Arvon Darzee; Ruotsin TV:n Tipsextraa ja Aulis Virtasen selostamia suomenkielisiä Englannin liigan otteluita tarkkaan aina lauantaisin katsoneena voin vahvistaa: Supermac MacDonald oli sekä Harakoiden (Newcastle Utd 1971-76) että Arsenalin (1976-79) keskushyökkääjänä todella maaliahne veijari.
Kiitos näistä mielenkiintoisista muistoista. Busterilla ja painetulla sanalla yleensäkin oli tietysti noina internetiä ja osin väritelevisioitakin edeltäneinä aikoina erilainen merkitys suurempien jalkapallomaiden futiskulttuurin tutuksi tekemisessä. Urheilumuseon sivuilta löytyy hauska vanha
blogikirjoitus lauantai-iltapäivien jalkapallolähetyksistä.
Ylellä ei kaiketi ollut varaa lähettää henkilökuntaa paikan päälle, joten ilmeisesti Aulis Virtanen selosti Ruotsin TV:n lähetyksen pohjalta. Kun kuva oli mustavalkoinen, saattoivat joukkueet sekoittua selostajaltakin.
En ole pahemmin itse Busteria lukenut, mutta olen tästä ketjusta poiminut kiinnostuneena sellaisen tiedonmurusen, että lehdessä julkaistiin esimerkiksi Kevin Keeganin elämäkertasarjakuva. Myös Melchester Roversissa vierailee aina välillä oikeita pelaajia erityisesti silloin, kun pelataan maaotteluita. Näin siitä huolimatta, ettei sarjassa kaiketi immateriaalioikeudellisista syistä mainita oikeita seuroja. Lieneekö tällaisia jaksoja julkaistu Busterissa?
Roy of the Rovers -kokoelmakirjoista ilmenee hyvin, että keskimäärin lukijan ajateltiin varmaan ns. kasvavan ulos sarjasta parissa vuodessa, koska samat juonikuviot toistuvat aika usein.
Wikipediakin huomioi mainiten erityisesti säännölliset ihmisryöstöt Roversin kesäisillä ulkomaankiertueilla.
