Tex Willer

[TexKiller]

Tänään huomasin kuluvan vuoden nro2 oli lukematta. Onkohan hajamielisyys edennyt jo liian pahaksi kun olin laittanut lehdykän muovitaskuun+hyllyyn tutustumatta. Tämä lienee suosikkini kaikista wäriwillereistä. Tuomarin talossa on erinomainen muuten paitsi loppuun olisi voinut keksiä muun ratkaisun kuin kummittelun. Vauhdikas "Kiskot" oli myös nautittava ja Prescottin tiellä ihan kelpo luettavaa myös.

On "lyhhäreissä" sentään ja onneksi joskus lujaa laatuakin.

[Herman.]

En tiedä onko kellään muulla tullut mieleen esim: hauskana "yhtymäkohtana" Kenraali Velasco. Hahmohan on ikäänkuin Tex Willer sarjan oma "Harvey Dent." Ensin Tex yrittää estää salissa pommimiehen attentaatin, joka epäonnistuu ja Velasco joutuu pommin uhriksi ja menettää puolet kasvoistaan, ja lopuksi tämä sarjan oma "kaksikasvo" palaa juonittelemaan tarinaan Murhaajan saappaissa. Puoli päätä tosin metallilla peitettynä. Vain kolikko puuttuu ja jakautunut persoonallisuus. Ei tosin syytä Texiä ainakaan yhtä suoraan vammastaan kuten Montalesia, jota kohtaan tunteekin suurta kostonhimoa ja vihaa. En tietenkään väitä, että tämä olisi ollut Nizziltä mikään tietoinen lainaus Batman sarjakuvaan, vaan mielestäni on vaan hauska verrata näitä kahta hahmoa ja tietynlaista samankaltaisuutta "hahmojen synnyssä" vammoineen. 

[MikaKLA]

Satuin eilen lukemaan tuon tarinan Murhaajan saappaissa. Pitkä ja ihan hyvä tarina. Joo muistan tuon kenraalin, jolla oli puoli naamaa metallia. Olen tässä kuukauden päivät lueskellut 80-luvun lopun ja 90-luvun alun Texejä.

[MikaKLA]

Muuten huomasin tuossa, että liuskassa 4/1953 on varmaan virhe kun tarina Verinen käsi alkaa, niin alussa lukee, että "Eräänä heinäkuun iltana 1898..." Texin seikkailuthan ovat paljon aiemmin. 

[Secos-Bill]

^^ Bonelli ei olettanut, että hahmo olisi niin pitkäikäinen ja laittoi seikkailuja "realistisin" väliajoin. Joskus tarinan alussa kerrotaan, että edellisestä seikkailusta on muutama kuukausi. Ja parin tarinan välissä Texin poikakin ehtii kasvaa kymmenisen vuotta. Kun Tex kostaa Lilythin tappajille, niin tarinan alussa Carsonin lukemassa sanomalehdessä on vuosiluku 1901. Ja onhan siellä ollut puhelimiakin ja jopa auto. ( Golden Gate-silta oli piirtäjän moka. Se valmistui vuonna 1937, niin kauas Bonelli ei sentään Texiä sijoittanut. )

Uusintajulkaisuista nuo vuosiluvut ( ja GG-silta ) on poistettu ja seikkailujen määräkin on jo sellainen, että ei 1860-1900 millään riittäisi niihin. En tiedä paljonko seikkailuja on, mutta jos tuo 40 vuotta jaetaan pokkarien määrällä, niin jokaiseen riittäisi reilut kaksi viikkoa. Ei millään riitä, kun harva seikkailu on ohitse viikossa ja jotkut vievät kuukausia.


edit. tajusin juuri, että tuo mainittu "Verinen Käsi" on järjestyksessä toinen seikkailu, joten mikään yllä oleva ei vielä silloin pätenyt. Myöhemmin kyllä.

[Herman.]

Uusintajulkaisuista nuo vuosiluvut ( ja GG-silta ) on poistettu ja seikkailujen määräkin on jo sellainen, että ei 1860-1900 millään riittäisi niihin. En tiedä paljonko seikkailuja on, mutta jos tuo 40 vuotta jaetaan pokkarien määrällä, niin jokaiseen riittäisi reilut kaksi viikkoa. Ei millään riitä, kun harva seikkailu on ohitse viikossa ja jotkut vievät kuukausia.

Noihin lisättynä vielä kaikkien Suuralbumi, Maxi Tex, ynnä muut erikois formaattien tarinat.

