Hugo Pratt

[Hege]

Osin melko karua jälkeä, osin taas loistokkaan tehokasta, olen tyytyväinen, joten kiitos julkaisijalle.
Jatketaan päiväunien näkemistä aavikon skorpioneista.

[Darth Mika]

Nyt tän Korkkari-Prattin lukeneena voin sanoa, että tuo ensimmäinen tarina "Paholaisen yö" oli parempi. Vähän oli semmoinen vanhojen hyvien aikojen Stephen King-mainen lopetus.
Tuo "Pistinviidakko" tarina taas ei puhutellut minua.
Muuten oli ihan hyvää luettavaa....kannatti ostaa.

[Niko Haapala]

Pitipä itsekin hankkia tuo Prattin Korkkari. Se oli vasta toinen lukemani Korkeajännitys, ensimmäinen oli vasta julkaistu Pohjoisen Korkeajännitys, joka rehellisesti sanottuna jäi kesken – todella mitäänsanomaton kaikkinensa. Prattin tarinat olivat huomattavasti parempia, erityisesti tykkäsin Paholaisen yöstä. Sotatarinat ovat itselleni suhteellisen tuore tuttavuus, joten en tiedä, minne nämä teokset asettuvat laajemmalla Korkeajännityksen mittapuulla.

[Darth Mika]

Tänään kävin ostamassa "Merten Korkeajännitys: Taisteluasemiin!" sarjakuvan eli Hugo Prattin sotasarjakuvaa.
En ole ehtinyt vielä lukea, mutta ehkä viikonloppuna.

Menkääähän ostamaan vielä kun niitä löytyy. Se edellinen sarjakuva ainakin täältä Kannelmäestä aika äkkiä ostettin lehtihyllyiltä.

[Jarkko Sikiö]

Silmäilin tänään toista Prattin kuvittamaa Korkkaria, mutta suosikkejani jo lapsena olivat aavikolle ja viidakkoon sijoittuvat taistelut, joten meritaistelut ja ilmasota vähemmän kiinnostavat tänäkään päivänä. Ensimmäinen pokkareista, eli Paholaisen yö oli viidakkoseikkailuineen tavallaan muikea, mutta kun mietin ohimennen parisen viikkoa sitten kirjoittaisinko siitä sanasen etusivulle jouduin toteamaan myös Prattin kuvittaman Korkkarin olevan se sama voissa paistettu Korkkari, ja vaikka siitä näkökulmasta olisi juttu helposti syntynyt, ei se tuntunut julkaisemisen arvoiselta.

Suuri osa Prattin tarinoiden viehätyksessä on se mustavalkoisten elokuvien ajoilta periytyvä karkea seikkailijahahmo, jonka karisma syntyy siitä, että kyseinen (anti)sankari huomioi vääryydet ympärillään, mutta harvemmin ryhtyy niitä oikaisemaan ellei oma etu sitä suoraan edellytä. Siihen sitten vähän pohdiskelua ja nenänkaivelua ja eikö vain filosofisempi Pratt-sankarin prototyyppi ollut valmis.

Kun tämän sankarityypin korvaa latteammilla hahmoilla, jää käteen sellainen omaa silmää suuresti miellyttävä "villerantamainen" viiva, jota katselisi oikein mieluusti, mutta kun tarinoita on pakko lukea tekstilaatikot yli hyppimällä, että niitä kestää edes lukea, ei tarinoista oikein saa kunnon Korkkari-nostalgiaakaan irti. Täytyisi olla jokin yhteys niihin lapsuuden Korkkareihin, mutta kerran katkettuaan sitä yhteyttä ei oikein tunnu enää muodostuvan vaikka vähän yrittäisi.

Ensimmäisen viidakkoteemaisen Pratt-Korkkarin jälkimmäinen tarina (Pistinviidakko) on maailmalla uusittu niin monesti, että kuvittelin sen olevan parempikin, mutta kun ei ollut niin ei ollut. Ostakaa nyt kuitenkin, omassa lähimarketissa eivät ensimmäiset viidakkokorkkarit ehtineet myydä loppuun ennen merisotapokkaria, minkä toivon olevan tietysti poikkeus, koska rohkeudesta pitäisi aina rohkea palkita.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Prattin korkkareista on keskustelua myös Korkeajännityksen ketjussa. Pistän tämän korkkariviestini nyt tähän.

Voisiko joku korkkarien tuntija vahvistaa mitä Prattin korkkaritarinoita on julkaistu suomeksi? Ilmeisesti upouusi Taisteluasemiin-spesiaali sisältää aiemmin suomentamattomat tarinat.

