Kirjoittaja Aihe: Riitta Uusitalo  (Luettu 16123 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Petteri Oja

  • Juudas itselleen
  • Jäsen
  • Viestejä: 8 144
Riitta Uusitalo
« : 03.12.2006 klo 20:39:39 »
Riitta Uusitalo on tekijä jonka tyyliiin totuttautuminen vei hetken mutta kun se hetki meni siihen jäi lopullisesti koukkuun.

Olen yrittänyt etsiä kaikki Otavan julkaisemat kovakantiset (!) Uusitalo-kirjat ja löytänyt toistaiseksi nämä:

Melko rankka päivä
Pikku opintiellä
Hajamieliset haikarat
Hyvissä naimisissa

Kaapelin sivuilla oli tämmöinen lista Uusitalon tuotoksista:

Rakastakaa minua hellästi, neiti, 1986
Hauskaa Naistenpäivää, Rva Risunen, 1993
Rakkaus sokaisee, Nasu, 1993
Kesäisin aina purjehdin. Se on tylsää, 1994
Hyvissä naimisissa, 1995
Melko rankka päivä, 1996
Hajamieliset haikarat, 1997
Karkailevat kasvattajat, 1998
Pikku opintiellä, 1999
Nasun paljastuskirja, 1999
Omakustanteet:
Ruutia, räminää ja rakkautta, 1987
Rankkaa, sanoi lääkäri, 1996

Ilmeisesti ainakin Karkailevat kasvattajat kuuluu kovakantisten sarjaan? Entäs nuo muut, esim. Kesäisin aina purjehdin tai Nasun paljastuskirja?

Omistan myös Hauskaa naistenpäivää -Kurpitsa-albumin sekä omakustanteen Ruutia, räminää ja rakkautta.

Petteri Oja

  • Juudas itselleen
  • Jäsen
  • Viestejä: 8 144
Re: Riitta Uusitalo
« Vastaus #1 : 07.07.2007 klo 17:07:32 »
Aihe on osoittautunut huippusuosituksi mutta jatkan silti. Tänään Kulkukatin Pojasta pelastin kaksi upeaa Nasu-postikorttikirja-albumia: Rakkaus sokaisee, Nasu! (1993) sekä Kesäisin aina purjehdin. Se on tylsää (1994).

Nyt jänskättää enää, millaisessa formaatissa on julkaistu Nasun paljastuskirja ja Karkailevat kasvattajat. Jälkimmäinen vois kuulua kovakantisten sarjaan?

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 859
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #2 : 12.09.2007 klo 09:55:04 »
Sarjareista pääsee kanssa halvalla ja suht helposti lukemaan Riitan juttuja. Ihan kaikkia ei ole uudelleenjulkaistu kokoelmissa. Ruutia Räminää Rakkautta on harvinaisuus. Sen "painos" on muistaakseni n. 100-150kpltta.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 553
  • -
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #3 : 28.01.2009 klo 15:30:28 »
Riitta Uusitalo on tekijä jonka tyyliiin totuttautuminen vei hetken mutta kun se hetki meni siihen jäi lopullisesti koukkuun.

Hauskaa Naistenpäivää, Rva Risunen, 1993

Elina Anttila piirsi arvostelun.

kaltsu

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 869
Vs: Re: Riitta Uusitalo
« Vastaus #4 : 28.01.2009 klo 16:03:56 »
Elina Anttila piirsi arvostelun.

Voi lapsi-parkaa. Antaisit Keijo niiden vaan rauhassa lukea manga-kirjojansa.

Petteri Oja

  • Juudas itselleen
  • Jäsen
  • Viestejä: 8 144
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #5 : 28.01.2009 klo 16:11:12 »
"Puhekuplat tulevat hahmojen suista kuin sielut" on kyllä hienosti sanottu.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 277
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #6 : 28.01.2009 klo 17:16:11 »
Tuohon oli ihan just kun Riitta Uusitalo olis itte sen tehny! (ettei vaan olis joku jäynä tässä nyt). Hyvä pastissi. "Puhekuplat tulevat hahmojen suista kuin sielut" oli tosiaan hieno lause.

Timo

roju

  • sarjispelle
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 738
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #7 : 28.01.2009 klo 17:17:53 »
Mun ois niin paljon helpompaa kunnioittaa noita liminkalaisia sarjakuvapiirtäjäntaimina ja ihmisinä, jos mä tietäisin niiden mielipiteistä näiden arvosteluiden verran vähemmän.

