Hannu Lukkarisen sarjakuvat

[Asko AA]

Möri möri. Minä hankin vielä silmälapun ja tulen kummittelemaan sun uniisi, Asko. Nimi ei nyt ollut pointti vaan brändi.

Ilman muuta.
Pointti vaan on ikään kuin pointimpi, silloin kun yksityiskohdat ovat teräväpiirtoiset. Pidin sentään mörinät mahassani siihen asti, kunnes tuli esiin se kolmas tapa kirjoittaa Vachss väärin.

Olen ikävä ja pikkumainen ihminen, tulen kuolemaan ihan yksin eikä haudalleni tule ketään edes kusemaan.

Tähdennettäköön vielä aiheesta sen verran, että pidän Lukkarisen piirrosjäljestä Rojun/tertsin etc. tavoin kovasti (ja niistä merirosvotarinan ennakkokuvista eritoten), mutta vieroksun jotenkin automaattisesti romaanisovelluksia, enkä ole oikeasti lukenut noita Ronkoteuksia ja Paasilinnaeuksia.

Toivonkin, että löytäisimme Hannun kanssa jo alustavasti jutustamamme Korkkari-projektin, jossa Lukkarisen lennokkuus (ja lentokoneiden piirtämisen into) saataisiin vapautettua vahvimmin.

[jansku]

Plääh useahkot mestä krjoittavat niätä khvitunnnilla/lästen päivayniaikaan/manjyristysten välilla.  Kyn äikaa on krjoittaa 5 minuutia sattaa hyden Ändrew Schwatrzchin krjoitusasu jäädä tarkistamatta. Muta evähtän mänä nyt mitän semi-nääritöita öle.

[roju]

Toivonkin, että löytäisimme Hannun kanssa jo alustavasti jutustamamme Korkkari-projektin, jossa Lukkarisen lennokkuus (ja lentokoneiden piirtämisen into) saataisiin vapautettua vahvimmin.

JOOOOO!!! Tää odottais kans.

[Curtvile]

Pointti vaan on ikään kuin pointimpi, silloin kun yksityiskohdat ovat teräväpiirtoiset. Pidin sentään mörinät mahassani siihen asti, kunnes tuli esiin se kolmas tapa kirjoittaa Vachss väärin.

Toivonkin, että löytäisimme Hannun kanssa jo alustavasti jutustamamme Korkkari-projektin, jossa Lukkarisen lennokkuus (ja lentokoneiden piirtämisen into) saataisiin vapautettua vahvimmin.

Vachss on tehnyt myös useita sarjakuvakäsikirjoituksia ja sekä albumia Hard Looks ja mm. kuusiosaista sarjaa Cross voi suositella.
Lukkarisen tekemä korkkari kuulostaa lupaavalta. Kotimaista ilmojen korkeajännitystähän ei ole. Gloster gladiatoreiden Sturmovikien Stukien ja Messerschmittien pilotithan ovat mitä ilmeisimmin Hannu Lukkarisen piirtäminä Steve Canyonin ja Johnny Hazardin karheita ja kaukaisia serkkuja.....
Ehkä vihdoin totuus miksi "Biggles sees it through"-kirja jäi sensuurin kynsiin paljastuu...

[Asko AA]

Kotimaista ilmojen korkeajännitystähän ei ole.

Onpahan vaan. "Ylivoimaa vastaan"
Paavo Hotti piirsi sen Korkkariin jo 60-luvun lopussa ja se julkaistiin uusiksi vuonna 1999 ennen omaa uutta tuotantoa. Kiinnostavaa ko. Fokker-seikkailussa on se, että Hotti pääsi tutustumaan Ilmavoimien arkistoihin, mm. lentäjien päiväkirjoihin ja teki sarjakuvansa mahdollisimman totuudenmukaisesti. Hän käytti jopa oikeita nimiä, jotka hän joutui kuitenkin korvaamaan keksityillä  - poistot ja korvaavat nimet huomaa tekstauksestakin.

Idea uudesta suomalaisesta ilmasodan korkkarista on muhinut kaikkein pisimpään ja nyt sillä alkaa olla useampiakin tekijöitä, kattavaa taustatarinaa ja synopsistakin punnittavana. Tarkoitus olisi ainakin saada molemmat sodat yhteisen sankarihahmon kanssa käytyä "kurvatappeluina" taivaalla.

[Curtvile]

Onpahan vaan. "Ylivoimaa vastaan"
Paavo Hotti piirsi sen Korkkariin jo 60-luvun lopussa ja se julkaistiin uusiksi vuonna 1999 ennen omaa uutta tuotantoa.