Moogin arkisto luettelee 12 brittiläistä alkuperäislehteä, joissa on Prattin sotasarjakuvia. Kopioin ne tähän, lisään perään Moogin ilmoittamat suomijulkaisut ja täydennän listan uusilla Pratt-korkkareilla:

War Picture Library 25 (syyskuu 1959) The Iron Fist (Rautainen nyrkki; Pratt-korkkari 3/2023)
Thriller Picture Library 297 (joulukuu 1959) Battler Britton & the Wagons of Gold (Korkeajännityssarja 22/1960 ja Battler Britton -erikoisnumero 2005)
War Picture Library 40 (maaliskuu 1960) Pathfinder (Korkeajännitys 8/1966)
War Picture Library 50 (toukokuu 1960) The Crimson Sea (Verenpunainen meri; Pratt-korkkari 2/2023)
War Picture Library 58 (heinäkuu 1960) Up the Marines!
War Picture Library 62 (elokuu 1960) Strongpoint (Tuliasema; Pratt-korkkari 3/2023)
War Picture Library 91 (maaliskuu 1961) The Bayonet Jungle (Pistinviidakko; Pratt-korkkari 1/2023)
War Picture Library 92 (huhtikuu 1961) Dark Judgment (Synkkä tuomio; Pratt-korkkari 4/2023)
Battler Britton Annual 2 (marraskuu 1961) Battler Britton and the Rockets of Revenge
War Picture Library 133 (helmikuu 1962) The Big Arena (Suuri areena: Pratt-korkkari 4/2023)
Battle Picture Library 62 (kesäkuu 1962) Night of the Devil (Paholaisen yö; Korkeajännityssarja 2/1963 ja Pratt-korkkari 1/2023)
War at Sea Library 34 (kesäkuu 1963) Battle Stations (Taisteluasemiin!; Pratt-korkkari 2/2023)

Näistä lihavalla painetut on varmuudella julkaistu suomeksi. Eikö muita vielä ole? Korkkarien uusi Pratt-sarja tänä vuonna on kiva täydennys.

(MUOKS: Korjattu Battle Picture Library 40 War Picture Library 40:ksi. Muutettu myös Battler Britton Book 2 Battler Britton Annual 2:ksi.)

(MUOKS 2: Lisätty listaan tarinat kolmannesta Hugo Pratt Korkeajännityksestä 8.9.2023.)

(MUOKS 3: Lisätty tarinat neljännestä Hugo Pratt Korkeajännityksestä 23.11.2023.)

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kun tämän sankarityypin korvaa latteammilla hahmoilla, jää käteen sellainen omaa silmää suuresti miellyttävä "villerantamainen" viiva, jota katselisi oikein mieluusti, mutta kun tarinoita on pakko lukea tekstilaatikot yli hyppimällä, että niitä kestää edes lukea, ei tarinoista oikein saa kunnon Korkkari-nostalgiaakaan irti. Täytyisi olla jokin yhteys niihin lapsuuden Korkkareihin, mutta kerran katkettuaan sitä yhteyttä ei oikein tunnu enää muodostuvan vaikka vähän yrittäisi.

Ensimmäisen viidakkoteemaisen Pratt-Korkkarin jälkimmäinen tarina (Pistinviidakko) on maailmalla uusittu niin monesti, että kuvittelin sen olevan parempikin, mutta kun ei ollut niin ei ollut. Ostakaa nyt kuitenkin, omassa lähimarketissa eivät ensimmäiset viidakkokorkkarit ehtineet myydä loppuun ennen merisotapokkaria, minkä toivon olevan tietysti poikkeus, koska rohkeudesta pitäisi aina rohkea palkita.

Joo, ensimmäisen Pratt-korkkarin käsikirjoitukset eivät olleet kovinkaan hyviä. Olivat ihan tyypillistä korkkaria, josta en innostu. Täytyy harkita, ostanko toisen julkaisun (2/2023). Katsoin sitä kaupassa ja kirjoitin alkuperäisnumerot talteen. Pidän hintaa 12,95 euroa korkeana, se saattaa karkottaa monia ostajia.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Pitipä itsekin hankkia tuo Prattin Korkkari. Se oli vasta toinen lukemani Korkeajännitys, ensimmäinen oli vasta julkaistu Pohjoisen Korkeajännitys, joka rehellisesti sanottuna jäi kesken – todella mitäänsanomaton kaikkinensa. Prattin tarinat olivat huomattavasti parempia, erityisesti tykkäsin Paholaisen yöstä. Sotatarinat ovat itselleni suhteellisen tuore tuttavuus, joten en tiedä, minne nämä teokset asettuvat laajemmalla Korkeajännityksen mittapuulla.

