Nimpä kyllä. Olikse jo 70-luvullakin? -Meijän kylällä ei ollu divaria, lähin oli Ylivieskasa ja vähä isompana Raumal.
Tieto löytyi "Rautakirja-yhtymän tärkeät vuodet"-sivulta:
1969
Suuret kauppaketjut ottivat lehtien irtonumerot valikoimiinsa. Lehtien jälleenmyyjien lukumäärä oli nyt 7.500. Kaikkia lehdenmyyntipisteitä varten kehitettiin yhteinen nimi, Lehtipiste, ja yhteinen tunnus.
Nykyisten himomarkettien aikaan Lehtipiste-puoli rulettaa entistä vahvemmin, mikä näkyy myyntipistejyvityksessä. Vähänkään erikoisempien sarjakuvien, kuten esimerkiksi Jysäyksen levityksen valtakunnallinen kattavuus lienee tästä kärsinyt. R-Kioskeja oli enimmillään yli 800, mutta nyt on palattu 70-luvun lukuihin 700 kieppeille.
Divareista minäkin olen nuorena ja vähävaraisena sarjakuvani enimmäkseen ostanut/vaihtanut. Asuin 1966-1970 Helsingin Kallion kirkon katveessa ja kävin koulua Johanneksen kirkon vieressä Norssissa. Näin molempien "Kotikatujen" tv-maisemien tuntumassa olleet kymmenien antikvariaattien verkostot olivat erittäin tutut ja viikottaisten vaellusten etapit Kaivopuistosta Hietalahteen ja Vallilasta Sörnäisiin. Lähes koko Helsingin katukartta pysyy päässäni lähinnä näiden menneiden maamerkkien varassa.
Mutta 70-luvulla Tampereella toimivat niin Ärrät, kirjakaupat kuin divaritkin hyvin tyydyttävästi. "Jymy" takaisin R-kioskeihin!