Aina oppii uutta. 
Hyvä näin. Lukkarinen on toivoakseni yksi varteenotettavista tekijänimistä uuden version kohdalla.
Molemmista sodista? Tyhmä kysymyskin, mutta eikös varsinaisia sotia ollut 1918, talvisota , jatkosota ja lapin sota? Lasketaanko Aunuksen sotaretki? Mistä tahansa saisi tehtyä sarjakuvan.

[Asko AA]

Molemmista sodista?

Talvi- ja jatkosodasta - jos kurvatappeluista pidetään kiinni.

Optiot etsiä ilmasodan aihioita muistakin kahinoista ovat iloisesti auki - siis viitteiksi noiden kahden oheen, takaumiksi, jatko-osiksi tms. Ehkä myöhemmin jopa omiksi seikkailuikseen.

[Curtvile]

Mielenkiintoinen piirre tässä keskustelussa on se kuinka auteur-pohjaisena kotimaista sarjakuvaa pidetään.

Hannu Lukkarinen on tehnyt, minusta ainakin, hyvää työtä ottaen lähdemateriaalin huomioon.
Lukkarinenhan on ennenkaikkea sarjakuvakuvittaja. Miksi niin harva muu ottaa sovellettavaksi suomalaista kirjallisuutta?
valinnan varaa olisi Mika Waltarista Ilkka Remekseen ja Leena Lehtolaiseen.
(kyllä. tiedän. Limingan linjan 7 veljestä. Onnittelut, luen kun löydän)

[roju]

Mielenkiintoinen piirre tässä keskustelussa on se kuinka auteur-pohjaisena kotimaista sarjakuvaa pidetään.

Hannu Lukkarinen on tehnyt, minusta ainakin, hyvää työtä ottaen lähdemateriaalin huomioon.
Lukkarinenhan on ennenkaikkea sarjakuvakuvittaja. Miksi niin harva muu ottaa sovellettavaksi suomalaista kirjallisuutta?
valinnan varaa olisi Mika Waltarista Ilkka Remekseen ja Leena Lehtolaiseen.
(kyllä. tiedän. Limingan linjan 7 veljestä. Onnittelut, luen kun löydän)

Ei minusta kyse ole auteur-pohjaisuudesta, vaan siitä, kuinka vaikeaa kirjan sovittaminen sarjakuvaksi (tai näytelmäksi tai elokuvaksi, tai sarjakuvan sovittaminen elokuvaksi) jne. lajista toiseen hyppiminen on. Romaani ei sellaisenaan kelpaa sarjakuvan käsikirjoitukseksi vaan se pitää (paremman sanan puutteessa) dramatisoida, mikä sarjakuvassa tarkoittaa purkamista kuvakerronnaksi. Se ei ole sama asia kuin kuvittaminen. Kuvittaminen on se, mitä Lukkarinen on tehnyt; hän ei ole niinkään dramatisoinut. Lähdemateriaalissa ei ole mitään vikaa, se on itse asiassa paljon visuaalisempaa kuin lopputulos antaisi ymmärtää, siinä on paljon tapahtumia, jotka olisi helppo näyttää kuvina ja viedä tarinaa näin eteenpäin kuvilla, mikä vähentäisi raskaslukuisuutta huomattavasti. Timo tähän jo viittasikin.

Kaunokirjallinen teksti ei ole sarjakuvakäsikirjoitus. Sarjakuvakäsikirjoitus on sellainen mitä Pauli Kallio teki Laikku nro 4:ään eri tekijöille. Sarjakuvaversio kaunokirjallisesta tekstistä on sellainen, mitä eri tekijät tekivät Laikku nro 3:een, kuten Tomu jo huomautti. Tässä tapauksessa piirtäjät (tietääkseni) tekivät dramatisoinnin/kuvakäsikirjoittamisen.

[Pässi]

Nämä molemmat ovat sellaisia etteivät taivu elokuviksi, tai toteutus tulisi liian kalliiksi Suomen oloissa.

Heh. Ehkäpä Paasilinnan hoviohjaaja Ere Kokkonen innostuu joskus vanhoilla päivillään tekemään näistä Noin 7 veljestä -tyylisen historiallisen puskafarssin, josta voidaan muokata myöhemmin 52-osainen tv-sarja kakkoselle. Mää kattosin (jotain muuta).

[pertti jarla]

Molemmista sodista? Tyhmä kysymyskin, mutta eikös varsinaisia sotia ollut 1918, talvisota , jatkosota ja lapin sota? Lasketaanko Aunuksen sotaretki? Mistä tahansa saisi tehtyä sarjakuvan.

