X-Men ja muut mutantit

[Veli Loponen]

Onkos toi sitten se sama mikä oli Daredevilissä (Sarjakuvalehti 1/91 tai 1/92)? Nimeä en muista.

[q-mies]

Aaaaaiii... siis Random? http://www.mutanthigh.com/random.html

[X-men]

Onkos toi sitten se sama mikä oli Daredevilissä (Sarjakuvalehti 1/91 tai 1/92)? Nimeä en muista.

Ei kun se mutantin tappaja ja oli ns. puolet pienempi jonka Wolvie meinasi lahdata mutta DD esti ja sillä tyypillä oli normaalinvärinen iho tämä taasen on luokkaa Arnold ja harmaa iho.

[X-men]

Aaaaaiii... siis Random? http://www.mutanthigh.com/random.html

Juuri tuo tyyppi eli on mutantti näköjään. Kumma kun ei ole omaa lehteään saanut.

[kalmakoura]

tosin kuin  x-men:ssä väitetään ei tuho ole maapallon ensimmäin tai vanhin mutantti  maapallon  vanhin mutanttihan taitaa olla tämä  henkilö http://www.marvunapp.com/Appendix/forevermanhardy.htm

[q-mies]

tosin kuin  x-men:ssä väitetään ei tuho ole maapallon ensimmäin tai vanhin mutantti  maapallon  vanhin mutanttihan taitaa olla tämä  henkilö http://www.marvunapp.com/Appendix/forevermanhardy.htm

Enpäs ollut moisesta kuullutkaan.. tosin ei tuo ole vanhin mutantti kun kerran on kuollut lukuisia kertoja, ensimmäinen ehkä.. eikä kyllä välttämättä vanhinkaan; "stretching back at least as far as Ancient Egypt" ei vielä kerro onko Tuhoa vanhempi.

[q-mies]

Kävin tänään divarista hakemassa R-X 5/2005 (eli ei siis uusimman) lehden kuten muutkin Morrisonin ajan RX:t. Ja sitten luin sen. Harmittaa että tuli maksettua edes pari euroa moisesta. Rmäki jo alkupuheessaan toteaa että nyt on Morrisonin vuoro yrittää kopioida Days of Future Past'ia ja juuri sitähän tämä on, erittäin sekava ja erinomaisen turha tarina. Se miten tämä loppuu ei edes jäänyt kiinnostamaan. Wolvien Loppu minulla taas on alkuperäisenä ja äärettömän paljon paremmalle paperille printattuna joten se saa jäädä omaan arvoonsa. Onneksi Morrisonista päästään vaikka tuskin luvassa on mitään paljon parempaakaan. Julkaisisivat mieluummin vaikka vanhoja julkaisemattomia spin-off lehtiä. Tuntuu samalta lukea näitä RX:iä kuin katsoa Hulk Hoganin painimatseja nykyään.. Those were the days (the 1980's).

[Jiksi]

Rmäki jo alkupuheessaan toteaa että nyt on Morrisonin vuoro yrittää kopioida Days of Future Past'ia ja juuri sitähän tämä on, erittäin sekava ja erinomaisen turha tarina.

Morrisonin kauden lopetus oli kyllä melkoinen floppi. Magneton riehuminen oli mahdollisesti huonointa lukemaani Morrisonia ja siihen perään tämä Sublime-hässäkkä veti uudet pohjat. Kaikki oli niin moneen kertaan nähtyä ja innotonta, että pitää vain ihmetellä, kuinka todella mahtavan X-Men-kauden läpi vetänyt Morrison yhtäkkiä lässähti näin pahasti. Liekö miehellä jo mielessä uudet tarinat jne. mutta tämä jätti vähän huonon jälkimaun.

[Petteri Oja]

No höh. Minä taas yllätyksekseni tykkäsin kovastikin Morrisonin lopetuksesta. Days of Future Past Morrisonin tapaan sopi hyvin urakan päätteeksi. Eka kertaa myös Peto tuntui hyvältä hahmolta.

