Kirjoittaja Aihe: Pyhä arkisuus  (Luettu 27064 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Mon of Olay

  • Fakta-police
  • Jäsen
  • Viestejä: 897
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #60 : 03.12.2006 klo 00:53:46 »
Arkipäivä ei voi olla ikinä tylsän arkipäiväistä, aina on itsellä mahdollisuus tehdä päätös toimia.

Arkipäivä voi olla tylsän arkipäiväistä, jos tuhlaa sitä tylsästä arkipäivästä kertovan tarinan lukemiseen.

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #61 : 03.12.2006 klo 01:03:52 »
Arkipäivä ei voi olla ikinä tylsän arkipäiväistä, aina on itsellä mahdollisuus tehdä päätös toimia.


Mene hippi töihin niin silloin tajuat puhuvasi paskaa. Suurin osa ihmisistä Suomessa ei ehdi miettiä tollaisia koska niiden on kasvatettava kilpailukykyä ja ruokittava jollain kakarat. Ei sen jälkeen ehkä jaksa pähkäillä että onpa fantsua kun on nämä mahdollisuudet toimia
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

Petteri Oja

  • Juudas itselleen
  • Jäsen
  • Viestejä: 8 156
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #62 : 03.12.2006 klo 01:09:52 »
Arkipäivä ei voi olla ikinä tylsän arkipäiväistä, aina on itsellä mahdollisuus tehdä päätös toimia.

Eskapistilla on tylsää ja ahdistavaa koska hän ei uskalla elää todellisuudessa.

Taide on sitä varten että se antaa eväitä ymmärtää todellisuutta, ei paeta sitä.

Keijo on täydellisen oikeassa. AINA on mahdollista muuttaa oman elämänsä ankeus. Ei se ole mitään jeesustelua, se on totta...

Mene hippi töihin niin silloin tajuat puhuvasi paskaa. Suurin osa ihmisistä Suomessa ei ehdi miettiä tollaisia koska niiden on kasvatettava kilpailukykyä ja ruokittava jollain kakarat. Ei sen jälkeen ehkä jaksa pähkäillä että onpa fantsua kun on nämä mahdollisuudet toimia

...eikä se muuksi muutu vaikka kyynikot kuinka löisivät. Sen verran Anttikin epäröi että laittoi purkaukseensa sanan 'ehkä'.

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #63 : 03.12.2006 klo 01:53:58 »


...eikä se muuksi muutu vaikka kyynikot kuinka löisivät. Sen verran Anttikin epäröi että laittoi purkaukseensa sanan 'ehkä'.

En suostu ottamaan mitään kyynikon leimaa otsaan. Keijo on väärässä jos se opettajana kertoo etuoikeutetuille taidepilteille että niiden kannattaa kuvata omaa elämäänsä mahdollisimman tarkasti koska se on universaalisti kiinnostavaa. Se ei ole. Kaikki seuraavat  mieluummin Spaceman Spiffin seikkailuja kaukaisissa galakseissa. Näin itsenäisyyspäivän alla vetoan Suomen opettajiin:lähettäkää ne Tuntemattomat, Pohjantähdet ja Juokse Jeesus juokse-pokkarit Ambomaan nälkää näkeville ja ostakaa tilalle Calvin & Hobbesia, Charles Schultzia  ja Mauri Kunnasta, koulukirjastot paranee kertarytinällä ja nuoriso tervehtyy
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

JV

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 048
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #64 : 03.12.2006 klo 10:56:06 »
Arkipäivä ei voi olla ikinä tylsän arkipäiväistä, aina on itsellä mahdollisuus tehdä päätös toimia.

Eskapistilla on tylsää ja ahdistavaa koska hän ei uskalla elää todellisuudessa.

Taide on sitä varten että se antaa eväitä ymmärtää todellisuutta, ei paeta sitä.

Aika paksuksi menee nuo sinun postit, joo.

Olet oikeassa siinä, että taiteen tehtävä on kertoa jotakin 'todellisuudesta', mitä se sitten itse kullekin on. Mutta paitsi 'todellisuus', myös 'taide' on aika tulkinnallinen termi - eikä sitä jokaisen sarjakuvariipustuksen kohdalla kannattaisi kuluttaa.

Hyvä taide useimmiten näyttää 'todellisuudesta' jotakin uutta kulmaa, sinun fanaattisen kuuloinen aate siitä, että 'taiteen' pitäisi esittää vain tekijän suoraan elettyä arkea kuulostaa kaikelta muulta. Onko omaelämäkerrallisenkin sarjakuvan sisällä myös kaikki kuvittelu kiellettyä?

