Sammy (Sammy Day)

[seppo-setä]

Kun täällä on viime aikoina keskusteltu mm. Yoko Tsunosta ja Natashasta ajattelinpa viritellä keskustelua yhdestä suurimmasta suosikistani jo Ruudun ajoilta eli Sammy Daysta. Minusta olisi kyllä korkea aika saada albumina luettavaksi noita vanhojakin eikä vaan näitä uudempia, jotka suurimmaksi osaksi ovat aivan kauheaa kuraa. Rommihomma tai Kahdeksanjalkainen gorilla tai Gorillat hulluttelevat..., aijai ihan vanha herkistyy

[tertsi]

Noissa varhaisissa Sammyissä oli semmoista suoraviivaista hurttia huumoria. Ihan pöhköä, mutta ei liian pöhköä. Ja kaikki henkilöt tavoittelivat yleensä vain omaa etuaan. Raadollista, mutta totta. Ja hauskaa.

Gorillojen samba räjäytti tajunnan silloin joskus, kuten Niilo Pielinen, Kosmostrumffi, Jerry Spring jne...

Jotenkin omalla kohdallani Sammy Day on jäänyt muiden Ruudun/Non Stopin sarjakuvasankareiden varjoon. En ole ostanut yhtään Sammyä millään kielellä Non Stopin jälkeen.

[Curtvile]

Tämä oli kieltämättä aikoinaan kova juttu.
Sammy Day oli minusta jo silloin hämmentävä sekoitus, piirros on lennokasta eurotyyliä ja sisältökin pääosin, mutta ne aiheet. Lyijyä lentää enemmän kuin Chandlerillä konsanaan, rahalla saa ja naiskuvaus ei ole mitään Tinttiä.
Raadollisen hauska on tosiaan sopiva termi. Muutama uudempi albumi on tullut hankittua. Tavallaan sääli että mustan huumoritoiminnan helmi jää niin harvojen herkuksi.

Tässäkin nimihahmo on se tylsin ja sankarimaisin. Henkilögalleria on silti vertaansa vailla. Oli kyseessä Jack Attaway, hänen äitinsä, kuka tahansa gorilloista, El Presidente tai peruspalkkatappaja kaikilla on luonnetta. Jotain aitoa ja sympaattista.

[Laine, Jukka]

Minusta Sammyssä on ollut hyviä ja huonoja jaksoja sekä 70-luvulla että myöhemmin julkaistuissa albumeissa.

Gorillat tyttökoulussa tuntui silloin aikoinaan hyvältä kun siinä oli niitä typsyjä. Mutta ihan onnetonhan se on nyt luettuna.

Myöhemmin albumeina tulleissa on monta parempaa.

Seppo-setä luetteli siinä parhaat. Joskin Gorillat hulluttelevat meni liikaa farssin puolelle, mutta kyllä se kovasti nauratti.

[Laine, Jukka]

Sammy oli suosikkini Ruudun ja Non Stopin sarjoista, mutta Unettomia öitä oli mielestäni jo pohjanoteeraus. Mutta olinkin silloin jo 15.

Lapsiinhan tuollainen vetoaa. Onhan jossakin osissa jonin verran aikuiseen lukijaan vetoavaa historiankuvausta ja satiiria. Mutta eipä Cauvin mikään Goscinny ole. Tosin aivan älyttömän tuottelias. Suomeksi ei ole tullut kuin Sammyä ja pari Sinitakkia. Viime vuosituhannen lopulla kun luin Spirouta, niin puolet sarjoista oli Cauvinin kirjoittamia. Ja yhdessä numerossa vielä oli äijän naama koko kannen leveydeltä.

[Anssi Rauhala]

...eipä Cauvin mikään Goscinny ole. Tosin aivan älyttömän tuottelias.
... Viime vuosituhannen lopulla kun luin Spirouta, niin puolet sarjoista oli Cauvinin kirjoittamia. Ja yhdessä numerossa vielä oli äijän naama koko kannen leveydeltä.

