuvista.

[tmielone]

Ensi pläräämisellä vaikutti ihan lupaavalta. Ainut asia mikä pisti silmään oli Richert. Ensin hänestä on iso juttu, sitten arvostellaan hänen teoksensa ja lopuksi hän arvostelee jonkun muun teoksen. Tuli vain sellainen pienet piirit -fiilis.

Pitää antaa parempaa palautetta kunhan saan tuon luettua. Kiinnostavia otsikoita ainakin löytyi.

[Lurker]

Tuli vain sellainen pienet piirit -fiilis.

Tuli vain ihan sellainen "ollaan valittu jokin aihe, jota laajennetaan eri jutuilla" -fiilis.

Just näin sen pitää ollakin.

[Timo Ronkainen]

Vallan hieno on! Ilmava raikas taitto. Isot sivut on aina kivaa ja paperi on todella hyvää. Mutta eikös tällä pitänyt olla joku ympäristömerkki? Ei näkyny ainakaan eka silmäyksellä lehdessä.
Taiton ilmavuus toki tuo tullessaan sen, että juttujen merkkimäärä on lyhentynyt. Eikös juttuja pitäny pidentää?

Tarkemmin vielä, jahka ehdin syventyö kunnolla.

Timo

[Mikko A]

Olin vähän skeptinen uudistumiseen, mistä taisin kirjoittaa "luetko sarjainfoa" aiheessa. Nyt kun lehti tipahti luukusta, olin tavallaan sekä positiivisesti että negatiivisesti yllättynyt. Perus A4 kokoa isompi koko (leveyttä kenties 1,5-2cm enemmän?) tavallaan teki lehdestä heti erilaisen, joka herättää huomiota, mutta josta tulee mieleen Hesasin kuukausiliite tms (olikos se tämän kokoinen?) ja ennenkaikkea harvinaisen epäkäytännöllistä laittaa säilöön kaikkien muiden A4 kokoisten joukkoon. Mutta myös se että sivutaitto on sekin NYT liite meets Kuukausiliite meets Image, niin tavallaan voi sanoa että vihdoin lehti näyttää siltä, että joku "peruslukija" voisi tarttua siihen, jos lehden bongaisi kirjakaupassa tms. Mikä minusta jotenkin tuntuu uudelta tarkoitukselta? Laajentuminen perus kestotilaajaporukan ulkopuolelle?

Itse olen lopulta niin pakkomielteeseen asti "underground" jätkä, että jotenkin ärsyttää esim. tilan tuhlailu. Kun perinteisesti zinet räiskittiin kasaan maksimi info minimi määrään paperia periaattella. Nyt viljellään aukeamia joissa on sivun kokoista piirtäjämisun naaman lähikuvaa ja isoja otsikoita, ja muutama rivi tekstiä. Tulee mieleen että osa aukeamista olisi vanhassa infossa hoidettu 1/4 nykyisestä tilasta.
Toisaalta ei voi kieltää että kuten sanottu, hyvältähän se näyttää juuri näistä syistä. Tunnelman piilevä ärsytys on puhtaasti henkilökohtainen tausta ja idea siitä mikä ero on "alakulttuurilla" ja "valtavirralla" ja miten se voisi ilmetä.

Se mikä hieman enemmän ärsyttää on ehkä juuri se "emoilu" josta jo aiemmin mainitun toisen ketjun viestissä manailin piruja seinille. Jotenkin närästää tämä "Nelivärinen. Raikas. Helppolukuinen.Sarjakuvia korostava. Teksteiltään korkeatasoinen" -tyyppinen kirjoittelu. Tai se, että lehti todellakin tuo mieleen isolta osalta Image meets City lehti höystettynä Hesari meets Image taitoilla. Onhan se hienoa että kulttuurilehti ei jää toisten jalkoisin ummehtuneena sisäsiittoisena klubilehtenä, mutta Anni Sinnemäen suosikki sarjis jee jee! Kolumnisti jauhamassa muutaman rivin löpinää, ja rivien välistä näkyy pääasiana että tämän hetken kuuluisien sarjismerkkihenkilöiden blogijorina tyyppiset fiilistelyt "medioista tutuilla naamoilla" on läsnä. Jossa tosiaan kolumnistin valokuva (ehkä sarjakuvalehdessä piirros olisi ollut hieno ratkaisu..) vie reilut puolet sivutilasta...   Oma näkemykseni olisi että ns. asiantuntijoiden erikoislehdessä olisi hienoa kun voisi rehellisesti keskittyä asiantunteviin ja syvällisempiin artikkeleihin. Unohtaa kärsimätön satunnainen lukija ja tarjota niin paljon kuin tila antaa myöten. Ja ohittaa ihan rehellisesti keskisormi pystyssä kaiken ylimääräisen turhan kosiskelun ja modernin maailman 2 rivin ihkutukset ja siisteydet, a'la horoskooppimerkit, kengännumerot, julkkisten lempparisarjakuvat jne. Mitä kaikkea Richertin tuotannosta ja näkemyksistä yms olisi voinut käydä läpi jos 4 sivun juttu, jossa on n. 1 sivun verran tekstiä (suht harvalla fontilla), olisi toteutettu hieman eri tavalla. Ja toiset 4 sivua perään vähän köykäistä sarjisfestari sisäpiiri fiilistelyä modernin sarjakuvan keinoin. Sen sijaan että olisi voinut ehkä olla sarjakuvaa jostain missä ns oikeasti käsittelee jotain. Onhan noita sarjispiirtäjien sarjiksia sarjistapahtumista jo nähty aika paljon ja ei tuo 4 sivua tuo mitään genreen. Toisaalta mitä hienoa olisi voinut saada neljällä värisivulla aikaiseksi ennemmin kuin luonnoskirja skannaus? Richertin matskua 8 sivua, joku sanoi pari viestiä ylempänä että "oikeaa journalismia", minä väittäisin että potentiaalin haaskausta. Vaikka hyvä se oli noinkin. Mutta kai se raikkaus ja uusiutuminen on juuri sitä, että silmäkarkki ja nopeat fiksit syrjäyttää paneutumisen ja syväluotauksen.

Mutta nyt ohimennen kun selasi vielä varmuuden vuoksi 1/2010 ja 1/2009 vuoronperään, niin voi onnitella että muutos oli kyllä tälläisenäänkin erittäin onnistunut ja varmasti antaa mahdollisuuksia lehdelle!

[tmielone]

Tuli vain ihan sellainen "ollaan valittu jokin aihe, jota laajennetaan eri jutuilla" -fiilis.

Just näin sen pitää ollakin.

Ehkä minullekin olisi jäänyt tuollainen tunne, jos en olisi huomannut Richertin kirjoittamaa arvostelua.