Sen sijaan Chuck Austenin jutut olivat täydellisen turhia. (Niin Q-mies, vitonen ei oo enää uusin numero).

[Rami Rautkorpi]

Rmäki jo alkupuheessaan [...]

Käsityksesi lehdestä ei juurikaan tuota todenmukaisemmaksi mene.

Jos Täältä saapuu huominen oli todellakin mielestäsi sekava, suosittelen sulkemaan television, laittamaan klassista musiikkia soimaan, ja lukemaan lehden uudestaan rauhallisesti ja ajatuksella. Se ei nimittäin ole turha, vaan viimeisen parin vuosikymmenen tärkein Ryhmä-X -tarina. Muutamalla vähäeleisellä viittauksella Morrison antoi ainesta seuraavan parin vuosikymmenen Ryhmä-X tarinoille. Sääli vain, että Chuck Austenin tarinoista päätellen Marvelilla ei ole mitään aikomusta hyödyntää Morrisonin ideoita. He eivät halua periä maata.

[q-mies]

Niin Q-mies, vitonen ei oo enää uusin numero.

Älä? Hyvä kun kerroit. Ja minä kun luulin ymmärtäneeni tämän ihan itse;

Kävin tänään divarista hakemassa R-X 5/2005 (eli ei siis uusimman) lehden..

 

[Petteri Oja]

Sori, mun on joskus vaikeaa ymmärtää sanaa ei. 

[Gitte]

Minut on ikuisiksi ajoiksi traumatisoinut se, että v.1987 tienoilla Ryhmä-X:n piirtäjät ja tyylikin muuttui niin paljon, ettei sitä enää mitenkään voinut verrata edellisiin.  Eikä myöskään lukea.  Kun vielä saisi saisi lukea v.1984-1986 Ryhmä-X:iä, niin tämän pienen humanistitytön hymy ulottuisi korvista korviin.  Enkä nyt tarkoita mitään väritöntä kokoomateosta, vaikka se auttoikin ensiahdistukseen (joka muuten on kestänyt n. 15 vuotta  ).
Tämän ahdistuksen tekee entistä ahdistuttavammaksi se, että minulla oli kaikki nuo mainitut lehdet, mutta muuton yhteydessä v. 1990 ne mysteerisesti katosivat. 

Ryhmä-X:ttömyyden kolhoista ja kumisevista syövereistä,

                                                                           Gitte

[Veli Loponen]

Minut on ikuisiksi ajoiksi traumatisoinut se, että v.1987 tienoilla Ryhmä-X:n piirtäjät ja tyylikin muuttui niin paljon, ettei sitä enää mitenkään voinut verrata edellisiin.

Mutta eihän vuosien 1986 ja 1987* välillä mitään muutosta tapahtunut. Pääosin ovat John Romita jr.:n ja Dan Greenin kuvittamia nuo. Ehkä tarkoitatkin vuosien 85 ja 86 väliä. Vuonna 1986 kun hypättiin Byrnen kuvittamista suoraan noihin JRjr:n tarinoihin ja siinä jo sitä eroa sitten onkin. Iloksesi voinen sanoa, että kaikki nuo Byrnen kuvittamat tarinat (kahta vaille, mutta niitä ei muutenkaan Ryhmä-X:ssä julkaistu) julkaistiin kahdessa Ihmesarjassa.

*Marc Silvestri tuli piirtäjäksi sitten vuoden 1988 lopulla ja suurempi muutos tapahtui taas vuoden 1989 alussa, kun alettiin odottaa, että ruotsalaiset saa suomijulkaisun kiinni.

[Jukka Laine]

1988 lehdissä pääpiirtäjäksi vaihtui Marc Silvestri jonka luulisi aiheuttavan enemmän traumoja. Mutta siihen aikaan Claremontin tarinakin meni hakoteille ja sittemmin Australiaan. Tosin suomijulkaisussa oli parin vuoden tauko päälehden seuraamisessa.