Ensimmäinen sarjakuvasi

[MK]

Koskikääkkä (ja sivuhahmona koksikääkkä) -puuhalehti ja sarjis ala-asteen tokalla.

[Irene]

Aivan loistava ketju tämä. Ihania muistoja ihmisillä. <3

Meikäläisen lahjat suuntautuivat jo lapsena enemmän kirjalliseen ilmaisuun kuin sarjakuvien piirtämiseen. Niinpä rohkenen jakaa kanssanne kaunokirjallisia muistojani:

Runoja rupesin kirjoittamaan suurin piirtein heti kun ylipäätään opin kirjoittamaan. Alle kouluikäisenä tehdyistä runoista muistan vieläkin ulkoa tämän:

"Oli kerran marjapuuro
Sitten tuli lumikuuro
Marjapuuro peittyi aivan
vaikka sitä miten kaivan"

Kuvitin runoni itse, ja tässä runossa tietysti marjapuurokulhollinen juoksee lumisadetta karkuun.

Seitsemän vanhana aloin kirjoittaa romaaneja. Niihinkin piirsin kuvat itse. Ensimmäinen kirja kertoi Sinikettu Sifistä. Kirja alkaa kun kettuäiti synnyttää pentuja, ja päähenkilön eli Sifin seikkailuja jaksoin työstää muistaakseni kolmisenkymmentä sivua. Suuri huolenaihe oli se, että kirjoituskone ei tasannut oikeaa reunaa, vaikka kaikissa oikeissa kirjoissa oikeankin reunan tekstit osuivat tasan!

Kirjoja syntyi ja jäi kesken aika lailla koko ala-asteen ajan. Harmi kyllä, taiteilijan itsekriittisyys iski joskus minuunkin, ja lähes kaikki käsikirjoitukset on hävitetty. Yksi, noin 11-vuotiaana työstetty koira-heppaseikkailu on ehkä tallessa, mutta en ole uskaltanut varmistaa asiaa, saattaa olla että hävettäisi vieläkin lukea sitä. Siinä pääsin muistaakseni jo noin sadan sivun hujakoille asti.

[zippie]

Esikoiseni oli hopeasoturi, 5 sivuinen. Olin silloin 10v.

[Solja]

Ensimmäinen sarjakuva? Kalevala-parodia "Walegala: retki Pohjolaan", jossa seikkailivat Lemmingäinen ja Goggolintu. Piirsin tämän joskus 5-6 luokalla... Seitsemäs osa jäi joskus kesken kun into loppui. Sarja tosin oli jo vieraantunut melko kauas Kalevalasta, sillä uusia hahmoja vilisi vaikka niillä ei Kalevalan kanssa mitään tekemistä olisikaan.... Nykyään niitä lukee tippa silmäkulmassa, kankeaa piirtojälkeä ja puuttuvia taustoja ihaillen... Olivat ne aikoja ne. Kaikki ovat vielä tallessa ja hyvässä kunnossa, voisi vaikka nettiin laittaa (jos kehtaan, kökösti piirrettyjä). Aika multaa muistot.

Hei, mulla on Walegala kirjahyllyssä! Oot lähettänyt sen mulle oikein omistuskirjoituksella. Tehtiin vaihtarit mun ekaan sarjakuvaan Arttuun ja Olgaan.
Walegala oli oikeesti mainio sarjakuva. Esittelin sitä esim. Petteri Tikkaselle ja muille mun silloisille luokkakavereille.
Hassu yhteensattuma!

[Futoi yatsu]

Ensimmäinen tekemäni (tai siis vieläkin muistamani  ) sarjis oli nimeltään Arttu. Muistutti kummasti Ferd'nandia, joka siihen aikaan ilmestyi Savon Sanomissa muistaakseni nimellä Tiilikainen. Vuosi taisi olla 1971.

Valitettavasti sarjakuvan tekemisen into hiipui pian lukion jälkeen, joten nykyisin osallistun lähinnä lukemalla (ja piirtelemällä satunnaisia kuvia kaikkien papereiden reunoihin).

[SnowMan]

Eka sarjis oli joskus alle kouluikäsenä semmone.. apina joka putos puusta ja sen päähän tippu kaks kookospähkinää... viimeset sanat: "ou nou".