Mielikuvitus, fiktivisointi kuuluu ihmiseen varsin sisäsyntyisesti, eikä se ole sattumaa, että ihmiset kautta maailman ovat leirinuotioilla, ja iltamyöhällä kertoneet mytologisia tarinoita, sen sijaan että olisivat kukin listanneet päivänsä: "puoleltapäivin  kramppasi käsi, iltapäivällä löin naulalla sormeen." Käsitteellisemmät kertomukset puhuttelevat ihmistä, ja niiden kautta ihmiset ovat luoneet maailmankuvaansa, ja nähneet maailman rikkautta.

Edustamallasi poterorealismilla en oikein näe mitään maailmankuvallista avartumista tapahtuvan, mistä sinun kirjoituksesikin viestivät. Se on lahkolaisuutta, joka sulkee silmänsä kaikelta muulta ja haluaa lukemistonsakin olla aatettaan  todistavaa.
« Viimeksi muokattu: 03.12.2006 klo 11:10:37 kirjoittanut Veltti »

tertsi

  • Vieras
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #65 : 03.12.2006 klo 11:44:52 »
Onko Keijon mielestä "Kahden maailman välissä" huono kotimainen sarjakuva, kun se ei ole tai ei voi olla oikeasti totta?

              ???
« Viimeksi muokattu: 03.12.2006 klo 12:20:45 kirjoittanut tertsi »

Grezen

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 853
  • ¡Viva Zapata!
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #66 : 03.12.2006 klo 12:03:06 »
Siis Keijon mielestäkö "Kahden maailman välissä" on huono kotimainen sarjakuva, kun se ei ole tai ei voi olla oikeasti totta?

No mistäs tuo sarjakuva nyt yhtäkkiä löytyi kun sitä ei ole tässä ketjussa mainittu lain? Ei kannata laittaa sanoja toisen suuhun...

Ehkä voisivat arvon keskustelijat hieman muutenkin rauhoittua noiden fanaattiseksi lahkolaiseksi nimittelyjen kanssa.

tertsi

  • Vieras
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #67 : 03.12.2006 klo 12:16:53 »
No mistäs tuo sarjakuva nyt yhtäkkiä löytyi kun sitä ei ole tässä ketjussa mainittu lain? Ei kannata laittaa sanoja toisen suuhun...

Saa kai sitä puhua muistakin kuin jo mainituista?
En laittanut sanoja suuhun, kysyin vain tarkentavan, konkreettisen  kysymyksen.Tuossa on oikein kysymysmerkkikin perässä. (EDIT: Tosiaan, edellinen viestini oli hieman epäselvä. Muokkasin sen sellaiseksi kuin se oli alunperin tarkoitus  kirjoittaa)
Kun en ymmärrä oikein noita Ahlqvistin abstrakteja ajatuksia, yritin keksiä valaisevan esimerkin. Tyhmä kun olen.

Minusta "Kahden maailman välissä" on parasta suomalaista sarjakuvaa ja kuitenkin täyttä mielikuvitusta ja fiktiota. Ahlqvistin mielestä tulisi tehdä vain arkipäivän realismia, jos olen oikein ymmärtänyt. Olenko...?
« Viimeksi muokattu: 03.12.2006 klo 12:23:08 kirjoittanut tertsi »

Anssi Rauhala

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 816
  • Aces High!
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #68 : 03.12.2006 klo 12:38:06 »
Arkipäivä ei voi olla ikinä tylsän arkipäiväistä, aina on itsellä mahdollisuus tehdä päätös toimia.

Kas, Keijo olikin poistanut avatarkuvansa alta sen kuolemattoman lausahduksen: "Ei jaksais." :)

...kertoo etuoikeutetuille taidepilteille että niiden kannattaa kuvata omaa elämäänsä mahdollisimman tarkasti koska se on universaalisti kiinnostavaa. Se ei ole. Kaikki seuraavat  mieluummin Spaceman Spiffin seikkailuja kaukaisissa galakseissa.


;D Aamen!

Eiköhän arjen kuvauksen täytyisi olla kumminkin sellaista, että lukija näkisi tekijällä olevan oikeasti ajatuksia. Siis olisihan todella nuivaa kiduttaa itseään yrittämällä lukea tarinaa, missä todella ei ole mitään, mikä kiinnostaisi, kuohuttaisi, herättäisi vakavia ajatuksia tai hymynkaretta, tai muuten sytyttäisi. Pelkkä tilanteen kuvauksen tarkkuus ei siis riitä. Se on vain pakkomielteenomaista listaamista. Jolla kylläkin on suosijansa.

Kirjoittajan (tahi sarjakuvantekijän) on saatava lukija mukaan, muutenhan läsy lentää kaaressa nurkkaan. Siksi tylsääkin arkea on mieluusti kuvattava ainakin mielenkiintoisella tavalla. Jos osaa.

Ehkäpä menen rakentamaan voileivän. Niin juuri. Sen teen.
"The ukulele army grows larger and larger, and soon we will dominate all media. Then you will all pay." (Jonathan Coulton)
http://anssirauhala.blogspot.com/

tertsi

  • Vieras
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #69 : 03.12.2006 klo 13:50:33 »
. Siksi tylsääkin arkea on mieluusti kuvattava ainakin mielenkiintoisella tavalla. Jos osaa.
 
