Lännentie

[Secos-Bill]

^^ Alkuperäisen Lännentien ärsyttävin piirre oli se, että niiden selkämyksessä ei lukenut yhtään mitään. Oli silkkaa kärsimystä etsiä divarissa viimeisiä puuttuvia numeroita kolme-neljämetrisestä hyllystä, vaikka ne olivatkin laitettu suunnilleen julkaisujärjestykseen. Ja sekin järjestys eli koko ajan, kun muut asiakkaat laittoivat omia hutejaan mihin sattui, koska oikean paikan etsiminen olisi ollut liian vaivalloista.
En saanut ikinä kokoelmaa täyteen, mutta ehkä se olisi onnistunut, jos selkämysnumero olisi ollut.

[Pinus]

Toinen pokkari on muuten ilmestynyt tällä viikolla.

En muistanutkaan, että lännen historiaa seurailevassa tarinassa on näinkin paljon historiavirheitä, ainakin tässä toisessa pokkarissa. Vuoteen 1838 sijoittuvassa tarinassa päähenkilöksi noussut Pat McDonald tapaa Samuel Coltin, joka antaa hänelle kehittämänsä rullarevolverin. Kuvassa näkyy liipasinkaarella varustettu malli, jolla Sam Colt ampuu neljä kertaa ja sanoo vielä olevan kaksi panosta jäljellä. Lopuksi puhutaan Colt 45:stä. Kuitenkin ensimmäiset Coltin mallit olivat viidestilaukeavia liipasinkaarettomia ja korkeintaan .36-kaliberisia Colt Patersoneja, joissa itse liipasinkin tulee esille vasta iskuria viritettäessä. Ensimmäinen kuudestilaukeava ja liipasinkaarella varustettu malli oli .44-kaliiberinen Colt Walker vasta vuonna 1847, mutta kuvassa ei ole sekään vaan lähinnä vuoden 1848 Colt Dragoon.

Comancherot-tarinassa mainitaan vuoden olevan 1865, joka oli sisällissodan päätösvuosi. En tiedä onko kyseessä suomalainen painovirhepaholainen, mutta tuo vuosi se ei ainakaan voi olla, sillä Lännentien sisällisotajutut ovat vasta edessä. Ennemmin vuosi voisi olla esim. 1850. Tarinan alussa käytetään ajankuvaan paremmin sopivia nallilukkorevolvereja, mutta sitten kummallisesti loppuosassa ammutaan myös niillä aiemmin mainituilla Colt .45:lla (Peacemaker), jonka malli on vuodelta 1873.

No, tämä nyt on vain historianharrastajan nillittämistä vanhasta lapsuuteni lempisarjasta. Lukee sitä edelleenkin mielellään ihan nostalgiankin takia.

[Kahkonen]

Mieli tekisi ostaa, mutta ei ole kiva sitten 15. pokkarin jälkeen todeta, että kesken jäi. Pitääpä ottaa hyllystä löytyvä täysi kokoelma luettavaksi...


Tarkennus: kokoelmani käsittää koko McDonald-saagan eikä niitä myöhempiä 80-luvun höpsöttelyitä.

[Timo Ronkainen]

No, tämä nyt on vain historianharrastajan nillittämistä vanhasta lapsuuteni lempisarjasta. Lukee sitä edelleenkin mielellään ihan nostalgiankin takia.

Itseäni eivät moiset asehistorialliset jutut haittaa, kun en moisia huomaakaan, mutta noin muuten tarinoissa tunnutaan menevän melko valikoivan historian tai taiteellisen vapauden mukaan. Esimerkiksi Lewisin ja Clarkin retken oppaana toiminut nuori intiaanineito Sicaweja (oik. Sacajawea tai Sacagawea) oli oikeasti Toussaint Charbonneaun vaimo. Olin ajatellut listailla erilaisia virheitä, tai pitäisikö sanoa "virheitä" koska kai näitä voi sanoa taiteelliseksi vapaudeksi(?), mutta en tiedä jaksanko käyttää aikaani.

Timo

[Darzee]

Virheiden (tai "virheiden") ärsyttävyys riippuu niiden keskeisyydestä tarinalle ja valitulle esitystavalle. Jos ideana on käydä läpi sarjakuvamuodossa villin lännen historiaa pikkuisen ryppyotsaisesti, vuosilukujen on syytä olla oikein ja aseetkin saisivat mielellään olla oikein piirrettyjä. Jos taas halutaan käydyä historian "suuria linjoja" läpi huumorilla höystäen, voidaan sallia hassut anakronismit ja sen sellaiset. Ja jos historiallinen miljöö on enimmäkseen vain suurempia ihmisluonnon kysymyksiä käsittelevän tarinan kulissina, ei kannata puuttua aika suuriinkaan taiteellisiin vapauksiin. En lähtisi Shakespearea moittimaan siitä, että Hamlet ei sijoitu mihinkään selkeästi tunnistettavaan ajanjaksoon Tanskan historiassa jne.

