Kätsyllä ja Titulla painaa ikä päälle. Heidän kuvissaan on aika vähän enää mitään luovuutta, lähinnä ne ovat joltisenkin karun toteavia ja melkoisen itsestäänselviä.
Suosikkini oman tyylin viemisestä äärimmilleen on Ansu eli Antero Halla. Hänen piirroksissaan idea on piilotettu usein hyvin, hyvin syvälle. Jos sellaista edes kuvassa mukana on. Varsinaisia Da Ansu -koodeja siis. Olen löytänyt yhden Ansun haastattelun joka oli sekin erittäin kryptinen, ei erityisen informatiivinen mutta piirrostensa mystisyyttä selittävä kyllä.
Ilkka U. Pesämaa ei yllä aivan samaan, vaikka kohtuulähelle pääseekin.
Mutta niin, ei se ole helppoa pilapiirtäjälläkään. Taannoin jututin mm. Somero-lehteen piirtävää Heikki Paakkasta, joka totesi paikallislehden antavan melko kapean aihesektorin pilapiirtäjän käyttää. Esim. äitienpäivä kun tulee niin silloin tehdään aina äitienpäivä-aiheinen piirros. Kun on piirtänyt 25 vuotta kyseiseen lehteen, on pitänyt myös keksiä 25 äitienpäivä-aiheista vitsiä. Paakkanen on keksinyt.
Jos on hiukankin riskaabeli kommentti-idea piirroksessa, on parempi tehdä kaksi piirrosta, joista toinen on täysin riskitön, esim. paikallisen sananlaskun kuvaus.