Ankkasensuuri

[VesaH]

Mielenkiintoinen muutos tämäkin. Alkuperäisessä kannessa Roopella on ollut jonkun mielestä liian iso nokka.



Joten se on "korjattu" uusintapainokseen.



Gemstone kuitenkin käytti taas alkuperäiskuvaa tänä vuonna.



Barksilla ei tainnut olla mitään tekijänoikeuksia omiin sarjoihinsa, joten häneltä ei kysytty saako jotain mennä muuttamaan.

US 64 -lehden yhden puhekuplan tekstin muuttamisesta on ollut jo puhetta. http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7149.490
Tietääkö kukaan muita tapauksia, joissa Barksin tekstejä olisi muutettu uusintapainoksissa?

[V3§a V1tikain3n]

Syyn näkee, jos kuvan näkee. Mailojen liikerata johtaa siihen että ankanpojat lyövät toisiaan päähän.

Timo

Minä muistan kuulleeni/lukeneeni selityksen että kansikuvasta saa käsityksen että pojat aikovat hakata Aku-sedän pesismailoilla, ja se olisi aihe (perheväkivalta) jota ei ankka-sarjoissa toivottu käsiteltävän?

[Kivik]

Ei kaikki sensuuri ole oikeasti sensuuria. Joskus on kyse toimittamisesta, jonka motiivina voi olla pelkästään jonkun "eskon" halu jättää puumerkkinsä, vain koska hän VOI jättää puumerkkinsä. Ja minusta tuntuu, että ne Roopen ilmaan heittämät timantit ovat yksinkertaisesti unohtuneet asemointivaiheessa tai jotain. Sylissähän sillä timantteja kuitenkin on. Kyllähän Suomessakin järkiään kaikki DC- ja Marvel- kannet on aikoinaan muutettu. Taustat ja joitakin henkilöitäkin on häivytetty kylmästi pois ja värejä muuteltu. Tarinoita on leikelty ja liimailtu ja lyhennelty koska toimittaja on viisaudessaan niin päättänyt ja säästyneet sivut on käytetty jonninjoutaviin lukijakirjeisiin. Kokonaisia numeroita on sensuroitu tarinakokonaisuuksista koska toimitaja on päättänyt etteivät ne ole oleellisia. Eikös Barksinkin tarinoista Suomessa nyhtäisty ruutuja tai jopa sivuja pois. Luultavasti kaikki tämä tapahtui koska joku "esko" pystyi asemansa nojalla tekemään niin. Varsinaisesta sensuurista tuskin useinkaan oli kyse.

[VesaK]

Olikos se niinkin että Kalle Ankassa oli enemmän sivuja kuin Akussa aikoinaan? Ja jatkosarjoistahan tippui aina vähintään yksi ruutu per jakso pois, koska sen tilalla oli teksti "tähän asti tapahtunut".

[Timo Ronkainen]

Sekä sensuuria että oman jälkensä jättämistä, editointia. Tanskanmaalla oli mätää. Erinomaisen pahasti lyhennettynä Ankassa nähtiin esimerkiksi sarja Kultaa ja Konnantöitä, jonka vuoden 1968 julkaisusta oli poistettu kaikki kohtaukset joissa oli aaveita! Pelottavatko ne ehkä lapsia, ovat toimittajat kenties ajatelleet. Tanskalaistoimittajien tekemien poistojen määrä oli huikeat 7 sivua ja yksi ruutu. Kansikuvaa (AA39/1968) oli myös vastaavalla tavalla monteerattu. Aavelintujen tilalle piirrettiin korppeja.
Myyttimysteeri -sarjasta oli taas Thorin hevosvaljakko muutettu (niin kuin pitää ollakin) pukkien vetämiksi vaunuiksi. Eräässä joulutarinassa kalkkunan tilalle oli piirretty porsas. Kaikkea tämmöistä. Ja joo, Kalle Ankassa ja kaikissa muissa pohjoismaisissa ankkalehdissä oli 36 sivua, meikäankassa vain 32, joskus oli pakko jättää pois jotain.
Tehtiin sitä toki amerikoissakin. Kapakkatappelukohtaus Takaisin Klondikeen -sarjasta on yksi kuuluisimmista sensuuripoistoista. Se ei ollut editointia. Sitten monistakin sarjoista poistettiin sivu-kaksi mainosten vuoksi.

Timo

[Darzee]

Uusimman taskarin (Kalmanlehdon kartano) johtosarja on aika tujua kamaa varsinkin mitä loppuratkaisuun tulee. En ihan äkkiseltään muista ankkatarinoissa kauhean montaa kertaa näin tulikivenkatkuisessa tuonpuoleisessa vieraillun (tai tuonpuoleisessa ylipäänsäkään, ellei Roopen visiittiä esi-isiensä luokse tai sitä Suomessa julkaisematonta Guido Martinan Dante-mukaelmaa lasketa).