[Wladislaw]

Comancherot-tarinassa mainitaan vuoden olevan 1865, joka oli sisällissodan päätösvuosi. En tiedä onko kyseessä suomalainen painovirhepaholainen, mutta tuo vuosi se ei ainakaan voi olla, sillä Lännentien sisällisotajutut ovat vasta edessä. Ennemmin vuosi voisi olla esim. 1850.

Kiinnitin huomiota samaan. Texas liittyi unioniin 1845, joten lienee nelonen lipsahtanut kutoseksi joko täällä tai Italiassa...

[Jarmo]

Hieno sarja ja paranee edetessään. Faktojen kanssa on vähän löyhää mutta sinnepäin.Alamon lähteenä oli luultavasti disneyn davy crockett elokuva.

Olisi kiva tietää mitä revolverista sanottiin alkuperäisessä, veikkaan että 45 oli suomentajan oma täsmennys.

[Bastard]

Kuka osais sanoa missä tätä myydään Tampereella? Kalevan Prisma oli ainoa paikka mistä löysin edelliset osat mutta uusinta ei sitten ollutkaan, ei ainakaan enää jäljellä jos on ollut myynnissä. R-kioskeilta on nykyään turha hakea muuta kuin ehkä Aku Ankan taskareita

Kannatuksen vuoksi olen näitä lähinnä ostanut kun koko sarja jo löytyy hyllystä, mutta ei hirveästi huvita sekään jos pitää joka ikistä numeroa kissojen ja koirien kanssa etsiä.

[Veli Loponen]

Kuka osais sanoa missä tätä myydään Tampereella?

Lehtipisteen sivuilta kannattaa etsiä. Sen mukaan olisi keskustassa neljässä paikassa: Sokos, K-Market Amuri, Akateeminen ja K-Supermarket Kuninkaankulma. Lisäksi ympäri kaupunkia monissa muissakin paikoissa, aika monella Ärrällä muun muassa.

[Jarmo]

Revolverikaaos jatkuu kolmannessa kronikassa.
1846 sijoittuvassa Kalifornian valloittajissa paukutellaan etukenossa colt army -73 revolvereilla.
Nillä kai sitten jatketaankin sarjan loppuun, vähän pettymys edellisen osan lähes oikeille vuosille osuneiden jälkeen.

[Wladislaw]

Neljäs kronikka näemmä ilmestyy tänään. Hienoa ettei jäänyt vain kolmeen!

[Secos-Bill]

^^ Egmontin julkaisukalenterin mukaan marraskuussa tulee numero 9. Ensi vuodesta ei ole vielä tietoa, mutta jos pidetään myyntiluvut tarpeeksi suurina, niin eiköhän se jatku.

[TexKiller]

^Oma osuus myyntilukuihin tehty pokkarin#4 osalta. Kalifornian Kulta ihan kelpo tarina ja Ajojahti ensimmäinen lännentie minkä lukenut. Oli mielikuva jäänyt pueblosta ja meksikolaisista takaraivoon vuosikymmenien jälkeen yrittänyt pokkaria etsiä joskaan en kovin aktiivisesti. Oli yllätys meksikaaniosuus näin lyhyt, mutta mikäs siinä. Hyvää luettavaa tämäkin. Mustetta ei ajojahdin intiaaniosuudessa olla säästelty

[Secos-Bill]

Hyvää viihdettä oli tämäkin kronikka, vaikka toisen tarina piirtäjä oli tehnyt MacDonaldista aivan erinäköisen kuin aiemmin.

Mutta pieni nipotus: viimeisessä tarinassa luodin poistamista varten nuotiossa kuumennetaan veitsi. Monesti annetaan kuva, että se tehdään desinfioinnin takia ja tässäkin sanotaan ihan suoraan, että siten puhdistetaan terä.
Todellisuudessa terä kuumennettiin, jotta se polttaisi verisuonet kiinni ja verenvuoto loppuisi. En tiedä onko suomentajan moka vai jo alkuperäisessä.

[seppo-setä]

Viitoskronikka on minusta tähänastisista paras sekä tarinoiltaan, että piirroksiltaan.