Mielestäni fiksumpaa olisi kuitenkin tulla itse tänne ketjuun käymään sitä keskustelua, jos aihe kiinnostaa.
Samaa jäin minä miettimään. Uusin on vielä lukematta enkä noista vanhemmista kauheasti yksityiskohtia muista. Muuta kuin että kehitystä on koko ajan tapahtunut, sekä tuotantoteknisellä että kerronnallisella puolella. Näin kun jälki on kehittynyt pikselivapaaksi, äkkiseltään piirros näyttää hyvältä, mutta sitten kun viivaa katsoo tarkemmin se paljastuu edelleen liian helposti konejäljeksi. Viivojen paksuudet vaihtelevat hieman randomina yms. Toisaalta kone kyllä selvästi auttaa, sillä se tekee valkoisella tussaamisen/maalaamisen yhtä helpoksi kuin mustaamisen. Ja tämä selvästi sopii Lukkariselle. Tuo on hieno setti. Lukijan kannalta valitettavan hitaasti tarina eli kokonaisuus kumuloituu, uskoisin että Griselfothin seikkailut ovat parhaimmillaan juurikin peräkanaa luettuna.
Aika hyvinhän Lukkarinen on Kvaakissa huomioitu, kun katsoo arvosteluiden määrää.
Karvaisen kamaripalvelijan yhteydessä on myös arvion perässä keskustelua käyty.Tuossa kun on moitittu miehen kuvakerrontaa, niin muistaako kukaan mitä sarjakuvia Lukkarinen on mahdollisesti kertonut lukeneensa? Miksi hän päätti siirtyä kuvittamisesta sarjakuvaan? Täytynee tutkia asiaa kun kerkiää.
Ranskapainoksissa tekstaus (joka on mielestäni hyvin tärkeä osa sarjakuvan visuaalisuutta) on paremmassa kuosissa kuin yhdessäkään suomialpparissa. Kotimaisista uusin Griselfoth on paras, mutta ei tuo fontti elävyydessä silti vedä vertoja ranskan poikain fontille. (Italiasta ei löytynyt netistä esimerkkiä.) Kuollut tekstaus ja konemainenviiva ei välttämätä ole voittajayhdistelmä.
Italialainen Kamaripalvelija näkyy olevan nyt nettikaupassa 10egua ja Ronkoteus 15.