Ei ole toista numeroa vielä saapunut itselle, mutta oma luotto on säilynyt Milleriin tämänkin myötä.
Itse kun ei ole hippi tahi hipsteri eikä sairasta liian yleistä oikean käden jäykkyyttäkään Holy terrorkin näyttäytyy enemmän zeitgeistina.
Todempana kuvana mitä tapahtuu ympärillä, toki vanhan vihaisen miehen suodattimien läpi nähtynä.
Hiljan luin putkeen kotimaisen Karimin ja Millerin Holy terrorin ja niillä on enemmän yhteistä kuin uskoisikaan, molempien yhteiskunnallinen sanoma ja "sankarien" tasapainoisuus kun on ikävämpää kuin moni myöntäisi.
Asiaa toki auttaa että seuraa aikaansa eikä lue vain sarjakuvia.
Totta kai molempia voi lukea kuten tekijät olisivat juuri tuota mieltä, mutta sittempä se Judge Dreddkin tukee varauksetta Thatcherismia.
Tai että Aku Ankka on pornoa koska siinä ei ole housuja. Jälkimmäisenkin kun uskoisi lähinnä muistuttavan siitä että eläimiinsekaantuminen on vakava mielenterveysongelma.
Ja ei, vaikka puhun sujuvasti sarkasmia ja ironiaa ei lausekkeissani sitä ole lain.
Miller ei ole kaikkien aikojen paras sarjakuvantekijä ja erehtymätön, enemmänkin helppo ja enemmän kuin hivenen väärä maali.
Leimaaminen ettei kaikki ole kotona toki on helppoa, varsinkin koska FM ei ole tämän foorumin lukija ja tuskin piittaisi vaikka olisikin.
Frank Miller kun on muokannut enemmän sarjakuvakenttää kuin uskommekaan, eikä vain kaltaisteni "fanipoikien helvetistä" kaltaisilla tapauksilla.
Joulunpyhinä näytetyt Batman-elokuvat tuskin olisivat saaneet tuulta alleen ilman Dark Knight Returnsia ja jatko-osansa sekin muovasi alaa ja on myöhemmin tarkasteltuna herättänyt uuden moninverroin änkyttävältä vaikuttavan post-post-postmodernin tavan amerikkalaiseen sarjakuvaan.
Ja palautti rikossarjakuvan kartalle. Osaltaan muovasi sarjakuvafilmatisointeja muutenkin kuin Burton-Nolan akselin kautta (eikä yksin 300 ja Sin Cityt)
Millerille voidaan uskoa myös mangan ja eurooppalaisen sarjakuvan ja niiden tyylikeinojen hivuttaminen yhdysvaltain sulkeustuneille markkinoille.
Niin ja promotoi naissankaria vähemmistöstä ja samalla kritisoi kapitalistisoikeistolaista politiikkaa...
Tämä ei tietenkään tee Milleristä mitään myyttistä messiashahmoa joka ei tee virheitä ja muuntaa ulosteenkin kullaksi. Osa edellä mainituista seikoista on johtanut hillittömiin ylilyönteihin sarjakuvan saralla ja joukossa on Millerin oma Spirit elokuva joka on ihan omassa ekspressionistisessa ulottuvuudessaan.
Tai koko TMNT kuvio jota ei olisi ilman Millerin Daredevilia.
(tosin paitsi Michael Bay räjähdyksiä ja kamera-ajoja elokuvien lisäksi ei kukaan olisi pelastanut Heavy metaliakaan...)
Siltikin omassa silmässä syytökset seonneesta naisvihamielisestä rasistifasistista joka ei osaa piirtääkään enää saa vaan näyttäytymään kummallisina.
Ei täysin pohjattomina, enemmän eräänlaisena KTL blokina suomalaisen sarjakuvan tilasta.
