Keräilijän rakkain aarre

[puro]

Lontoossa vuonna 1989 käydessäni Forbidden Planetissa oli myynnissä Brian Bollandin alkuperäissivuja Killing Jokesta.

Niillä oli sen verran hintaa että koko matkakassa olisi mennyt yhteen sivuun.

Tuohon aikaan aina Lontoon reissuilla meni muutenkin matkakassa Forbidden Planetiin. Hyvä, että nykyisin meillä on internet, eikä tarvitse vaivautua edes Lontooseen saakka...

-P.

[Rauta]

Mielenkiitoisiin aarteisiin kuuluvat Ilkka-lehdestä vuosina 1961-1964 kerätyt Fantom stripit, joissa on Wilson McCoyn viisi viimeistä Mustanaamiosarjista ihan tuoreeltaan julkaistuna. Muutamia ajan saatossa kadonneita strippejä olen kylläkin joutunut paikkailemaan uusintajulkaisuista (Mustanaamio Sarjakirjoista) valokopioiduilla riveillä.

Toinen kaapista löytyvä erikoinen kokonaisuus on Seura lehdet vuodelta 1936. Niissä alettiin julkaista Ankka Lampinen strippejä. Lienevät "Viisas Kana Kananen" jälkeen ensimmäiset Akun OMAT sarjat suomeksi (Mikkisarjoissa Aku kai oli vilahdellut).

Rahallista arvoa noille on vaikea määritellä, ja tunnearvokin on niin ja näin, kun en varsinaisesti keräile enempää Mustanaamioita, kuin Disneytäkään. Mutta siksipä adjektiivi "mielenkiintoiset" aarteet.

[VesaK]

Lontoossa vuonna 1989 käydessäni Forbidden Planetissa oli myynnissä Brian Bollandin alkuperäissivuja Killing Jokesta.
Niillä oli sen verran hintaa että koko matkakassa olisi mennyt yhteen sivuun.

Suomessa vieraillessaan (1990-luvun alussa) Bolland kertoi kaupanneensa ne puoli-ilmaiseksi FPlanetiin, jossa sitten hinta tuplattiin tai jopa triplattiin keräilijöiden "iloksi" ... Edullisin taisi maksaa 90 puntaa. Samassa telineessä oli myös Garth-strippioriginaaleja.

Viimeksi olen nähnyt kaupiteltavan (Haarlemissa viime keväänä) mm. Sienkiewiczin Elektra Assasin -sivuja, yllättävän pieniä muuten (reilu A4). Niissä hinta olikin jo sitten 1800 € ja ylöspäin...  

[gerber]

Rakkaimmat aarteeni ovat joka ikinen divarista kotiin kannettu Marvel-lehti. Hinnaltaan arvoikkainta yksittäisteosta on siis turha edes arvioida. Puuttuvista numeroista jokainen keräilijä on valmis maksamaan normaalia enemmän saadakseen sarjansa täyteen. Vaikka omistankin paljon jenkkilehtien ensinumeroita ja lähes kaikki suomessa vuoden 1980 jälkeen ilmestyneet Marvel-julkaisut, niin hinnaltaan kaillein yksittäinen ostos on ollut Marvel Masterworks vol.23 (1.painos) vuodelta 1992. Maksoin kyseistä kovakantisesta kirjasta aikanaan nykyrahassa noin 60 euroa. Kanteen merkitty hinta oli 39,95 $. Suosittelen opusta kaikille Dr. Strange faneille. Kirjasta löytyy uusintajulkaisuna Strange Tales # 110-111, 114-141. Ja väreissä!

[Jukka Laine]

No vot. Just myin tuon muistaakseni 15 eurolla huutonetissä kun samasta paikasta ostin laajemman Essential Dr. Strangen.

Essential Dr. Strange # 2 tulossa tänä vuonna!

Ja eihän noissa kokoelmissa ole Strange Tales -lehtiä kokonaan, vaan pelkkä Oudon osuus.