[GOFbd]

Heh, kylläpä tuo muistuu mieleeni; Fatman

Sellainen oli muistaaksein jossain myrkyssäkin joskus, mutta omani ei ollut mikään batmanin halpa kopio. "fattis" oli sokea rambo jolla oli liina silmien peittona kuin turtleilla ikään. Jotenkin tuohon aikaan ninskan megaman oli tehnyt minuun syvän vaikutuksen ja fatman sarjikset olivat kuin megamanin kenttiä ja lopussa häämötti ilkeä Dr. Kane (Dr. Wilyn sijaan). Dr. Kane on säilynyt hahmona minulla siitä asti, fattis on ikävä kyllä hieman unohtunut... Jossain vaiheessa yritin herätellä häntä eloon hieman realistisemmin piirrettynä, mutta yritys jäi sketsaus lootaan (ja ehkä hyvä niin).

[Korro]

Eka sarjakuviani oli Raita kissa hahmosta kertova sarjis,a4:jälle piirretty.Raita on pehmoleluni minkä sitten ikuistin paperille,niitä sarjiksia on jonkin verran tallessa..

[Yesa]

Aah vihdoinkin mä muistan omani... tai en tiedä voiko sitä ihan sarjakuvaksi sanoa. Tää tapahtu joskus 80-90-luvun vaihteessa kun olin 4-5-vuotias, ja mä piirsin jokaisen "ruudun" omalle kartonkiselle A6-korttipohjalle. Hahmot olivat yksinkertaisia perunapään kaltaisia, eli iso pallo jolla on kasvot, kädet ja jalat.

Siinä tarinassa nainen löytää hienon helmikaulakorun (taisi löytyä aarrearkusta), mutta suree koska ei voi pitää sitä yllään, kun eihän hänellä ole kaulaa! No, tapahtumien saattelemana hän pääsee plastiikkakirurgille joka leikkelee naiselle kaulan. En ihan muista miten tämä tarina päättyi, nainen taisi olla surullinen lopputulokseen ja halusi oman kaulattoman itsensä takaisin. Paljon kyyneleitä ja halailua siinä lopussa kuitenkin oli.

Tarina oli tosi pitkä, sillä kun järjestin nämä kuvakortit lopulta jonoon lattialle niin ne ylettyivät koko talon poikki olohuoneesta keittiön läpi eteiseen. Isä sitten videoi kameralla ylhäältä, kun minä kerroin lattialla kuvien tarinan. Ja tietenkin kesken tarinankertomisen löytyy tämä kotivideoiden perinteinen "mun pitää mennä pissalle"

[vauvakolibri]

Olisiko se ollut seiskalla vai kasilla (olen siis aloittanut sarjisten piirtämisen varsin myöhään) kun kuvataiteen tehtäväksi tuli piirtää sarjakuva valmiiseen kopsattuun A3 sivun ruutujakoon. Siinä oli dinosaurus jonka luokse tuli alienidinosaurus kysyen suuntaa jonnekin päin galaksia. Ja tallessa vielä on, ei siitä niin kauaa ole. Se sitten aloitti innostuksen sarjiksiin.

[Suchus]

Täällä on ilmeisesti tapana vastata vanhoihin triideihin ni kai tässä uskaltaisi..

Löysin tämmöisen hupaisan tekeleen.



Olen ilmeisesti neljän vanhana tuon tehnyt. Mitä olen oikein ajatellu!? Ilmeisesti mäyrä(tai rotta) tappaa kanan kun kilpikonna esittää kuollutta ja lauma koiria ilmestyy ja sitten mäyrä kuolee. jahas. se on ainakin selvää että olin väkivaltainen neljävuotias.

Tässä päällepiirretty ihan huviksi:




Hahaha.. mitä.

Ja luetaan vielä japanilaisittain "takaperin" olimpas aikaani edellä.

[Mayday]

Jooooo... Liian noloa, kröhm... No, niin kliseepläjäys kuin olla voi! Ensimmäinen mangan inspiroima, joskus Ranman ja muiden ensimmäisten ilmestymisaikoihin: teinityttö saa supervoimat löydettyään ihme kivi timantti jutskan ja rupeaa taistelemaan pahan voimia vastaan(kliseekliseeklisee) ja saa taikavoima-ihmis-örkki- ystäviä aina vaan lisää ja lisää, onnellinen loppu ja kaikki hyvin blööh. Tein jopa nykyiseen makuuni sopivan version viime vuoden puolella, jossa sama tyyppi supervoimien saannin jälkeen tulee hulluksi ja teurastaa kaikki tielle osuvat ja veri ja suolenpätkät lentää. Mutta se alkuperäinen, raiskaa esikuvansa ei hele...