[Käsine]

Nämä sensuurimuutokset osuvat usein yllättäviin kohtiin. Esimerkiksi Barksin tarinassa Aku Ankan atomipommi sensuroitiin lopun kohtaus, jossa Aku tienasi kaljulääkkeellä hyvät rahat. Muokatussa lopussa rahaa pullisteleva kassakone oli korvattu lääkepullopinolla ja kyse oli ilmaisnäytteiden jakamisesta.

Hassua, että tällainen ankkakapitalismi oli liian herkkää julkaistavaksi, mutta itse tarina meni kuitenkin läpi. Sehän oli atomipommeineen ja vakoilijoineen aika rankkaa kamaa senhetkisessä tilanteessa.

[VesaK]

Nykyisin ei tuollaista sensuuria kuitenkaan enää esiinny. Viikkolehden sarjat kulkevat jo käsikirjoitusvaiheessa niin monen prosessin läpi, ettei "ylilyöntejä" tapahdu.
Mutta kyllä, eräänlaista sensuuria tanskalaiset harjoittavat edelleen. Taskukirjojen materiaali kootaan Topolino-lehden tarinoista, ja juutit suorittavat karsinnan. Jostain syystä tanskanmaassa ei pidetä tarinoista, joissa esim. Mustakaapu esiintyy ilman naamiota, Mustan Pekan vaimosta, Hertasta tai niistä tarinoista joissa etsivä Kaasi ja Simo Sisu ovat keskeisissä rooleissa.
Mutta eivät nuokaan jutut jää pohjolassa pöytälaatikkoon, ne julkaistaan Roope-Setä -lehdessä, jonka suomalainen toimitus koostaa täysin itsenäisesti.
Kaikki koskaan tehdyt Disney-sarjat ovat periaatteessa meillä julkaistavissa, jos vain painokelpoinen materiaali ko. sarjasta on olemassa.

[Akseli111]

Kun tässä mainittiin Kalmanlehdon kartanon olleen "kovaa kamaa", niin entäs sitten muutaman taskarin takainen tarina jossa lopussa paljastuu että aavekartanossa asuu kuolematon omenamehu mies ja
että Akun kaveri oli nuorena kuollut kartanon pihassa kun oli pudonnut kaivoon.

[Flemming Andersen]

Ei Tanskassa pidetä Taavi Ankastakaan. Osaako joku kertoa, miksi näistä hahmoista ei pidetä.

Kai se johtuu siitä, että ehdottoman ortodoksinen Egmont pitää Carl Barksin ankka-universumia ainoana oikeana. Vastaavasti kuvittelisin, että myös Mikki-tarinat mukautetaan Paul Murry/Floyd Gottfredson -maailmaan.

Tuo on yksi suurimpia syitä, miksi Egmontin tuottamat sarjat ovat ala-arvoisia sen Taskareissa/Pocketeissa ym. julkaisemiin verrattuna.

[Samone]

Alkuperäisessä kansikuvassa Roope heittelee jalokiviä:

Uusintapainoksessa jalokivet on poistettu:

Joskus en ymmärrä sensuroinnin perusteita ollenkaan.

Minusta tuntuu omituiselta nähdä Roope heittelemässä jalokiviä. Ehkäpä tässäkin on ajateltu asiaa tältä kantilta.

[Flemming Andersen]

Poliisimestari Sisu on esiintynyt paljon sekä Gottfredsonin että Murryn sarjoissa. Ettei ainakaan siltä osin pidä paikkaansa.

Totta. Mutta Hertta ainakin on tietääkseni italialainen luomus. Ja sehän ei Egmontille passaa. Sisuun, Kaasiin ym. en sano mitään.

[VesaK]

Ilmeisesti eivät vain danskit tykkää vanhoista hahmoista, tai että semmoinen nousee keskeiseen rooliin tarinassa?
Olihan "hunnuton" Mustakaapu ("Al Rapina") sekin jo Gottfredsonin näkemys.
Hullu-Riitan kohdalla ei taas tunnu juuteilla olevan ongelmia?

[Flemming Andersen]

Korjaa jos olen väärässä, mutta Riittahan ei ole ainakaan Aku Ankassa koskaan esiintynyt, muuta kuin Scarpan tarinoissa (joita ei paatunut Egmontkaan sentään rohkene sensuroida, sikäli kun niitä on viime aikoina joskus ainakin Akkarissa nähty).

[VesaK]

No Scarpan hahmohan Riitta on, että sikäli. Viikkolehti-Akussa Topolino-sarjoja on kaikkiaan ilmestynyt aika vähän, mm. erilaisen sivutaiton takia.