Tuosta kolumnista jäi hieman ristiriitainen olo. Ennis ja Dillon ovat mukamas mahtavia yhdessä, mutta kuitenkin kaikkia heidän tuotoksiaan pidettiin heikkotasoisina. Ihan en päässyt kirjoittajan kyytiin, mutta viihdyttävää lukemistahan tuo oli.
Itse olen tämän asian suhteen enemmän Curtvilen linjoilla, ja minusta tuntuukin, että minulle sattui sama kappale Preacheristä kuin hänelle. Jiksi taisi saada jonkun maanantai-kappaleen.
Tämä on kyllä hieno foorumi, kun ihmiset uskaltavat olla eri mieltä ihan omalla nimellään. Omat mieltymykseni poikkeavat yleisesti hyväksytystä linjasta Grant Morrisonin kohdalla. En vain ymmärrä hänen JLA/Teräsmies-tarinoidensa hienoutta. Kyllä minuun uppoaa paremmin Ennisin räävittömyys kuin Morrisonin hämmentävät ratkaisut. Rehellisyyden nimissä pitää kuitenkin tunnustaa, että olen Jiksin kanssa samaa mieltä siitä, että Ennis kierrättää turhan paljon samoja kuvioita.
