Tex Willer

[Nokus]

Jostain syystä vuonna 2006 päädyttiin pienentämään lehden kokoa entisestään numerosta 3.2006. Tätä olen ihmetellyt useasti. Ruutujen koko ei muistaakseni silti pienentynyt, mutta kun lehden avasi niin kuvien oikea reuna liimauspuolelta peittyi liiaksi. Lehteä piti tosissaan taittaa, jos halusi kuvat kokonaan esiin. Ja lehti tuntui kääntäessä muutenkin jotenkin jäykältä. Kuitenkin heti seuraavana vuonna, 1.2007 numerosta siirryttiin italialaisten alkuperäiseen kokoon. Onneksi.   

2006 vuoden kuvakoko on leveydeltään vain noin 7mm kapeampi kuin nykyinen kuvakoko... Ei kyllä uskoisi kun lehti vaikuttaa pienemmältä mutta tietenkin 7 milliä vaikuttaa aika paljon luettavuuteen!

[Janne]

Jostain syystä vuonna 2006 päädyttiin pienentämään lehden kokoa entisestään numerosta 3.2006. Tätä olen ihmetellyt useasti.

Muistaakseni painopaikka vaihtui, eikä uudessa paikassa pystytty painamaan lehteä täysin samoilla mitoilla kuin aiemmin.

[Herman.]

Ehkä yksiä parhaimpia kohtauksia Tex Willer sarjassa. Sai nauraa ääneen kun ekan kerran luki tätä tarinaa ja kys kohtausta. Pappa Carson oli lähellä lirauttaa pöksyynsä. Ihan klassikko. 

[TexKiller]

^Kauhujen kaivos olisi mukava saada maxina tai mieluummin julkaisu "raamatussa". Valitettavasti taitaa kumpikin olla äärimmäisen epätodennäköistä.

[Herman.]

^Kauhujen kaivos olisi mukava saada maxina tai mieluummin julkaisu "raamatussa". Valitettavasti taitaa kumpikin olla äärimmäisen epätodennäköistä.

Totta. Samaa mieltä. Tässä jos jossain on todellakin tunnelma kohillaan. Tarinan ahdistava tunnelma tuntuu yhä ja saa aikaan  kylmiä väreitä. Kiitos loistavan Letterin. Teininä eka lukukokemus veti mukaansa samantien ja meni todella ihon alle. En tosin silloin omistanut vielä tarinan ekaa osaa mutta loput kaksi numeroa 12-13.1990.

[Herman.]

Mauro Bosellin ulkonäöstä tulee itselleni mieleen ihan Kummeleiden Timo Kahilainen. En tiedä onko muut huomanneet samaa yhtäläisyyttä. 

[Nokus]

Lueskellut texejä ja nyt on menossa Yaman merkki.... Kyllä on parhaita texejä ikinä! Pidän! 😊

[Lyhyt Tukka]

Tuli tosiaan luettua jokin aikaa sitten 2022 vuoden kansas sarjan loppuosa. Täytyy sanoa, että oli hyvin mielenkiintoinen se seikkailu siellä Alaskassa tai jossain, missä se retkikunta kohtasi niitä hirviömäisiä intiaaneja. Se koko retken tarkoitushan taisi olla selvittää jonkun kadonneen retkikunnan kohtalo. Mutta en spoilaa tässä enempää, jotta säästän lukunautinnon niille, jotka eivät tätä tarinaa ole lukeneet.

[Lyhyt Tukka]

Ja joo tää mun nimimerkki ''Lyhyt Tukka'' tulee tietenkin Kit Carsonin intiaaninimestä ''Hopeatukka''.

[Nokus]

Täytyy myöntää että normi texit vuodesta 2007 eteen päin, aika usein törmää lehtiin josta sivut irtoo aika heppoisilla lukemisilla! 

[JPH]

Haulla ei oikein löytynyt ja sivuja tässä threadissa niin paljon ettei vaan pysty lukee.

Onko muitakin värillisiä Texin julkaisuja kuin nuo "Tex Willer kirjasto" pokkarit? Muistan muutama vuosi sitten lukeneeni isompikokoisen Texin (Tintti-albumin kokoinen, tosin pehmeä kantinen). Joten Antikvaarista tilasin pari isoa Tex-julkaisua mutta ne olivat mustavalkoisia. Joskus myös muistan lehtipisteestä ostaneeni normi-kokoisen Texin joka oli väreissä - mutta nyt kun niitä katselee kaupoissa näyttää ne kaikki olevan mustavalkoisia.

[MikaKLA]

Tuo Kirjasto on värillinen. Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Pokkareissa ilmestyy vuodessa noin numerot 3,4 ja 5 värillisinä. Kaksi ohutta, mutta isokokoista albumia ilmestyy väreissä vuodessa (ilmestyneet Ruoska, Viimeinen tehtävä ja Snakeman). Lisäksi on ilmestynyt muutama albumi väreissä tai lähes kokonaan väreissä (suuralbumi 13 Yksinäinen kostaja, muutama muu suuralbumi ja albumi Kuuma iltapäivä). Nuo ainakin.

[TexKiller]

Kadonneesta pueblosta on sekä mustavalkoinen että värijulkaisu. Kovakantinen spesiaali "muistojen polulla" on väreissä. Muuta en saa mieleeni jota ei oltaisi jo mainittu.

[tiikerijack]

Hieno kansikuva Villalta kestää jonkin aikaa kun julkaistaan Suomessa. onkohan 2018 vuonna ilmestyneen susimiehen paluu kyseessä..

[willeristi]

Tässäpä vanhan ajan Tex seikkailee Serie magasinet-lehdessä nro 48/1955.
Uskollinen lukija tunnistanee mistä seikkailusta on kyse - Daltonin kopla.

Huomatkaa värilliset sarjakuvaruudut.  Lehdessä on usemman hahmon seikkailuita ja  sivuissa on värillisiä ruutuja.
Mielestäni niitä ei ole jälkikäteen väritetty  - värit ovat tulleet jo painossa.