Olet väärässä. Elokuva oli todella naisvihamielinen, eikä tekoaika muuta tätä miksikään. Leffa huipentuu sarjakuvapiirtäjän oikeudenkäyntiin, jossa päähenkilö tunnustaa murhanneensa vaimonsa, vakuutettuaan ensin kaikki tuomarit, asianajajat ja valamiehet siitä, että ilman vaimoja elämä olisi oikeasti aivan loistavaa. Mies vapautetaan ja kannetaan hurraahuutojen saattelemana ulos oikeussalista.
Jaa, enpä tuota enää muistanutkaan. Parissakymmenessä vuodessa ehtii unohtaa paljon.
No, alanko nyt boikotoimaan tuota sovinismin ylistystä? En, päinvastoin haluan entistä innokkaammin nähdä sen uudestaan. Kuten kirjoitin, en muistanut enää leffasta juuri muuta kuin päähenkilön omituisen tavan tehdä sarjakuvia jota jo tässä ketjussa ihmeteltiinkin. Nyt mulla on jotakin hämäriä mielikuvia tyypistä pitämässä palopuhetta naisettomasta yhteiskunnasta tms.
Ei hitto, tuohan kuulostaa sellaiselta filmiltä josta voisin oikeasti tykätä ihan kympillä, mä kun tykkään omituisista elokuvista.
Makuja on monia. Muistan vieläkin kun Sarjainfossa aikoinaan tuomittiin eräs omasta mielestäni kaikkien aikojen hauskimmista albumeista, Reiserin Paksu nilkki.
"Päähenkilö on räyhäävä pyknikko, jollaisia jokainen lähiökapakka on täynnä." Lainaus muistinvarainen.
