Mitä tästä voisi sanoa, jota ei ole jo sanottu....
Kuvitus on jäätävää, jokainen kuva kuin itsenäinen taideteos. Hulppeaa!
Aihe juuri ilmestymisajankohtanaan täällä Suomessa todella ajankohtainen. Jokainen maahanmuuttajiin ja pakolaisiin kriittisesti suhtautuva saisi lukea tämän...
Vihan hedelmät on muuten omakin suosikkikirjani. Oliko tuo teoksen kannalta sinänsä pieni, mutta silmäänpistänyt rottaepisodi oikea, kuviteltu, vai saanut inspiraation Helmi-teoksen skorpioninpistoksesta, voisin kysyä.
Ja miksi S-kirjain oli kääntynyt kertaalleen muistomerkillä. Rashid -polo käänsi kuteensa siksi hetkeksi, kun kukaan ei nähnyt, ja sitten taas palasi nyrjähtäneeseen olotilaan?
pikku EDIT:
oli pakko lisätä( vahvan kirjan tähden): olisiko tarinan vahvuus ja heikkous sama asia. Eli ketä kiinnostaa Rashidin, marokkolaisen tai vastaavan kovin kaukaisen ,pienen ihmisen, tarina. Se on kiinnostava vain, jos se kerrotaan hyvin. Eli aivan kuin VT( kuulostaa ihan Vanhalta Testamentilta) sen teki. Helposti löysin yhtymäkohtia omaan, vasta näillä kymmenillä köyhältä näyttäytyvään lapsuuteen. Meillä lattialla juosseet hiiret tapettiin... Siksi Rashid kai Rashidille lopulta tapahtui mitä tapahtui, kun tunsi sääliä rottaakin kohtaan.
Hieman muuten häiritsi pappien/ saarnaajien streotyyppisyys. Steinbeckin pappihan oli sankari, lopulta.
Mutta joo: hulppeaa....Tuosta on vain vaikea parantaa. Sarjakuvan kuvallista kerrontaa tuskin voi enää paremmaksi pistää...