Acquired tastea puuttuu. No, aikahan saattaa sen korjata tai sitten ei. Sivistys, edes milloin minkäkin oman alan, ei ole erityisen korkeassa huudossa näinä päivinä. Keijolle propsit sitkeästä yrittämisestä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, m.o.t.
Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.

JJ Naas

  • Toikkarointia lammashaassa
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 522
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #8 : 28.01.2009 klo 17:38:23 »
Suihin menevistä puhekuplista keskusteleminen yleisellä tasolla olisi mielestäni varsin suotavaa, sillä onhan niitä sarjakuvissa käytetty jo ties kuinka kauan.

Minulle se on aina ollut lukukokemuksesta vieraannuttava elementti. Ollen lähes fyysinen anatominen jatke se koko ajan muistuttaa että luet nyt sarjakuvaa, mikä kaltaiselleni läpinäkyvyyskoulukunnan jäärälle tuntuu olevan outo kerronnallinen valinta.

Jos piirtäisin sarjakuvaa ja voisin valita joko suuhun asti ulottumattomat tai suuhun asti ulottuvat puhekuplat, miksi valitsisin jälkimmäisen vaihtoehdon? Mitä tarkoitusta se palvelisi? Minkä kerronnallisen tai taiteellisen kerroksen se sarjakuvaan lisäisi?
« Viimeksi muokattu: 28.01.2009 klo 17:42:38 kirjoittanut JJ Naas »

Mon of Olay

  • Fakta-police
  • Jäsen
  • Viestejä: 897
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #9 : 28.01.2009 klo 18:04:53 »
Mun ois niin paljon helpompaa kunnioittaa noita liminkalaisia sarjakuvapiirtäjäntaimina ja ihmisinä, jos mä tietäisin niiden mielipiteistä näiden arvosteluiden verran vähemmän.

Olisi sinänsä kiinnostavaa tietää, millaisen arvostelusarjakuvan Roju olisi nuorempana tehnyt jostain poikain mättömangasta. "Ihan kumma sarjis, siinä sielut tuli ulos suun kautta, niin kuin puhekuplat!"

roju

  • sarjispelle
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 738
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #10 : 28.01.2009 klo 18:05:23 »
Jos piirtäisin sarjakuvaa ja voisin valita joko suuhun asti ulottumattomat tai suuhun asti ulottuvat puhekuplat, miksi valitsisin jälkimmäisen vaihtoehdon? Mitä tarkoitusta se palvelisi? Minkä kerronnallisen tai taiteellisen kerroksen se sarjakuvaan lisäisi?

Kokeile. Se voi olla hauskaakin?

Teillä tosin lienee varsin eri pyrinnöt sarjakuvailmaisun saralla, sulla ja Riitta Uusitalolla. Niinkuin itsekin arvelet.
Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.

roju

  • sarjispelle
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 738
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #11 : 28.01.2009 klo 18:17:07 »
Olisi sinänsä kiinnostavaa tietää, millaisen arvostelusarjakuvan Roju olisi nuorempana tehnyt jostain poikain mättömangasta. "Ihan kumma sarjis, siinä sielut tuli ulos suun kautta, niin kuin puhekuplat!"

Mä mietin hetkisen, ja musta tuntuu, että näiden arvostelujen ongelma näin lukijan näkökulmasta on opiskelijoiden taustatiedon puute. Ei ole pohjaa, jolla asettaa arvosteltavat sarjakuvat johonkin mielekkääseen viitekehykseen tai suhteuttaa niitä esim. toisiin, yhteismitallisiin sarjakuvateoksiin. Pitää olla aika perusteellisen sarjakuvaharrastunut, että olisi. Eipä sellaisia ihmisiä Suomessa montaa liene.

Vertaisin tilannetta vaikkapa koulun kirja-arvosteluihin: niitä muistaakseni edelsi aina jonkinmoinen pohjustus esimerkiksi teoksen edustamista tyylisuunnista ja niiden pyrkimyksistä, kulttuurihistoriallisesta merkityksestä, vaikuttimista ja aiheuttimista. Niitä sitten kuunneltiin ja otettiin onkeen sen verran kuin sattui kiinnostamaan. Mistäpä näillä lapsosilla sarjakuvan osalta sellaista taustatietoa olisi, kun ei sarjakuvaa opeteta peruskoulussa? Vuosi kansanopistossa on lyhyt aika paikata sellaista aukkoa, etenkin kuin suurin osa porukasta on paikassa harjoitellakseen piirtämistä. Silloin saattaa teoria kiinnostaa vähemmän. Sillä kovia ne on piirtämään, liminkalaiset.