Pratt siis vain piirsi korkkareita eikä kirjoittanut. Mitä tulee laajempaan mittapuuhun, niin korkkaritarinat ovat yleensä hyvin samanlaisia. Samalla kaavalla on tehty satoja tarinoita. Päähenkilönä on usein oikeamielinen ja erehtymätön brittikersantti, joka joutuu todistamaan ikäviä tilanteita. Juoni on kovin suoraviivainen ja toiminnallinen. Sotilaiden toveruutta kuvataan kyllä onnistuneesti.

Mielestäni tarinat olisivat parempia, jos niissä olisi jotakin lisuketta, esim. kytkös arkeen tai kotirintamaan tai katsomuksellinen juttu ja niissä esiintyisi enemmän siviilejä, mutta tällainen ei oikein kuulu korkkariin. Paholaisen yössä on myönteisesti erikoista yliluonnolliset jutut.

[Janne]

Ollaanpas sitä nyt nihkeitä näiden Prattien kohdalla. Itse olen sitä mieltä, että jos tykkää korkkareista, niin tykkää näistä varmasti. Ja varsinkin jos tykkää Prattista, niin nämä ovat suurta herkkua. En minä näiltä mitään cortomalteseja odottanutkaan, joten en ole pettynyt. Lisäksi olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi nämä Fleetwayn tarinat ovat parempia kuin normi-commadot, joita Korkeajännityksessä pääsääntöisesti on julkaistu viime vuosikymmenet. Commandot ovat suoraviivaista sotaviihdettä, mutta näissä sukelletaan sodassa olevan ihmisen mielen sopukoikoin. Näissä on nyt jo käsitelty pelkoa, kauhua, urheutta, kataluutta sekä testattu ihmisyyttä. Viihdyn näiden julkaisujen parissa oikein hyvin.

[Miqz]

Ollaanpas sitä nyt nihkeitä näiden Prattien kohdalla. Itse olen sitä mieltä, että jos tykkää korkkareista, niin tykkää näistä varmasti. Ja varsinkin jos tykkää Prattista, niin nämä ovat suurta herkkua. En minä näiltä mitään cortomalteseja odottanutkaan, joten en ole pettynyt. Lisäksi olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi nämä Fleetwayn tarinat ovat parempia kuin normi-commadot, joita Korkeajännityksessä pääsääntöisesti on julkaistu viime vuosikymmenet. Commandot ovat suoraviivaista sotaviihdettä, mutta näissä sukelletaan sodassa olevan ihmisen mielen sopukoikoin. Näissä on nyt jo käsitelty pelkoa, kauhua, urheutta, kataluutta sekä testattu ihmisyyttä. Viihdyn näiden julkaisujen parissa oikein hyvin.

Mä oon samoilla linjoilla Jannen kanssa. Lisäksi piirrostyyli on tunnistettavan omaleimaista ja yksityiskohtiin paneutuvaa. Lisäksi suomalainen kioskiversio on oivallinen flashback 70-80-luvulle, erinomainen idea tehdä näistä vanhan tyylisiä erikoiskorkkareita! Kirjakauppaversioiden kannet ovat tylsempiä, ja ne on muokattu yksittäisistä ruuduista. Silti keräilijän pitää hommata molemmat, eli hyvä idea Egmontilta.

[J4N1]

Nyt kun saatu jo viidakon ja merten Korkeajännitykset tässä sarjassa, niin onkohan seuraavat sitten aavikon ja ilmojen?

[Sampsa Kuukasjärvi]

Nyt kun saatu jo viidakon ja merten Korkeajännitykset tässä sarjassa, niin onkohan seuraavat sitten aavikon ja ilmojen?

Itselläni kävi mielessä sama kysymys. Mielestäni Egmontin blogin kirjoitus antaa ymmärtää, että muita teemakorkkareita ei Pratt- korkkarien sarjassa enää tulisi. Siellä on kirjoitettu 28.4. toisesta julkaisusta, että ”vielä kerran teemanumero”.

Sinänsä kyllä kun tsekkaa noita Prattin juttuja, niin niistä saisi kyllä koostetuksi yhden Aavikon korkkarin. War Picture Library 25:n ja 133:n tarinat The Iron Fist ja The Big Arena kun ovat aavikkosotaa ja molemmat ovat 64-sivuisia. Merten korkeajännitykseen ja Ilmojen korkeajännitykseen ei riitä sivuja tarpeeksi yksinään.

[Miqz]

Itselläni kävi mielessä sama kysymys. Mielestäni Egmontin blogin kirjoitus antaa ymmärtää, että muita teemakorkkareita ei Pratt- korkkarien sarjassa enää tulisi. Siellä on kirjoitettu 28.4. toisesta julkaisusta, että ”vielä kerran teemanumero”.

