Tekijänoikeudet eri maissa

[Markku Myllymäki]

Mikä ihme siinä on, että taiteilijat, kirjailijat, muusikot ynnä muut huithapelit ovat muuta väestöä paremmassa oikeuden turvassa?

Joe_Smith, aldebaranilainen alkuperäsi paljastui tässä lauseessa. Teräslilja tervehtii sinua ihan kohta. Hyvää päivänjatkoa.

[heikki jokinen]

Oikeus ja kohtuus olisi, että tekijänoikeuksissa siirryttäisiin järkevään ja tasapuoliseen kohteluun. Mikä ihme siinä on, että taiteilijat, kirjailijat, muusikot ynnä muut huithapelit ovat muuta väestöä paremmassa oikeuden turvassa?

Nämä 50, 70 ja jopa sadan vuoden määräajat ovat ihan naurettavia. Mallia tulisi ottaa patenttilaista. Tekijänoikeus tulisi raueta 20 vuoden kuluttua teoksen syntymästä ja sillä sipuli. Jos tekijä ei ehdi kahdessakymmenessä vuodessa rahastaa tarpeeksi, se olkoon hänen häpeänsä ja tappionsa.

huikea ajatus. mutta eikö ensin voisi aloittaa niistä, jotka jo nyt ovat muita paremmassa asemassa, esimerkiksi osakeyhtiöiden osakkeiden perijät. tekijänoikeus raukeaa tietyn ajan kuluttua kuoleman jälkeen, mutta osakeomistus siirtyy vapaasti sukupolvesta toiseen.

tasa-arvo lisääntyisi jos säädettäisiin laki, että perintönä saatu osakeomistus raukeaisi 70 vuoden kuluttua perinnön jättäjän kuolemasta. vai?

[Joe_Smith]

Heikki Jokinen ihmetteli:

tasa-arvo lisääntyisi jos säädettäisiin laki, että perintönä saatu osakeomistus raukeaisi 70 vuoden kuluttua perinnön jättäjän kuolemasta. vai?

Yleisesti ottaen perinnölakia tulisi myös muuttaa. Mieleni mukainen järjestelmä tietenkin olisi, että kuolleen perintö menisi kokonaan valtiolle. Jälkeläinen saisi sitten luonnollisesti etuoikeuden lunastaa perinnön itselleen käypää korvausta vastaan. Tämä muutos toki tekisi rikkauksien keräämisen vähemmän kiinnostavaksi ja alentaisi olennaisesti kaikkien tuotteiden hintaa. Toki siinä tieteellinen ja muu kehitys aavistuksen hidastuisi motivaatiolähteiden kaventuessa mutta mitäpä siitä, elämme jo lähitulevaisuudessa.

[Raivohärkä]

Kysyisin sellaista, että jos käyttää esim. nettisarjakuvassa jotain tavaramerkkejä esim. mainitsee jonkun pelin nimeltä, niin pitääkö siinä tapauksessa kysyä lupa tavaramerkin haltijalta, vai riittääkö jonkinlainen maininta käytöstä samalla sivulla?

[Jari Lehtinen]

Mikä on käytön laajuus?

Jos henkilö mainitsee pelanneensa Wii Fitiä tai pelaa kuvassa Wii Fitiä, niin sittenhän pelaa, keneltäkään mitään kysymättä. Pelin voi myös jättää nimettömäksi, mutta tunnistettavaksi. Kts. Hergen piirtämät autot.

[echramath]

Kysyisin sellaista, että jos käyttää esim. nettisarjakuvassa jotain tavaramerkkejä esim. mainitsee jonkun pelin nimeltä, niin pitääkö siinä tapauksessa kysyä lupa tavaramerkin haltijalta, vai riittääkö jonkinlainen maininta käytöstä samalla sivulla?

Ei. Ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Tavaramerkki antaa suojan sille, ettei kukaan saa käyttää samaa nimeä samalla liiketoiminnan alalla – eli käytännössä antaa tuotteelleen samaa nimeä, eihän Helsingin Sanomat tarvitse mitään lupaa uutisoidessaan Aamulehden olevan maan toiseksi suurin sanomalehti.

[Raivohärkä]

Kiitos vastauksista. Tämä auttoi huomattavasti.