Nick Fury, Agent of S.H.I.E.L.D. oli muuten vähän hyvä sarja. Ensin sitä piirsi Jack Kirby, sitten John Severin ja viimein turhan aikaisin sarjakuvien piirtämisen jättänyt Jim Steranko. Juonet nyt olivat sellaisia Bond-henkisiä, mutta hyvää läpänheittoa toiminnan ohessa.

[Janne]

Meikäläiselle ne rakkaimmat lehdet ovat luonnollisesti Tex Willer vuosikerrat 1976-1979. Niistä on kipinä pikkupoikana 'hulluuteen' lähtenyt, vaikka myöhemmin on tullut haalittua rahallisesti paljon arvokkaampiakin opuksia.

Melko tärkeä juttu on myös Apu-lehdestä joskus 80-luvulla saksimani Asterixin 12 urotyötä. Joka viikko ilmestyi yksi sivu! Liimasin vierekkäiset sivut vastakkain ja piirsin ruutupaperille jopa kannen tarinalle. Ruutupaperin liimasin pahville ja rytkäisin nitojalla koko homman kasaan  .

[TeroH]

Ah, rakkaimmat lehdet...Helppo kysymys: Texin 1. vuosikerran numerot 13-25, jotka käytännössä aloittivat luku- ja keräilyharrastuksen lapsena, kun sain ne sukulaisten kautta lahjaksi. Ja tallella ovat edelleen.

Toisena tärkeänä olisivat varmaan Ryhmä-X:n numerot 1-3/84 & 1-12/85, niitten kautta ajauduin lukemaan supersankareista. Valitettavasti alunperin itse uutena ostetut numerot myin jo kertaalleen pois, ja vaikka myöhemmin hankin ne uudestaan, niin nostalgia-arvo on hieman haihtunut.

[Lurker]

Sarjakuvan harrastus taitaakin nykyään ollakin suureksi osaksi keräilyharrastus.

Kysäisin tutulta divarinpitäjältä, käykö hänellä asiakkaina läheisten koulujen oppilaita.  Hän kertoi, että ei käy! Ei yhtään.

Ennen kävivät, mutta nykyään lapset ja nuoret ovat hävinneet asiakaskunnasta lähes tyystin - lukuun ottamatta satunnaisia Ryhmä-X:n keräilijöitä, jotka metsästävät puuttuvia numeroita.

Aku Ankka -pinkatkin, joita koululaiset kävivät ennen ruokatunnilla penkomassa, saavat rauhassa pölyttyä hyllyllä.

Sarjakuvien hinnatkin ovat nousseet niin, ettei niitä viikkorahoilla kovin montaa ostella. Tenavat eivät varmaankaan enää edes tiedä, että divarista niitä saisi halvemmalla. Vaan taitavat ne tietokonepelit kiinnostaa muutenkin enemmän...

[Hege]

Sarjakuvan harrastus taitaakin nykyään ollakin suureksi osaksi keräilyharrastus.

Kysäisin tutulta divarinpitäjältä, käykö hänellä asiakkaina läheisten koulujen oppilaita.  Hän kertoi, että ei käy! Ei yhtään.

Tuohon asiakaskunnan katoon voi olla syynä ihan vain se, etteivät tenavat tiedä ko. liikkeiden sisältöä, jos näyteikkunassakin on vain vanhoja kirjoja niin varmasti kiertävät kaukaa. Vielä jos vanhempia ei kiinnosta lukeminen tai kirjastossa tahi divarissa käynti, eikä sarjakuvia osu eteen kuin korkeintaan marketissa matkalla maitohyllylle niin tuskin ne kiinnostavat perheen lapsiakaan.

Hiukan aiheen vierestä.
Tässä mielessä kvaak on todella merkittävä paikka, tänne saattaa ankkamaisen nimen perusteella eksyä juuri sopivan ikäisiä Aku Ankan lukijoita, jotka sitten täällä aiheita lukiessaan havahtuvat tietoon että on olemassa sarjakuvaa Disneyn ulkopuolella.