Just noin munkin piti sanoa!   ::)



tertsi

  • Vieras
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #70 : 03.12.2006 klo 13:55:43 »
En mä näe kauhean rakentavana heittää jotain nimiä esimerkkinä siitä mikä on paskaa sarjakuvaa.
Esimerkit kyllä avartavat.
Pelkät listat eivät tietenkään.

Mulla ainakin on vaikeuksia ymmärtää, jos keskustelu on kovin ei-konkreettista.

pertti jarla

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 915
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #71 : 03.12.2006 klo 14:04:07 »
  Juu, ei pelkkä arjenmakuisuus riitä. Toisinaan "arjenmakuisuutta" tai vastaavia sanoja tunnutaan käytettävän positiivisena adjektiivina, kuten "mukaansatempaava" tai "puhutteleva". Mutta kyllä mun makuun pitää pystyä sanomaan tai välittämään jotain muutakin kuin että "just tuollaista se arki on".

  Oikeastihan arjessa ihmiset puhuvat välillä viisaita ja hauskoja, tapahtuu yllättäviä, kiinnostavia ja järkyttäviä asioita. Moni sarjakuva on paljon tylsempää kuin arki. Ei sellaista kestä. Sanotaan nyt esimerkkinä TV-maailmassa ilmestynyt Annan ja Oton olohuone. Tosielämässä niin tylsiä ihmisiä ei jaksaisi.

 
Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti

Doc Lomapäivä

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 816
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #72 : 03.12.2006 klo 14:21:06 »
Högglundin Otso kävi eräässä sarjistapaamisessa väsäämässä piirroskirjaan sarjakuvan äitinsä kuolemasta. Täyttä arkirealismia, mutta juttu nostaa tukan pystyyn (jos olis tukkaa). Hyvä esimerkki siitä että ei arjessa mitään vikaa ole, kyse on valitusta näkökulmasta ja tavasta kertoa.

Käykääpä Tampereen tapaamisissa lukemassa. Toivottavasti Otso joskus tekee jutun uusiksi Mörköön tai Sarjariin.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 819
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #73 : 03.12.2006 klo 18:05:40 »


En suostu ottamaan mitään kyynikon leimaa otsaan.

Minua väitetään kyynikoksi.
Realistien panettelua mokoma.

Arkipäivä ei voi olla ikinä tylsän arkipäiväistä, aina on itsellä mahdollisuus tehdä päätös toimia.

Eskapistilla on tylsää ja ahdistavaa koska hän ei uskalla elää todellisuudessa.

Taide on sitä varten että se antaa eväitä ymmärtää todellisuutta, ei paeta sitä.

niin, tästä ollaan väännetty kättä ennenkin. Minä uskallan elää todellisuudessa ja omaan sen verran kansalaisrohkeutta etten luule sitä ainoaksi oikeaksi.
Totta kai minun arkeni on sama kuin entisen lapsisotilaan, jonka elo on sotapropagandan korkeaa veisuuta tai upporikkaan perheen kultalusikkasuuvesan, jolla on kymmenen tyttöystävää kuudessa eri maassa.
Joopa.
Armas Keijo: taide antaa eväitä ymmärtää todellisuutta, totta, se ei tarkoita että ihmiset ymmärtäisivät.
Viihteelläkin on tehtävänsä, näyttää että eroista huolimatta kaikki ovat lihaa ja verta, kaikilla on haaveita, toiveita ja pelkoja.

Viihde tai taide eivät ole arvottavia sanoja. Kyllä niitä silti sinä käytetään.
Usein toistettu fakta pitää kutinsa: se ratkaisee onko mitään sanottavaa.
99,99% kaikesta ei ole mitään sanottavaa kellekkään.
ja mitä kauemmin elän sitä varmemmaksi tulen ettei jäljelle jäävää  promillelukemaa edes haluta lukea omiin uppiniskaisiin pakkomielteisiin ja ennakkoluuloihin vedoten.

Arki ja fantasia eivät ole vastapareja, toisensa poissulkevia.
Mutta sillä ei ole väliä, koska kukaan ei koskaan ymmärrä ainuttakaan toista ihmistä.
Yrittää silti pitää.

Doc Lomapäivä

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 816
Re: Pyhä arkisuus
« Vastaus #74 : 03.12.2006 klo 19:47:27 »
Ote Diana Wynne Jonesin haastattelusta:

"fantasia pohtii ja ratkoo yleismaailmallisia totuuksia ja ongelmia. Se myös luo toivoa.

Lapsena Jones ei juurikaan saanut lukea fantasiakirjoja. Hänen vanhempiensa mielestä ne olivat ajanhukkaa. Kotona oli realistisia, moraalisia kirjoja, jotka Jonesin mielestä olivat todella tylsiä."