[J.Salo]

Se, että jenkkimediassa noita tavaramerkkejä ei yleensä paljoa näytellä on enemmänkin kaupallinen kuin oikeudellinen. Normimenetelmähän on, että James Bondin auton valmistaja on maksanut elokuvan tekijälle suurehkon summan rahaa että huippuvakooja ajaisi juuri merkkiä X (ja käyttäisi puhelinmerkkiä Y ja söisi pikaruokalassa Z).

Jos siis tavaramerkkiä näytettäisiin ilman että raha on vaihtanut omistajaa, niin kysehän on ilmaisesta mainoksesta, ja se nyt olisi täysin moraalitonta!

Tämähän on johtanut paikoittain siihen, että jopa lakimiehet kuvittelevat että toimintatapa johtuu laista eikä rahasta. Muistelen, että takavuosina jokaisen suosikkinettisarjakuva Sosiaalisesti rajoittuneet sai C&D'n kun yksi hahmoista luki sarjakuvassa Playboytä. Asiasta taisi tulla aika nopeasti anteeksipyyntö, kun käsikirjoittaja (joka oli lakimies) uteli että mihin lainkohtaan tämä käsky perustuu.

[Mon of Olay]

Olin elänyt siinä uskossa, että sarjakuvissa ja kirjoissa saisi maksutta käyttää lyhyitä lainauksia biisien sanoituksista, mutta ilmeisesti sitten ei. Vai onko Suomessa löysempää tämän suhteen?   

[[kivi]]

Olin elänyt siinä uskossa, että sarjakuvissa ja kirjoissa saisi maksutta käyttää lyhyitä lainauksia biisien sanoituksista, mutta ilmeisesti sitten ei. Vai onko Suomessa löysempää tämän suhteen?   

Suomessa noista ei ole tullut juttua, ja yleensä on katsottu että lainat kuuluvat sitaattioikeuden http://fi.wikipedia.org/wiki/Sitaattioikeus piiriin. Ulkomailla homma voi olla vaikeampaa kuten selviää esim linkistä http://www.ehow.com/how_18035_permission-copyrighted-material.html - mulla itselläni on nyt odottanut yksi albumi 3 vuotta amerikkalaisella kustantajalla että siellä lakiosastolla saadaan selvyyttä voinko sarjakuvissani kuunnella Elvis Costelloa ja Tom Robinsonia - helpompi olis varmaan soittaa äijille itelleen ja pyytää lupaa, (Tom Robinsonille oon kerran soittanutkin ja mukava kaveri oli hän) tai kirjoittaa itse uudet biisit äänikupliin.

[Mon of Olay]

mulla itselläni on nyt odottanut yksi albumi 3 vuotta amerikkalaisella kustantajalla että siellä lakiosastolla saadaan selvyyttä voinko sarjakuvissani kuunnella Elvis Costelloa ja Tom Robinsonia - helpompi olis varmaan soittaa äijille itelleen ja pyytää lupaa, (Tom Robinsonille oon kerran soittanutkin ja mukava kaveri oli hän) tai kirjoittaa itse uudet biisit äänikupliin.

No huh huh. Täytyy pitää mielessä.

[Jarkko Sikiö]

Etusivulla on tekijänoikeuksien historiaa ja tekijän muuttuvaa asemaa amerikkalaisnäkökulmasta käsittelevä artikkeli.

Artikkeli ei pyri vastaamaan kuinka tähän on tultu, vaan tavoittelee kuvaamaan kuinka tähän on jääty ja kuinka mahdollisesti tekijän asema tulevaisuudessa kehittyy.

Suomen sarjakuvaseura on julkaissut Tekijänoikeuden ABC -nettioppaan, eli sieltä löytyy tietoa tekijänoikeuskysymyksiin suomalaisista lähtökohdista.

Hyvä niin, sillä jos Joe Sergi toteaa kirjansa The Law for Comic Book Creators: Essential Concepts and Applications johdannossa, etteivät tekijät ole edelleenkään perillä tekijänoikeuskysymyksistä, eivät nämä kysymykset ole selviä Suomessakaan.

