Tenavat

[Samone]

Sehän noissa onkin, että kaikki eivät käänny suomeksi ainakaan luontevasti. Siksi vanhoissa pokkareissa onkin hypitty yli. Osa on skipattu tosin siksi, että on ajateltu että tämä vitsi ei aukene lapsilukijalle tai saattaa järkyttää pienimpiä.

On ollut sellaisia strippejä, jossa on paljastettu että Piparminttu-Pipsalla ei ole äitiä, ja että Eppu on mielenterveydellisen hoidon tarpeessa.

Kyllä minä muistan mainitun, kun Pipsa juttelee koulun kuraattorin tms. kanssa huonosta menestyksestä ja kertoo olevansa väsynyt, kun ei uskalla käydä nukkumaan, kunnes isä tulee kotiin töistä (yöllä). Ressuhan meni sitten talonvahdiksi huonolla menestyksellä.

[Anonyymi]

Onkos sitä ollut suomeksi, missä Maisa mainitsi omaan tyyliinsä jotain sarkastista Pipsan äidistä, ja Pipsa sanoi että hänellä ei ole äitiä?

Pipsan öisistä pelkäämisistä on ollut usemmankin kerran. Toisen kerran Pipsa meni Jokusille asumaan, kun isä oli liikematkalla.

Noista osa oli aika ahdistavia. Myös Maisan puolesta joka oli selvästi asiasta järkyttynyt, myös siitä että hän ei tiennyt.

[Samone]

Oletettavasti olet oikeassa. Minä olen ollut koko ajan siinä käsityksessä, ettei Pipsalla tosiaan ole äitiä, mutta mielikuva on varmasti tullut näistä hienovaraisemmista vihjeistä.

Et millään viitsisi vielä valaista tuota Eppu-juttua? Kiinnostus heräsi.

[Anonyymi]

Oletettavasti olet oikeassa. Minä olen ollut koko ajan siinä käsityksessä, ettei Pipsalla tosiaan ole äitiä, mutta mielikuva on varmasti tullut näistä hienovaraisemmista vihjeistä.

Et millään viitsisi vielä valaista tuota Eppu-juttua? Kiinnostus heräsi.

Suuresta kurpitsasta ja rievusta johtuvia suorempia mainintoja oli karsittu 60-luvulla. Suomennoksissa annetaan mieluummin käsitys että Suureen Kurpitsaan uskominen on söpöä lapsenuskoa. Mutta tosiasiassahan tuo on raaka pakkomielle. Schulzkin lopetti Suureen Kurpitsaan viittaukset vuosiksi, ehkä syndikaatin vaatimuksesta, en tiedä. 90-luvulla ne tulivat takaisin.

[VesaK]

Tenavat on aina ollut pohjimmiltaan erittäin ahdistava, ja siksi kai niin suosittu Suomessakin. Tuoreen elämäkerran mukaan Tellu oli mallinnettu Schulzin ensimmäisen vaimon mukaan, ja pariskunnan avioeron jälkeen Tellunkin luonne pehmeni huomattavasti...
1960 / 1970 -lukujen taitteessa sarja selvästi pehmeni muutenkin, ja ilmeisesti Schulz tuumasi että Pipsan ja Maisan - ja >>sigh<< Toiston "realistisemmat" ongelmat ovat antoisampia kuin new age -häröilyyn viittaava Suuri Kurpitsa - lahko. Puhumattakaan nyt siitä, että Salli puhui koulutalolleen. Leijoja syövä puukin jäi pois. Ei sellainen pärjää symboliikassa taakkansa alle luhistuvalle tiilitalolle!!
Schulzillahan oli 12 teemaa joihin palata tasaisin väliajoin.
Epulla on ongelmia päänsä sisällä, aluksi uskonnon ja sittemmin filosofian kanssa... ei Tenavissa ole ainuttakaan "tervettä" yksilöä.
Mutta Patrick McDonnellin Kamuissa minut saa aina herkistymään sekin sunnuntaisarja, jossa kaikki hahmot taputtavat toisiaan päähän - viimeksi lintu taputtaa kastematoa päähän ja mato toteaa: "The world has changed".

[Jyrki Vainio]

En minäkään jaksa uskoa, että kysyntä olisi niin mahoton, että kaikki kirjat saadaan suomeksi. Ostan sitten loput aikanaan englanniksi, jos niitä on enää tarjolla.

Sääli, että julkaisupäätös viipyi niin pitkään, että monet mahdolliset lukijat ovat jo hankkineet omansa englanniksi. Minullakin noita on jo ekat kuusi kirjaa.

