Onko oikeasti tavoitteena yleisön tavoittaminen?
Taidesarjakuva, pilkallisesti tukisarjakuva, on terminä melko huono. Osa taidesarjakuvasta ottaa todella vaikutteensa taiteesta, osa on enemmän kokeellista tai äkkinäisesti epäkaupalliselta vaikuttavaa.
Jarla tiivisti asian riittävän hyvin, kohderyhmä kenties lukee sarjakuvaa laajemminkin, mutta kyse on kohderyhmästä yhtä kaikki. Enemmän minua hämmästyttää omakustanteiden julkaisijoiden ja pienkustantajien sitkeys, mutta kuten olen ennenkin todennut, kustannusala on minulle jokseenkin vieras.
Mielipiteineen ei ketään tarvitse myötäillä, mutta en näe Suomessa olevan varsinaista sarjakuvaeliittiä tai -rahvasta. Kyse on mieltymysten lisäksi kulutustottumuksista ja ikäjakaumasta. Harrastajakunta on pirstaleista joukkoa, kuten vaikkapa musiikin harrastajat tms. otos.
(Eikö tälle keskustelulle olisi sopivampaa ketjua?)