Raoul Cauvin on Spiroun toimituksessa virallisesti, vakituisesti töissä vieläkin. Toimituksen "kesy vanha ukkeli" on toiminut keulakuvana kerran jos toisenkin, kun sukupolvien välistä kuilua on luodattu. Nyt, kun Spiroun nettisivuilla on jopa webcam ("la rédak en vrai", "toimitus todella" tai sinnepäin), on mahdollista jopa sattumalta nähdä byroon ovesta vilahtava valkoinen hiuskuontalo.

Ennen niillä oli maskottina nuori Niilo Pielinen, nyt vanha Rauli Cauvinen.

[Petteri Oja]

Etenkin Unettomia öitä -albumi oli lapsena kova juttu.

Mullekin se kolahti lapsena. Tykkäsin myös niistä uudemmista Neiti Kay -jutuista. Mutta eipä oo tullut enää myöhemmin palattua Sammyn pariin.

[Laine, Jukka]

Rommihomma rupesi kummittelemaan mielessä, ja oli pakko kaivaa Ruudut esiin. Paras Sammy mitä on.

[Fever]

Rommihomma rupesi kummittelemaan mielessä, ja oli pakko kaivaa Ruudut esiin. Paras Sammy mitä on.

Rohkenen olla eri mieltä. Kaivoin kokoelmista esiin "Asiakas tuonpuoleisesta"-albumin, joka kolahti jo pikkupoikana (taisi muuten olla eka Sammy, jonka luin), ja edelleen se iskee. Musta huumori kaikkine luun paljasteluineen on aivan mahtavaa.

Muistanko muuten väärin, mutta eikö Cauvin ollut tekemässä myös Viliä ja Billiä?

[Laine, Jukka]

Cauvin on kirjoittanut Viliä ja Billiä sivut 694, 695, 790, 792, 793, 794 ja 795.
http://bdoubliees.com/journalspirou/auteurs1/cauvin.htm

[tertsi]

Berckin näyttely Galerie Thierry Groossensissa. Näkyy myös tietsikalla netitse. Ei tarvii matkustaa paikan päälle:
http://www.cedimho.be/galerietg/expo04/index.html

[Hui_hai]

Sammy Day oli kyllä niitä nuoruuden hienoja hetkiä, mutta kuulunkin niihin wanhoihin pieruihin jotka oppivat lukemaan Aku Ankan ja Ruudun avustuksella. Olen joskus palannut noihin vanhoihin albumeihin ja keräillyt jo suurimman osan Ruuduista ja Non Stopeista ja onhan noiden sarjojen, Sammy Daynkin kanssa kiva nostalgisoida. Aivan sama, että ne eivät mitään maailman parasta sarjakuvaa olekaan. Aina niitä lukiessa palaa mieleeni, kun hieman hämyisässä mummolan vintissä istuin sahanmuhakasassa jotain seitsemän vanhana ja tavasin vuorotellen 60'.70'-lukujen taitteen Akkareita ja vuoroin enon vanhoja Ruutuja läpi. Silloin jopa hieman korni Benjamin oli Taidetta :p

Aaaah, nostalgia. Mikä ihana mauste soppaan kuin soppaan!

[Lurker]

Aina niitä lukiessa palaa mieleeni, kun hieman hämyisässä mummolan vintissä istuin sahanmuhakasassa jotain seitsemän vanhana ja tavasin vuorotellen 60'.70'-lukujen taitteen Akkareita ja vuoroin enon vanhoja Ruutuja läpi.

Taas yksi sarjakuvanystävä, joka on viettänyt osan lapsuuttaan vintillä vanhoja lehtiä lukemassa. Tervetuloa joukkoon!

[Hui_hai]

Kiitos kiitos. Pahat kielet väittävät tosin, että pimeässä vintissä istuminen pimensi järkeni valon, mutta mitäpä tuosta. Hulluilla on hauskempaa

[Lurker]

Sammy Day heittää konepistoolin nurkkaan ja rupeaa eläkepäiville. Ehkä oli jo aikakin...