Toistan kantani siitä, että minusta Tenavat onnistui lopettamaan pitkän juoksunsa positiivisella tavalla - jotkut 90-luvun stripit olivat raikkaimpia pitkään aikaan (80-luvulla sarja vähän uuvahti, mutta sai sitten uutta potkua siitä, kun tiukasta neliruutuisesta pohjasta lopulta luovuttiin). Niin että kyllä Täydellisistä Tenavista tulisi paljon täysipainoisempi ja mielenkiintoisempi setti kuin tuosta Masi-kirjastosta; se pistää kyllä miettimään, mikä aikomus sen kanssa on: siinä sarjassahan suunnilleen puolet historiasta (kaikki vuoden 1975 jälkeen) on melkoista nollalinjaa. Ovatko ne edes vaivan arvoisia pistää koviin kansiin...? (Nämä alkuvuodet ja 60-luvun ymmärrän kyllä hyvin: ne ovat hyvää ja edelleenkin toimivaa tavaraa).

[Samone]

Masi-kirjastosta; se pistää kyllä miettimään, mikä aikomus sen kanssa on: siinä sarjassahan suunnilleen puolet historiasta (kaikki vuoden 1975 jälkeen) on melkoista nollalinjaa. Ovatko ne edes vaivan arvoisia pistää koviin kansiin...? (Nämä alkuvuodet ja 60-luvun ymmärrän kyllä hyvin: ne ovat hyvää ja edelleenkin toimivaa tavaraa).

Mielipiteitä... Myönnän että Masissa on paljon toistoa ja lähes identtisiä sketsejä. Minä kuitenkin pidän myös uudemmasta tuotannosta ja tuoreena näkökulmana saa nauraa Kaluunan ongelmille tietokoneen kanssa. Noita ei vielä 70-luvulla ollut.

[Anonyymi]

90-luvun Tenavissa Rerun (Toisto) sai päiväkodissa syytteen päälleen tytön ahdistelusta. Onko sitä tullut suomennetuissa kirjoissa?

Leijoja syövää puutakaan ei muuten ollut pahemmin vanhoissa pokkareissa. Tosin se esiintyikin enemmän sunnuntaisarjoissa.

Meille tuli Viikkosanomat. Pelkäsin pienenä Leijoja Syövää Puuta.

[Samone]

Minä muistan muutamia tarinoita Jaskan epäonnisista leijoista. Parhaiten jäi mieleen, kun Tellukin sai sätkyn katsottuaan puun syövän leijaa. Myös Jaska roikkumassa puusta pää alasipäin yötä myöten oli aika surullinen juttu.

Taistoa en muista päiväkodissa olleen ollenkaan.

[Asko AA]

Patrick McDonnellin Kamuissa minut kaikki hahmot taputtavat toisiaan päähän - viimeksi lintu taputtaa kastematoa päähän ja mato toteaa: "The world has changed".

Myös Täydellisten Tenavain esittelemä ihka ensimmäinen strippi oli Kamuissa sovellettuna McDonnellin jäähyväisiksi edesmenneelle idolilleen.

[VesaK]

Niin, puhumattakaan Schulzin tervehdyksestä Kamuille - se taidemuseostrippi on pakahduttava.

Tenavien tuottamista mielenliikeistä puheenollen, "Pieni punatukkainen tyttö muuttaa pois" -jakso on henkisesti raastavinta ja julminta sanomalehtisarjakuvaa ikinä.

[Anonyymi]

Taistoa en muista päiväkodissa olleen ollenkaan.

Toisto. Ei Taisto.

[Anonyymi]

Vuonna 1997 oli vielä teemoja, joissa Ressun hölmöt veljet Andy ja Olaf käyvät kylässä, Ressu lähettää ne Spiken luokse, koska Spike tuntee Hollywood-tähtiä, esim. Mikki Hiiren.

Andy ja Olaf eksyvät aina, ja Ressu kirjoittaa romaaniinsa heistä "ja se oli vimeinen kerta kun näimme heidät". Mutta aina ne tulevat takaisin. Siis Ressun luo. Aavikolla ne kävelevät 10 metrin päästä Spikestä. Toinen vakuuttaa, että "olemme puhdasverisiä vainukoiria, emme voi eksyä":

[mastermind]

Taidan kyllä alkaa kerämään näitä Täydelliset Tenavat/Complete Peanuts kirjoja, mutta millä kielellä, sitä en tiedä. Englanninkielisissä houkuttaa halpa hinta ja varmuus sarjan jatkumisesta. Suomen kielisessä taas äidinkieli ja käännössarjakuvan tukeminen sekä ykköspainos. Mutta se ettei koko sarjaa välttämättä julkaista suomeksi, vie pahasti pisteitä suomenkieliseltä.
Monennenko painoksen kirjoja nämä tällä hetkellä uutena myytävät Complete Peanuts kirjat ovat?

Kun ala-asteella luin ensimmäisen kerran Tenavia ei ne oikein iskenyt...
Nyt iskee, ja kovaa. Ehkä nyt näkee tiettyjä upeita vivahteita joita ei silloin vielä ymmärtänyt...

[mastermind]

The Complete Calvin and Hobbes on kyllä paha kilpailija tälle teokselle.
Käyttäisikö rahat siihen vai The Complete Peanutsin ensimmäisiin osiin...?
Elämä on sitten vaikeaa...