Töölön kirjastossa oli keskiviikkona Mika Waltari -seuran järjestämä Kieku ja Kaiku -teemailta. (Mistä olisin tietysti voinut laittaa tiedon tännekin jo ENNEN kuin se tapahtui, jos olisin sitä tullut ajatelleeksi, mutta enpähän niin tehnyt).
Tapahtumassa olivat paikalla Asmo Alhon tyttäret ja sarjan vaiheista kertoi asiaan perehtynyt kirjastonhoitaja Leena Laakso.
Ilman muistiinpanoja mieleen jääneitä poimintoja illan annista:
- Kieku ja Kaiku alkoi Oma Koti -lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1932. Lehdestä tehtiin näytenumero vuoden 1931 puolella ja ilmeisesti sarja oli mukana jo siinä. Näytenumeroa ei kuitenkaan löydy sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin kaupunginkirjastonkaan kokoelmista, joten asiaa ei ole tarkistettu. (Peräänkuulutettiin, että jos joltain tämä lehti löytyy, olisi kulttuuriteko luovuttaa se Kansalliskirjaston kokoelmaan).
- Sarja sai alkunsa, kun Asmo Alholta tilattiin lehteen perhesarjakuva. Kuten alalle on näköjään aina tyypillistä, tilauksella oli kova kiire.
- Mika Waltari rupesi kirjoittamaan sarjan riimejä vuonna 1936. Sitä ennen niitä oli kirjoittanut mm. Ensio Rislakki (Valentin). Sarjan varsinaiset juonet, jaksojen tapahtumat kirjoitti kuitenkin Asmo Alho itse, riimit lisättiin valmiisiin kuviin. Leena Laakso kuitenkin epäili, että muutama pidempi tarinakokonaisuus, esim. kymmenen jakson sarja, jossa Kieku ja Kaiku matkustavat Amerikkaan ja tapaavat presidentti Rooseveltin, olisi ideoitu herrojen yhteistyönä.
- Waltari kirjoitti sarjan riimit loppuun (vuoteen 1975) asti, senkin jälkeen, kun oli lopettanut muun kirjallisen toimintansa, joten sarja oli ilmeisesti hänelle tärkeä. Hän oli saanut kritiikkiä saatuaan akateemikon arvonimen, että oliko se nyt enää hänen arvolleen sopivaa kirjoittaa sarjakuvia, mutta hän jatkoi siitä huolimatta.
- Asmo Alho oli päivätöissä graafikkona ensin Otavalla, sitten Yhtyneissä kuvalehdissä. Sieltä hän jäi eläkkeelle 60-luvun lopulla. Sarjakuvat ja kuvitukset syntyivät iltatöinä kotona. Tyttäret sanoivat, että silloin kun isä piirsi, työrauhan oli oltava "ehdoton".
- Alhon perhetausta oli ankea: viidestä sisaruksesta useampi kuoli nuorena keuhkotautiin, samoin kuin äiti. Isäkin jätti lapset Asmon ollessa 17. Hän pääsi kuitenkin lukemaan ylioppilaaksi ja opiskelemaan graafista alaa mm. Topi Vikstedtin opissa.
- Kieku ja Kaiku ilmestyi 43 vuotta. Sen lisäksi Alho piirsi mm. Matti Melkonen -sarjaa Suomen kuvalehteen, jota sitäkin jatkui 35 vuotta. Tämän sarjan useimmat jaksot olivat sanattomia, mutta varhaisissa jaksoissa Alho käytti myös sujuvasti puhekuplia. Alho piirsi myös jotain lyhytikäistä sarjaa, johon kirjoitti riimit Aale Tynni.
- Kieku on linnuista se valkoinen ja Kaiku on musta. Nykykatsannossa hiukan hälyyttävästi valkoinen Kieku on kaksikosta se aikuismainen ja vastuuntuntoinen, joka patistaa mm. kotitöihin ja läksyjen tekoon. Musta lintu on se, joka tyypillisesti tulee sotkeneeksi asiat... Sarjassa kuitenkin aina lopussa järjestys ja oikeus voittaa.
- Alho kuvitti ja toimitti myös useita kirjoja. Kirjaan "Helsinki ennen meitä" hän etsi arkistosta vanhoja valokuvia ja yhdisti niihin aikalaisten kuvauksia kirjeistä ja kirjoista menneiltä vuosisadoilta. 60-luvulla hän teki Helsinki-kirjoja, joihin piirsi kuvitukseksi kaupungin nähtävyyksiä.
- Illan erikoisin paljastus oli, että vaikka varsinaisessa Kieku ja Kaiku -sarjassa ei esitelty kukonpoikien perhettä, Alho oli kuitenkin piirtänyt näille vanhemmat - sekä myös siskon. Nämä kuvat löytyvät sangen yllättävästä paikasta: Vilho Setälän kirjoittamasta ruotsinkielisestä esperanton oppikirjasta (!) "Raka vägen till språkkunskap" vuodelta 1958, jonka Asmo Alho kuvitti Kieku ja Kaiku -hahmoin.
- Kieku ja Kaiku -lehdet sisälsivät myös monenlaisia hahmoihin liittyviä askartelutehtäviä, mm. "Joulupukin lentävän lautasen" (hieno ajatus), jonka ohjeissa neuvottiin lapsia pitämään taiteltua paperikartiota palavan kynttilän päällä...
- M.A.Numminen ja Jussi Raittinen tekivät Kieku ja kaiku -levyn. Sarjakuvasta tehtiin myös jonkinlainen musikaali 70-luvulla, joka esitettiin Finlandiatalossa. Sitä ei liene taltioitu. Siinä toistui mm. mainittu tarina Amerikan matkasta. Liveversiossa Roosevelt oli päivitetty Jimmy Carteriksi.
- Asmo Alho jatkoi sekä Kieun ja Kaiun että Matti Melkosen piirtämistä vielä päivätöistä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin, kunnes vuonna 1975 totesi: "Nyt se on loppu. Luovuus on loppu." Hän kuoli kolme viikkoa myöhemmin.
- Mika Waltari -seura ottaa sarjan 80-vuotis-juhlavuoden kunniaksi uusintapainokset aiemmin tähän ketjuun postaamistani postikorteista. Ne tulevat saataville Helsingin kirjamessuille.
