Varsin vaikea valinta mutta lopulta päädyin itseni kanssa täysin yksimieliseen valintaan, eli Valkoisen biisonin poitsut. Tämä sekä Waden mollaamat Merihevosen mysteeri ja Dodge city painivat ihan eri sarjassa kuin muut, koska kyse on Suomessa ennenjulkaisemattomista klassikko-tarinoista. Niiden arvo tuleekin ensisijassa siitä, ettei niitä tätä ennen ole ollut suomeksi mahdollista lukea. Näistä Valkoisen puhvelin aikamiespojat on erikoisasemassa, koska se vihdoin päätti vuonna 1965 kesken jääneen seikkailun ja sen merkitys kaikille niille, jotka ovat tuosta ajasta saakka koko elämänsä kulkeneet kädet syvällä taskuissa ja niska kyyryssä pohtien miten siinä lopulta kävi, on mittaamattoman suuri.
Muista (varsinaisista) Maxeista mielestäni kaksi nousee ylitse muiden: Rio Hondo ja Meksikon luotijuna. Meksikon luotijunan tarina on loistava ja piirrosjälkikin ok, mutta miinusta tulee puolipärstäisestä konnasta (varmaan hammaslääkärin unelma, ei turhaa läskiä tiellä kun pitää kalustoa porailla) jonka kasvojen huonoon kuntoon ei tarinassa annettu mitään perusteluja, kunhan nyt vaan piirrettiin yksi tämänkin näköinen rosmonrepale. Rio Hondo taas oli kuin kunnon eeppinen lännenelokuva sarjakuvana toteutettu.
Äänestys