Sinänsä kyllä kun tsekkaa noita Prattin juttuja, niin niistä saisi kyllä koostetuksi yhden Aavikon korkkarin. War Picture Library 25:n ja 133:n tarinat The Iron Fist ja The Big Arena kun ovat aavikkosotaa ja molemmat ovat 64-sivuisia. Merten korkeajännitykseen ja Ilmojen korkeajännitykseen ei riitä sivuja tarpeeksi yksinään.

Kyllä sieltä ainakin pari on jo tulossa:

https://www.adlibris.com/fi/kirja/korkeajannitys-hugo-pratt-3---rautainen-nyrkki-9789523345188

https://www.adlibris.com/fi/kirja/korkeajannitys-hugo-pratt-4---synkka-tuomio-9789523345195

[Sampsa Kuukasjärvi]

Mainiota, että tulee ainakin vielä myös Aavikon korkeajännitys! Egmont on koonnut numerot hyvin. Näiden kaikkien sisältö ei tule suoraan Rebellionilta. Kuvausten perusteella numero 3:ssa on selvästi tarinat The Iron Fist ja Strongpoint ja numero 4:ssä Dark Judgment ja The Big Arena. Kaikki nämä ovat ennen julkaisemattomia suomeksi.

Tuolla Adlibriksen linkeissä näkyy julkaisujen hinnaksi vain yhdeksän euroa. Tiedän, että tietystä syystä Adlibriksen ei tarvitse maksaa veroa, mikä mahdollistaa monta euroa alemman hinnan, mutta tuo yhdeksän euroa on minusta sopiva tällaiselle julkaisulle.

Ollaanpas sitä nyt nihkeitä näiden Prattien kohdalla. Itse olen sitä mieltä, että jos tykkää korkkareista, niin tykkää näistä varmasti. Ja varsinkin jos tykkää Prattista, niin nämä ovat suurta herkkua. En minä näiltä mitään cortomalteseja odottanutkaan, joten en ole pettynyt. Lisäksi olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi nämä Fleetwayn tarinat ovat parempia kuin normi-commadot, joita Korkeajännityksessä pääsääntöisesti on julkaistu viime vuosikymmenet. Commandot ovat suoraviivaista sotaviihdettä, mutta näissä sukelletaan sodassa olevan ihmisen mielen sopukoikoin. Näissä on nyt jo käsitelty pelkoa, kauhua, urheutta, kataluutta sekä testattu ihmisyyttä. Viihdyn näiden julkaisujen parissa oikein hyvin.

En näe näiden tarinoissa eroa Commando-lehteen. Näitäkin tehtailtiin nopeasti liukuhihnalla. Myönnän, että korkkarit eivät ole koskaan olleet sydäntäni lähellä. Taidetta rajoittaa paljon myös kahden rivin formaatti.

Vaikka olen kritisoinut näitä, niin nämä Prattit ovat ehdottomasti tervetulleet julkaisut. Lehtipisteversioiden kannet ovat komeat. Toimituspuolen olisi voinut hoitaa pikkuisen paremmin, eli olisi saanut merkitä selkeästi käsikirjoittajat esiin; nythän ne lukevat vain selkämyksessä. Ensimmäisessä Pratt-korkkarissa puuttui toisen tarinan alkuperäisnimi. Näillä seikoilla ei ollut lukijoille väliä 60- ja 70-luvulla, mutta tänä päivänä on kun arvostetaan sarjakuvantekijöitä ja kerätään myös ulkomaisia lehtiä.

Olen samaa mieltä kuin muut tässä ketjussa että kirjakauppaversioiden kannet eivät iske. Niistä kuitenkin näkee heti hyvin Prattin nimen ja taidetta.

[Reima Mäkinen]

Luin ton Taisteluasemiin -tarinan alkuvuodesta englanniksi. Ihan Ok. Tämä toinen Pratt -pokkari jää kuitenkin hankkimatta, sillä piirrostyyli näissä sarjoissa on minun makuuni jo turhan geneeristä. Viidakon Pratt lunasti paikkansa nimen omaan grafiikan ansiosta. Paikoitellen jopa sivusommittelut oli hienoja. Rebellionin kirjassa oli myös toimituksellinen osuus, jossa selitettiin sitä miten se "Taisteluasemiin" oli koottu kahdesta hieman erilailla leikellystä versiosta. Tämmöistä spessumatskua ei ainakaan ekassa korkkarissa ollut. 

Toivottavasti tulevissa julkaisuissa olis hieman prattimaisempaa Prattia.