Aloin tässä lukemaan ihan ensimmäistä kertaa tarinaa Hopearosvot 1973. Mielenkiintoiselta vaikuttaa. Tiger rukka joutuu sadististen paskiaisten uhriksi. Liekö vuoden 73 paras Willer tarina? Olihan silloin toki myös Maniton henki, Texin menneisyys ja tietysti Proteuksen eka tarina. Mielestäni varsin hyvä vuosikerta 1973.

[MikaKLA]

Mielestäni varsin hyvä vuosikerta 1973.

Joo aika lyhyitä tarinoita, mutta hyviä! Texin menneisyys on ehkä suosikkini, mutta tuo Hopearosvot on myös hyvä tarina.

https://www.huvipuisto.net/tex/kansi73.htm

[TexKiller]

Joo aika lyhyitä tarinoita, mutta hyviä! Texin menneisyys on ehkä suosikkini, mutta tuo Hopearosvot on myös hyvä tarina.

https://www.huvipuisto.net/tex/kansi73.htm

Hopearosvot on erittäin hyvä osoitus juoneltaan suhteellisen köykäisestä  päästään osaavan käsikirjoittajan toimesta erinomaiseksi sarjakuvaksi kun "palaset loksahtavat kohdalleen".

[Herman.]

Olipa pirun kova tarina tuo Keltainen koira. Paljon parempi ja viihdyttävämpi kuin muistinkaan. Luin sen aiemmin joskus kolmisen vuotta sitten ja toki pidin siitä jo silloin, mutta jostain syystä tarina tuntui vieläkin paremmalta kun sen tänään lukasin. Siis kerrassaan loistava seikkailu. Tarina oli erittäin vauhdikas, tapahtumia ja toimintaa riitti lähes kokoajan ja oli aidosti tiukkoja ja jännittäviä tilanteita sekä paljon hyviä henkilöhahmoja. Mikään hahmo ei ollut turha, vaan kaikilla oli oma merkityksensä. Samoin tarinassakaan ei ollut mitään turhia sivujuonteita, vaan se rullasi määrätietoisesti eteenpäin, ja kaikki palaset vaan loksahtivat loistavasti paikoilleen. Loistavaa käsikirjoitusta. Ja mikä parasta, upea Ticci.

Liekö tämä sitten niitä Willer tarinoita, jotka vaan paranevat kuin viini joka lukukerralla. Menee kyllä ehdottomasti ainakin 80-luvun top 10 tarinoiden joukkoon lähes samalle viivalle Panama seikkailun ja Corpus Christi tarinoiden kanssa, jotka muutenkin ovat parhaimpien Tex tarinoiden joukossa. Ei siis pelkästään 80-luvun parhaissa. 

[MikaKLA]

Olipa pirun kova tarina tuo Keltainen koira.

Joo Keltainen koira on yksi suosikkitarinoistani! Samaa tasoa kuin Kaukomaille (Vaarojen Panama). Minä luen nyt vuorostani 90-luvun alun tarinoita ja olen nyt vuodessa 95. 90-luvulla mukaan on tullut uusia piirtäjiä, mutta myös vanhoja on mukana.

[tiikerijack]

70 luvun Ticci on kyllä parasta Willerin historiassa. Tänään juuri ihastelin Ticcin mahtavaa kuvitusta tarinassa "Koloradon kultaa" Nrot: 11-12/1978.

[MikaKLA]

Minä vuorostani luen tarinaa Red Hillin verilöyly vuodelta 1997, jonka toinen piirtäjä on Ticci!

[TexKiller]

Minä vuorostani luen tarinaa Red Hillin verilöyly vuodelta 1997, jonka toinen piirtäjä on Ticci!

Pituutensa vuoksi ( ja muutenkin ) tuo erinomainen tarina olisi sopiva tiiliskiveen/raamattuun ja toinen pätevä tarina mukaan kaveriksi niin kyllä kelpaisi.

Kun katselee vm 1997 tarinalistauksia oli todella kovatasoinen vuosi. Red Hill ei välttämättä edes vuoden paras tarina vaan muistaakseni pergamentin arvoitus oli erinomainen ja voittamattomat myös.

[Herman.]

Kun katselee vm 1997 tarinalistauksia oli todella kovatasoinen vuosi. Red Hill ei välttämättä edes vuoden paras tarina vaan muistaakseni pergamentin arvoitus oli erinomainen ja voittamattomat myös.

Totta turiset. Ja Mestarin paluu huipputarina mielestäni myös.

[Nokus]

Makuja on tietenkin monia ja tuli sitten kaivettu vuoden - 97 vuosikerta esiin ja huomasi heti että eipä ole sitä vuosikertaa paljon luettua kun lehdet on niin hyvä kuntoisi, tarinat ja kuvitus ei ole kovin hääppöisiä... Mutta hienoa että jotkut pitää näistäkin vuosikerroista..