Hannu Lukkarisen sarjakuvat

[Timo Ronkainen]

Luukauppias oli harmaasävyissä, joten sen viivoja vaivaa paikoin näkyvä rasteroituminen. Uusin Merirosvo-albumi on selvästi taas 1bit m/v ja kyllä nuo pikselit tosiaan ikävä kyllä näkyy turhan selvästi paikoitellen. Sääli, sarjahan on mitä upeinta työtä muuten. Voih...

Timo

[Jukka Laine]

Luin nyt vasta kaikki kolme Grisefoth-albumia, ja putkeen. En kiinnittänyt huomiota pikseleihin (paitsi että aloitussivun kartta oli kolmannessa osassa surkea), kun kerrankin on käsillä hieno kotimainen historiallinen seikkailusarjakuva. Eikä Itämeren merirosvoja ole kai käsitelty muissakaan maissa fiktiossa. Vai onko?

Albumit ovat jatkoa toisilleen, mutta voi nuo erikseenkin lukea. Naisen perään Nicholas lähti lopuksi, jatkuu seuraavassa albumissa.

Petri Hiltusenkin ystävät varmasti pitävät.

[Petteri Oja]

Mää kuin vihdoin jouluna hyllyssä pitkään väijyneen Karvaisen kamaripalvelijan. Tykkäsin tarinasta ja tykkäsin kuvituksesta.

Paitsi. Joko minä en tajua mistään mitään tai sitten osa kuvista oli ihan kammottavan sahareunaisia. Jopa niin paljon että ikäänkuin olisi tarkoituksella tehty. Ehkä se oli taiteellinen valinta. Kamalan näköistä joka tapauksessa.

Odottelen jännityksellä Battler Brittonia, siitä näkemäni ennakkokuvat ovat olleet upeita.

[Hamilkar]

Eikä Itämeren merirosvoja ole kai käsitelty muissakaan maissa fiktiossa. Vai onko?

Rosvo-Roopea lukuunottamatta ei tietääkseni. Varsinkin Vitaaliveljien toiminnassa (historiallisesti useita vuosikymmeniä Nicholas Grisefothin ajan jälkeen) olisi uskomattoman hieno viitekehys jollekin kotimaiselle seikkailusarjiksen tekijälle. Ilmeisesti Ahvenanmaan merimuseossa on esillä näiden "Jumalan ystävien ja kaikkien vihollisten" alkuperäinen lippu.

[Jarkko Sikiö]

Merirosvo (Nicholas Grisefothin seikkailut 3) ei ole vielä päätynyt käsiini, mutta en muista kiinnittäneeni aiemmissa osissa huomiota painojälkeen.

Ronkoteuksen luettuani olen fanittanut Lukkarisen komeaa jälkeä, joka näyttää hyvältä myös Nicholas Grisefothin seikkailuissa. Ja onhan Ruusuvuoren tarina poikkeuksellisen herkullista, ei tällaista suomalaiskansallista materiaalia juuri näekään.

Suomalaisten historia, maailmankuva ja jokapäiväinen elämä on useimmille vieraampi kuin ulkomaanelävien vastaava taustahistoria, kiitos täydeltä laidalta ladatun kulttuurivyörytyksen.

Oivallista kyllä, mielikuvat näistä tarinoista ovat siihen malliin toimivaa sarjakuvaa, että siltäkin osin kaikki on kunnossa.

[Jukka Laine]

Ai niin, Rosvo-Roopestahan on sarjakuvakin. Tai kuvasarja ja siis mainoskuvasarja vieläpä. 70-luvulla myytiin Rosvo-Roope -karkkia.

[TOSA]

En lukenut koko ketjua joten pahoittelut siitä, Kysyisin kuitenkin sellaista että julkaistiinko Alamaailma sarjasta osia 3 ja 4? Osat 1 ja 2 löytyy hyllystä ja muita ei vain tunnu mistään löytyvän.

[Curtvile]

En lukenut koko ketjua joten pahoittelut siitä, Kysyisin kuitenkin sellaista että julkaistiinko Alamaailma sarjasta osia 3 ja 4? Osat 1 ja 2 löytyy hyllystä ja muita ei vain tunnu mistään löytyvän.

valitettavasti ei. Vachssilta olisi löytynyt materiaalia mutta aina ei saa mitä haluaa. Ei edes mitä ansaitsee.