1918 sodassa punaisilla ja valkoisilla oli vain tiedustelukoneita, Lapin sodassa suomalaiskoneet pudottivat yhden Stukan. Ei ihan niin seksikkäitä, ei toki mahdottomiakaan aiheita.

[grosse]

No juu, sodat sikseen.

Itte pidin paljon Ronkoteuksesta, kun oli niin jännä tarina. Mutta totisesti, ei niin moneen ruutuun tarvisi pistää tekstiselitystä tarinan kuljettamiseksi. Corto Maltesekin seikkailee niin sujuvasti, ettei Prattin ole tarvinnut erikseen kirjoittaa että "nyt Korto paistaa makkaran" ja "nynne kiinanmiehet hyökkää". (huono esimerkki juu)

Toisessa päässä on sitten melkein sanattoma sarjat, joissa joku ukko voi kulkia metässä monen sivun verran ilman että mitään tapahtuu. Semmosia on aika monissa, jostain syystä etenkin suomalaisissa sarjakuvissa, taiteellista entiijä, mutta tympeää lukia.

Toivon, että tekstilaatikot eivät ole Paasilinnan tai kustantajan vaatimia - tyhmää olisi se. Yritetäänkö siinä sitten saada "normaalit" kirjanlukijat sarjakuva käännynnäisiksi. Epäilen epäonnistumista yrityksessä. Jos joku on diggaillu kirjaa niin ei se sitä kuvien kanssa uudestaan halua melkeinlukia (poikkeus VinskiKoodi).

Vielä jaksaisin narista julkaisun muodosta. Kun semmoisten kovakantisten järkäleiden tekeminen on kallista, maksoko se kolmekymppiä uutena. Ihan järjetöntä. Oisko normipahvikansilla ollu ihan yhtä lukukelpoinen ja puolet halvempi. Juu, mutta halusivat tehä tuommoisen "kultturellin" mötikän, että näyttää hyvältä hyllyssä. Sisäsivujahan siinä kattellaan eikä sitä selkämystä. Inhottaa. En ostanu, kun lainastosta sai ilmaiseksi.

Ja sitten se viivan jälki on tosiaan pikselöitynyttä. Pitäisi sillä koneella viivapiirrosta rustatessa olla tarkkuus jossain 1200 dpi niin olisi nätimpää. Tai sitten tehdä albumi pienemmässä koossa. Lukkarisella on kuitenkin niin hienon lennokas jälki, että yhdelle sivulle mahtuu vain muutama ruutu. Helposti saisi selvää akuankka-koossakin.

*huh* Paatos


Lukeekohan Paasilinna tai Lukkarinen tätä foorumia?

Jättäkää ne tekstilaatikot vähemmälle, ja julkaisijalle sen verran, että pienemmässä koossa on parempi, niin on kynän (piirtolevyn?) jälki nätimpää ja edullisempi tehä.

Muuten tykkäsin siitä Kamaripalvelijastakin, mutta no, piti päästä whinettään.

[VesaK]

Kirjat maksavat uusina 20 - 30 euroa, olipa sisältö sitten mitä huttua eli Danbraunia vaan. Pitäs se vähitellen oppia että sarjakuvatkin voivat olla kovakantisia ja maksaa yli kympin.

[HEsko]

Pitäs se vähitellen oppia että sarjakuvatkin voivat olla kovakantisia ja maksaa yli kympin.

Totta. Kirjoissa on edes vaikea löytää mitään alle parin kympin.



...tu mä jaksa teidän kommentteja lukia.

Halusin vain kertoa, että pidin tuosta "karvaasesta kamaripalvojasta".
Kuvat hienoja, harmaasävyt huonoja ja koko homman olisi
voinut painaa puolta pienempään kokoon.

Kannen kuva epämuodostuneine karhuineen on yleiseen
kuvamaailmaan nähden täysin ala-arvoinen. Mikä hitto siinä on
ettei sarjakuvapiirtäjät jaksa tehdä kunnon kuvia kirjojensa
kanteen?

[keijoahlqvist]

Pitäisi sillä koneella viivapiirrosta rustatessa olla tarkkuus jossain 1200 dpi niin olisi nätimpää.

Kuinkahan paljon muistia se kysyis?

Mun silmillä (paskavehkeet kyllä) ei 600 resoluutiosta erota rosoa mutta gigan muistilla on vaikiaa vääntämistä cmyk-sarjakuvasivussa silläkin.