Suurin hankaluus skannattujen osien yhdistämisessä ilmenee, jos (ja kun) osat ovat hieman vinossa (skannattava arkki tahtoo aina mennä hieman vinoon). Oikominen osaa olla rasittavan hankalaa, koska puhutaan asteen kymmenesosista jotka vaikuttavat, mutta pulmaan auttaa, jos piirtää esim. A3 originaalin pystymarginaaliin mahdollisimman tarkasti pystysuorassa olevan viivan, mielellään mahd. ohuen. Sen jälkeen käyttää esim. photarin erittäin nerokasta viivotinta kummankin A4-palan suoristukseen, eli käytännössä mittaa viivan, pistää rotate/arbitary, jonne pitäisi automaattisesti tulla kulma ja entteriä perään. Vasta tämän jälkeen viedään toinen pala toisen niskaan ja nyt tarkkaa pystyviivaa voi käyttää palojen sivuttaiskohdistukseen. Lopuksi apuviiva pyyhkäistään pois.
Tämähän pitäisi siis onnistua ruuturajojenkin avulla, mutta olen huomannut että ne tahtovat aina hieman ajelehtia tai olla liian paksuja. Ja jos sivulla ei ole rajoja ollenkaan (esim. vaikkapa kansikuva, pin-up tms...) niin yksi apuviiva saattaa pelastaa tuskastutttavalta yritys- erehdys ähellykseltä. Yksinkertaista ja helppoa, nimim. Niksipirkka.
