No, ei se taide nyt niin kamalaa ollut. Opuksessa oli mielenkiintoinen haastattelu, jossa taiteilija kertoi urastaan. Piirtänyt paljon kauhujuttuja esimerkiksi Dylan Dogia, ja siellä tuollaiset pärstävärkit yleisesti otten toimivat ja sieltä hän on oppinsa ammentanut. Mutta ei tämä minunkaan suosikkitarinoiden joukkoon noussut, ei lähellekään. Syy oli kyllä enemmän itse tarinassa kuin taiteessa. Olihan tässä ihan hyvät ainekset kasassa, mutta tuntui, että tämä on luettue jo moneen kertaan. Ei vaan imenyt mukaansa.