Voihan sitä teoksia arvostella muustakin lähtökohdasta. Sitten vaan saattaa olla, että arvostelmalla on aika vähän annettavaa muille kuin tekijälleen. Tämän tehtävän tarkoitushan lie ollutkin, jos olen Keijon kuvauksista oikein ymmärtänyt, ennenkaikkea tutustuttaa opiskelijoita mahdollisimman monenlaisiin sarjakuviin ja osaksi juurikin tuo itselle mahdollisimman vieraan tyylin jäljitteleminen. Tehtävä siis on tärkeämpi kuin lopputulos. Prosessitekemistä, jopa. Ties vaikka siitä joku jyvä jäisi itämään. Itselleni ainakin monetkin taidekoulujen aikaiset hommat on valjenneet vasta ajan myötä. Ikinä sitä ei tiedä niin paljoa kuin 19-vuotiaana ja ole niin varma mielipiteistään kuin alle kaksikymppisenä.
Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.

JJ Naas

  • Toikkarointia lammashaassa
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 522
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #12 : 28.01.2009 klo 18:23:32 »
Teillä tosin lienee varsin eri pyrinnöt sarjakuvailmaisun saralla, sulla ja Riitta Uusitalolla. Niinkuin itsekin arvelet.

Niin se kai on. Minun lähtökohtani on aina ollut miettiä tarina ensin ja sen jälkeen rukata piirrostyyli sellaiseksi että se on mahdollisimman tehokas ollen samalla mahdollisimman huomaamaton, joten se on aika tieteellisen kuivahko lähestymistapa. Enkä osaa kirjoittaa mitään kovin runollista, jossa tuota voisi käyttää.

roju

  • sarjispelle
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 738
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #13 : 28.01.2009 klo 18:25:09 »
Sen verran voisin vielä lisätä, että nuoret sarjakuvaopiskelijat ovat huomattavasti taide- tai graafikko-opiskelijoita nihkeämpiä kokeilemaan yhtään mitään tai tietämään yhtään mistään paitsi juuri siitä omasta lempijutusta. Sarjakuvaa opiskelevat osaavat aina kaiken ja tietävät täsmälleen mikä on hyödyllistä ja kiinostavaa...  ::) se siitä luovuudesta...

En sitten tiedä johtuisiko tuo siitä, että sarjakuvien tekemisen harrastaminen on edelleenkin semisti friikimpää kuin harrastaa vaikkapa akvarellimaalausta, ja 9-12 vuoden puolustuskannallaolo jättää jälkensä vastaanottokykyyn. Sitten kun päästään vihdoin opiskelemaan sitä sarjakuvaa, ei haluta tehdä mitään muuta. Ei piirtämistä, ei taidehistoriaa, ei dramaturgiaa. Vaikka kenestäkään nuo "apuaineet" ei ole tehneet huonompia sarjakuvapiirtäjiä. Ja ainahan on se mahdollisuus, että leipä ei irtoa sarjakuvista. Laajempi paletti mahdollistaa laajemmat jatko-opiskelu- ja työmahdollisuudet myöhemmin.
Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.

rama

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 709
  • ”Be a devil, not a crybaby!”
Vs: Riitta Uusitalo
« Vastaus #14 : 28.01.2009 klo 18:30:47 »
En sitten tiedä johtuisiko tuo siitä, että sarjakuvien tekemisen harrastaminen on edelleenkin semisti friikimpää kuin harrastaa vaikkapa akvarellimaalausta, ja 9-12 vuoden puolustuskannallaolo jättää jälkensä vastaanottokykyyn. Sitten kun päästään vihdoin opiskelemaan sitä sarjakuvaa, ei haluta tehdä mitään muuta. Ei piirtämistä, ei taidehistoriaa, ei dramaturgiaa. Vaikka kenestäkään nuo "apuaineet" ei ole tehneet huonompia sarjakuvapiirtäjiä. Ja ainahan on se mahdollisuus, että leipä ei irtoa sarjakuvista. Laajempi paletti mahdollistaa laajemmat jatko-opiskelu- ja työmahdollisuudet myöhemmin.

Naulan kantaan.
(Sitäpaitsi piirtämisellä ja dramaturgiallahan se sarjakuva ainakin mun mielestä tehdään. Kyllä ainaskin niitä sietäis opiskella)
”My problem lies in reconciling my gross habits with my net income”                      
      Errol Flynn

https://oblivionhigh.wordpress.com