[wallu]

Olen tietysti ihan väärä ihminen sanomaan pikseleistä mitään, mutta minua ne eivät häiritse. Uskottavasti juuri niistä pystytään tulevaisuudessa määrittelemään teoksen valmistumisajankohta tyyliin: "Hurmaavan karheaa pikselilinjaa 2000-luvun villeiltä alkukymmeniltä...".
Pikseleistä puhuminen on vähän sama kuin valittaisi, että jätkä ei käytä näädänkarvasivellintä vaan tussaa perskarvoillaan. (Voit vapaasti arvata, kelle näin kauniisti on sanottu ja minkä sarjan yhteydessä... Ja sivellinjälki oli tietysti sen mukaista, mutta niin pitikin. Näätiä preerialla, pah!)
Käsin piirretyn viivan skannauksessa pitää tietysti olla tarkkana, mutta siitähän tässä ei ole kyse. Lukkarisella on uskottavasti loistavat vaikuttimet pikselivalintaansa - ehkei Mac sponsoroi Hannuakaan.

Walju-Kallu

[Jarkko Sikiö]

Nicholas Grisefothin seikkailut 3: Merirosvo on arvioitu etusivulla.

---

Kaikki kommentit ja kritiikki on tervetullutta. Arvostelua voi ruotia myös ilman yhteyttä arvosteltavaan teokseen tässä ketjussa.

[Lönkka]

Oh hoh, arvostelun tämä paneeli toi erityisen kovasti mieleen Hugo Prattin vaikkakin laiva on hieman jäykemmin tehty kuin mestarilla.

Aiemmin jäänyt tämä sarja katveeseen mutta pitääpä ainakin vilkaista.

[bats]

En lukenut koko ketjua joten pahoittelut siitä, Kysyisin kuitenkin sellaista että julkaistiinko Alamaailma sarjasta osia 3 ja 4? Osat 1 ja 2 löytyy hyllystä ja muita ei vain tunnu mistään löytyvän.

Ahaa, tämä selittää asian, jota olin pohtinut.

Kommentoinpa nyt tähän Alamaailma sarjakuvaa, se kun on ainoa jota olen Lukkariselta lukenut. Molemmat omistan. Tarinat ovat hyviä ja mielenkiintoisia molemmissa ja piirrosjälki hienoa ja "taiteellistakin". Hienoja mustavalkoisia ruutuja. On harmi että Alamaailma sarjakuva jäi näihin kahteen, sillä Alamaailma on erittäin kiinnostava miljöö ja selvästikin monien tarinoiden lähde. Erityisesti "Pummista" pidin. Oli se toinenkin, jonka nimeä en nyt muista, hyvä kyllä. Mutta jotenkin keskeneräiseksi kuva Alamaailmasta jäi, todellakin harmi ettei kahta viimeistä osaa koskaan julkaistu.

[Hamilkar]

arvostelun tämä paneeli toi erityisen kovasti mieleen Hugo Prattin vaikkakin laiva on hieman jäykemmin tehty kuin mestarilla.

Hieman off-topic, mutta eikös noi Cortojen laivat, autot yms. piirtänytkin etupäässä Mestarin studion väki, eikä niinkään Mestari itse?
Jiksin arvostelu oli ansiokas, ei juurikaan lisättävää. 2. albumin jälkeen itsekin odotin, että sankari painelee Hämeen pakanamaille ja jatkaa seikkailuja siellä Turisaksen musiikin tahdissa. Muinaissuomalaisista pakanoista tiedetään niin vähän, että kaikki tarinat heistä, fiktiivisetkin on syytä ottaa innolla vastaan. Ruusuvuori toki haluaa korostaa keskiaikaisen Suomen kansainvälisyyttä. Tuo mongolikuvio on sikäli mielenkiintoinen, että eräs mongolien ratsuarmeija muistaakseni jopa karautti Suomenlahden rannikkoa pitkin jään puolella eräällä hävitys-/tutkimusretkellään.

[keijoahlqvist]

Hieman off-topic, mutta eikös noi Cortojen laivat, autot yms. piirtänytkin etupäässä Mestarin studion väki, eikä niinkään Mestari itse?

 

[Curtvile]

Keijo-hyvä viitataan todellakin siihen suomalaisittain käsittämättömään ilmiöön että piirtäjillä on studio, joka poikii sitten uusia taiteilijoita mutta oppimestarin töihin tehdään herge-tyyliin taustoja, koneita yms.

Lukkarisen vimmaiseen tyyliin tuo olisi kyllä haaste.