[piirtelijä]

Meikän ensimmäinen sarjakuva oli meidän kouluun (joskus kun olin 3-luokalla) oma surkeahkosti piirtämä sarjis nimeltään luuranko sotilas (3 osaa)(olinhan minä joskus 4-vuotiaanakin töherrellyt sarjiksia mutta silloin ei ollut kiinnostusta silloinkin piirsin koska isä oli sarjakuvapiirtäjä)
sitten se koulu lakkautettiin ja siirryin toiseen kouluun.Harmi koska sarjikset hävisivät.Uudessa koulussa piirsin sarjiksen nimeltä tapaus nimeltä paavo (4 osaa) ja sitten muita pieniä töitä.5-luokalla perustin "kustantamon" nimeltä studio stupido jolla oli nettisivut ja kaikkea.Sitten julkaisin 6-luokalla (2008) ensimmäisen "oikean" sarjiksen "tohvelit from the ec crypt" jonka osti eräs ystäväni(myin vain yhden lehden ja olin konkurssissa koska en löytänyt muuta painopaikkaa kuin koti ja en osannut painaa ja se painattaminen maksoi minulle 25 euroo ja hinta oli 3,50e!!!) Nyt mietin studio stupidon perustamista jälleen,koska kuulin sarjakuvien lukemisen nouseen ja sieltä mistä kuulin sanottiin että nyt kannattaisi yrittää ja olen löytänyt jo paino paikan. Jos julkaisen jotakin ilmoitan siitä tänne ja sen sanon että julkaisen ehkä noita tohvelit from the ec crypt sarjiksia.

[piirtelijä]

Meikän ensimmäinen sarjakuva oli meidän kouluun (joskus kun olin 3-luokalla) oma surkeahkosti piirtämä sarjis nimeltään luuranko sotilas (3 osaa)(olinhan minä joskus 4-vuotiaanakin töherrellyt sarjiksia mutta silloin ei ollut kiinnostusta silloinkin piirsin koska isä oli sarjakuvapiirtäjä)
sitten se koulu lakkautettiin ja siirryin toiseen kouluun.Harmi koska sarjikset hävisivät.Uudessa koulussa piirsin sarjiksen nimeltä tapaus nimeltä paavo (4 osaa) ja sitten muita pieniä töitä.5-luokalla perustin "kustantamon" nimeltä studio stupido jolla oli nettisivut ja kaikkea.Sitten julkaisin 6-luokalla (2008) ensimmäisen "oikean" sarjiksen "tohvelit from the ec crypt" jonka osti eräs ystäväni(myin vain yhden lehden ja olin konkurssissa koska en löytänyt muuta painopaikkaa kuin koti ja en osannut painaa ja se painattaminen maksoi minulle 25 euroo ja hinta oli 3,50e!!!) Nyt mietin studio stupidon perustamista jälleen,koska kuulin sarjakuvien lukemisen nouseen ja sieltä mistä kuulin sanottiin että nyt kannattaisi yrittää ja olen löytänyt jo paino paikan. Jos julkaisen jotakin ilmoitan siitä tänne ja sen sanon että julkaisen ehkä noita tohvelit from the ec crypt sarjiksia.
Ehkä tiistaina 24.2 julkasen sen laitan sit lisää tietoo!

[Pasi Degerström]

Mjaaaha! Vai ensimmäinen sarjakuva. Onneksi on tullut kaikki jätettyä aikanaan talteen. Tein tämän joskus 8-10 vuotiaana en tarkkaan muista. Piirsin tämän ja kolme muuta jatkoasarjaa noin 2,5cm pituisella lyijykynällä. Siksi tekstistä ei saa kovin hyvin selvää. Silloin oli kiinnostuksen kohteena Pecos Bill ja Tex Willer. Oli saatava oma länkkärisarjis Alakohdan kuva on vähän huono skannauksen takia koska sitomani kirja ei kääntynyt enempään. Tein silloin ala-asteen aikoina paljon piirroksia ja keskeneräisiä sarjakuvia ruutuvihkoihini.