Suomen ja Yhdysvaltojen välille ei voi vetää suoria yhteyksiä, mutta mediayhtiöt paaluttavat asemiaan ja turvaavat etunsa digitaalisessa maailmassa ennakoivilla liikkeillä yhtä lailla meillä kuin maailmalla. Sanoman freelancer-sopimus on viime vuosien näkyvin närästystä aiheuttaneista tapauksista. Tässä suhteessa katsaus historiaan juuri Yhdysvaltojen osalta antaa mielenkiintoisen kiintopisteen tähän päivään. Ovathan nämä mediayhtiöiden mallit ja käytännöt adoptoitu Atlantin takaa, ei suinkaan kotimaan kamaralta vaikka muuta väitettäisiin.

Entisen Marvel-päätoimittaja Jim Shooterin todistajanlausunto Marv Wolfmanin Blade-hahmon oikeuskiistaan liittyen on mielenkiintoinen monessakin suhteessa. Tässä yhteydessä se taustoittaa alan yleisiä toimintamalleja sekä toimituksen esimiessuhdetta tekijäportaaseen, ainakin 70-80-lukujen tietämillä.

Artikkelissa mainittuja teoksia en sen suuremmin suosittele, mikäli Marc H. Greenberg ja lakimiehen näkökulma kiinnostaa, voi pohjalle lukea tämän ilmaisartikkelin.

[Jarkko Sikiö]

Tekijänoikeus on aineetonta omaisuutta (intellectual property) siinä missä julkaisu- ja lisensointioikeudet.

Classic Media on viime vuosilta huikein esimerkki yrityksestä, joka käytännössä pumppasi omaa arvoaan satoihin miljooniin, kunnes se myytiin huikealla voitolla.

Classic Media’s library of intellectual property, which is focused on family characters and brands, features a vast collection of filmed entertainment with over 450 titles and more than 6,100 episodes of animated and live-action programming. Classic Media owns one of the world’s largest comic book archives and media rights to the titles in the Golden Books library, which have sold over two billion copies worldwide. Their properties have been distributed in over 170 territories around the globe.

Tuo Golden Books kattaa mm. Gold Key -sankarit, kuten Magnus, Solar ja Turok, ja ovat nyt siirtyneet yritysoston kautta osaksi DreamWorks Classics -jättiä.

Dark Horse -sarjoja kirjoittanut Jim Shooter (tai teknisesti ottaen hänen kumppaninsa) syytti Classic Mediaa ylettömästä kontrollista hahmojensa suhteen, mikä tarkoitti kirvestä Dark Horsen sarjoille.

Sankarit siirtyivät Dynamite Entertainment -kustantajalle, ja melkoinen kontrolli on päällä (huomatkaa kuvien "Art Pending Licensor Approval").

Tekijän asemaan tämä liittyy siten, että tekijöiltä vaaditaan yhä enemmän oikeuksia. Kyllä lakimiehet sopimustekstiä osaavat kirjoittaa, tästähän varoitti mm. eräskin Tony Isabella blogissaan.

[Sini L]

Hei,

Tuleeko porukalla mieleen tavaramerkiksi rekisteröityjä sarjakuvia tai sarjakuvaan pohjautuvia elokuvia? Voi olla rekisteröity Suomeen tai kansainvälisellä tasolla. Tietenkin kotimaisina on Muumit, Kiroileva siili ja Angry Birds..mutta tuleeko kellään muita mieleen?  Mulla aivot lyö tyhjää mitä sarjakuvia maailmassa olikaan.. 

[Reima Mäkinen]

Kotimaisia jos tarkoitat, niin eihän niitä sarjisleffoja juuri ole tehty. Puupäät lienee ainoita, mutta niitä tehtiinkin aika paljon. Rendel perustui legendan mukaan sarjikseen, mutta julkaisemattomaan (vai onko jälkeen päin tullut jotain?). Fingerpori sitten teattereissa ensi vuonna.

Ulkomailta esim. kaikki supersankarit on järjestään myös tavaramerkkisuojattu.

Ketjun aiheeseen liittyen, EU:han meinasi saada loppusuoralle uudet tekijänoikeuspykälät, mutta ei sitten vielä saanutkaan. Esitys taisi olla lopulta hieman kummallinen, mitä sitä seurasin, eli hyvä että valuvikoihin vielä yritetään puuttua. Esimerkiksi klikkiveron lempinimellä tunnettu pykälä oli hankala, Kvaakia taas liippasi lähempää kuvien nettijulkaisuun liittyvät kohdat.