Ja takaisin aiheeseen:
Täytyy muuttaa aiemmin kertomaani tietoa hyllyni arvokkaimmasta teoksesta, se taitanee olla Roope Ankan elämä ja teot -teos, josta on Huuto.netissä maksettu jopa 112 euroa.  Mitähän se maksoi silloin vuonna 1997, alle 150mk? Ja Larsonin Kauakana poissa  albumeille oli joku laittanut laoitushintaa 25 euroa. Kyllä tämä näillä hinnoilla muuttuu äkkiä keräilyharrastukseksi, jossa sitten harmaahapsiset ukot keskustelevat virhepainoksista paikallisen seuran kuukauden kokouksessa filatelian tapaan. Ja minun täytyy kohta nostaa kotivakuutuksen summaa jos tämä hintojen nousu jatkuu laaja-alaisena.

[Jukka Laine]

Vaan taitavat ne tietokonepelit kiinnostaa muutenkin enemmän...

Riksun divarissa myydään myös käytettyjä tietokonepelejä, joten siellä näkyy kersojakin. Ne näyttävät olevan nykyään divarireissulla enimmäkseen vanhempien kanssa. Eikö enää anneta lapsille viikkorahaa vaan vanhemmat otetaan mukaan maksajiksi?

[niksuttaja]

Ehdottomasti Don Rosan kirjat. Harmi, että puuttuu Roope Ankan elämä ja teot ja Sammon salaisuus. Juuri ne mitkä eniten haluaisin. Mutta molemmat olen lukenut kirjastossa.

Mutta jos vain yksi pitäisi valita, niin se olisi ehdottomasti Kadonneen kirjaston vartijat, koska siinä on Rosan nimmari. Oi ihanaa!

Siitä en luovu ikinä.

[Petteri Oja]

Ja Larsonin Kauakana poissa  albumeille oli joku laittanut laoitushintaa 25 euroa.

Larsoneista ainoa harvinainen on tietääkseni numero 5, josta jostain syystä otettiin TODELLA pieni painos. (Tietääkö joku miksi?) Sitä metsästin varmaan kymmenen vuotta, kunnes viime kesänä ostin sen huuto.netistä. Eikä maksanut kuin jotain 7 euroa. Ei takuulla saa äijä myytyä 25 eurolla albumeitaan.

Don Rosa -kirjojen arvonnousu on yllättävää. Eikö niistä ole otettu uusintapainoksia?

[isokana]

Don Rosa -kirjojen arvonnousu on yllättävää. Eikö niistä ole otettu uusintapainoksia?

Ensimmäisestä, Kadonneen kirjaston vartijat, on otettu toinen painos erivärisellä kannella. Muista en muista nähneeni uusia painoksia ja vanhat taitavat olla loppu. Ainakaan Akateemisen nettikauppa ei niitä löydä. RA:n elämä ja teot saattaa tulla tulevaisuudessa uusittuna painoksena, johon on lisätty Rosan myöhemmin kirjoittamat väliosat. Miksi muista kirjoista ei sitten oteta uusintapainoksia, on hämärän peitossa. Luulisi kysyntää olevan. Juhlasarjojen alkupään numeroistakin tuli ties kuinka monta painosta.

[Veli Loponen]

Akuankka.fi sivujen mukaan vain RA:n elämä ja teot on loppuunmyyty. Muita kokoomia siis löytyy.

[puro]

Larsoneista ainoa harvinainen on tietääkseni numero 5, josta jostain syystä otettiin TODELLA pieni painos. (Tietääkö joku miksi?)

Muistaakseni tarinalle ei ollutkaan julkaisuoikeuksia vaan jouduttiin vetämään pois markkinoilta. Parhaillaan hyväkuntoisesta vitosesta maksettiin hyvinkin se 25 euroa ja luulisin esim. Makedonian hinnan olevan sen verran nytkin...

-P.