minä taas pelkään flow-tilaa. haahuilen päiväkausia mielessäni vain projektit: sarjakuvat, postikortit, taulut, musiikki, vaatteiden suunnittelu, valokuvasarja....
teknisesti olen niin rajoittunut, että voin toteuttaa vain murto-osan suunnitelmistani (silti työstän nytkin 3 sarjiskirjaa ja yhtä/kahta runokirjaa). ja hyvä kai niin, muuten olisin aikaa sitten loppuunpalanut. Ideoita vaan tulee ja tulee, ja sitten niitä on pakko toteuttaa vaikka osa mielestä huutaa "Lopeta, haluan vain nukkua!" Kun hommia tekee tuollaisessa tilassa, on itsellekin aivan sama tuleeko jostakin pallosta pyöreä vai eikö.
Olen yrittänyt alkaa hallita edes vähän tuotoksiani, etteivät ne hallitsisi minua. Pidän naiivista jäljestäni, mutta välillä harmittaa, etten osaa piirtää. Olen kuitenkin pistänyt kädet ensin ylös ja sitten paperia kohti: teen mitä teen enkä jaksa ajatella sen kummemmin. Lopputuloskin on arpapeliä: Jos teen jotain mielestäni kivaa ja taiteellista (esim. "positive" tässä galleriassa), ihmiset kohauttavat olkiaan. Sitten kun teen jotain lapsellista, yksinkertaista ja itseään toistavaa roskaa (esim. "tissit" sarjakuvantekijät.fi:ssä), ihmiset tykkäävät.