Korkeajännitys

[Sampsa Kuukasjärvi]

Tässä kuva luutnantti Salterista.

Pratt-korkkarin nimitarina, jossa brittisotilaat ovat burmalaisessa temppelissä, on kohtalaisen jännittävä, mutta siinä ei oteta huomioon yhtä seikkaa, joka oleellisesti heikentää tarinan tehoa.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Kertomuksen tarkoitushan on luoda lopussa luutnantti Salterille kauhua väistämättömän ja kauhean kohtalonsa edessä. Mielestäni hänen tulevaisuutensa ei kuitenkaan ole ennalta määrätty, sillä hänhän voi nyt olla tappamatta temppelin pappia nyt kun hän tietää mitä kauheaa siitä seuraa. Eli ihan turhaan hän on lopussa kauhuissaan.

Tämän spessun hinta muuten oli kallis, 12,95 euroa. Menisi paljon paremmin kaupaksi alle kympillä. Tuplasti paksumpi 260-sivuinen erikoiskorkkari vieressä maksoi vain 8,95 euroa! Tulipa nyt kuitenkin ostettua uutena, mikä on minulle korkkareissa harvinaista. Ehkä Egmont on joutunut maksamaan Prattin julkaisuoikeuksista ekstraa. Seuraavan taidan ostaa käytettynä.

[sarja]

 
 Ehkä odotan, että saan lainaksi kirjastosta. Mitä nopeasti selailin kaupassa, niin ei suuremmin innostanut. Corto Maltese ja  Prattin piirtämät Pecos Billit kiinnostavat minua enemmin.

[Janne]

Tietääkseni Pratt ei ole koskaan piirtänyt Pecos Billiä. Pecos Bill -lehdessä on kuitenkin julkaistu Prattin piirtämiä, lyhyitä Intiaanitarinoita.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Hugon skspressiivinen ote ei taatusti vetoa niihin, joiden mielestä aseen, tankin ja tykin jokainen niitti, mutteri ja vänkyrä pitää olla justiinsa eikä sinne päin. Ja vehkeiden mallit ei saa olla väärältä vuodelta tai väärässä paikassa. "Hähää: Neljännellä prikaatilla ei ollu noita tuolla vuonna 1942, vitsi miten tyhmä piirtäjä".

Huomio parhaillaan myynnissä olevasta Prattin Merten korkeajännityksestä. Kun katsoin sitä tarkemmin, mielestäni jonkun muun kuin Prattin on muutamassa kohdassa täytynyt piirtää tekniset laitteet, koska niissä nimenomaan pultit on kuvattu prikulleen oikein. Joissakin Cortoissahan Pratt pyysi jotakuta muuta piirtämään autot kun häntä itseään ei kiinnostanut.

LISÄYS: Tarkoitan pokkarin toista tarinaa.

[Etranger]

Huomio parhaillaan myynnissä olevasta Prattin Merten korkeajännityksestä. Kun katsoin sitä tarkemmin, mielestäni jonkun muun kuin Prattin on muutamassa kohdassa täytynyt piirtää tekniset laitteet, koska niissä nimenomaan pultit on kuvattu prikulleen oikein. Joissakin Cortoissahan Pratt pyysi jotakuta muuta piirtämään autot kun häntä itseään ei kiinnostanut.

Ainakin Corto Maltese Siperiassa -tarinassa tuo piirrostyylien ero näkyi selvästi raiteilla liikkuvan kaluston kuvauksessa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Ainakin Corto Maltese Siperiassa -tarinassa tuo piirrostyylien ero näkyi selvästi raiteilla liikkuvan kaluston kuvauksessa.

Mieleeni tulee, että ainakin myös Corto Maltese Sveitsissä -albumissa oli joku muu kuin Pratt piirtänyt autot.

Voin skannata vastaavan näytteen korkkarista jos minulla tulee se hommattua.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Ainakin Corto Maltese Siperiassa -tarinassa tuo piirrostyylien ero näkyi selvästi raiteilla liikkuvan kaluston kuvauksessa.

Juna on piirretty kiitettävän tarkasti, mutta sen pyörissä ei ole liikettä. Insinööripiirräntää .

[echramath]

Hugon skspressiivinen ote ei taatusti vetoa niihin, joiden mielestä aseen, tankin ja tykin jokainen niitti, mutteri ja vänkyrä pitää olla justiinsa eikä sinne päin. Ja vehkeiden mallit ei saa olla väärältä vuodelta tai väärässä paikassa. "Hähää: Neljännellä prikaatilla ei ollu noita tuolla vuonna 1942, vitsi miten tyhmä piirtäjä".

Merisota vieläpä vaatii hiukan lisää suspension of disbeliefiä vielä, tai ehkä vähemmän, koska panokset ovat niin suuria ja yhdenkin isomman aluksen menetys uutinen ainakin vastustajan kotirintamalla. Saksalainen "taistelualus" Prinz Wilhelm viittaa varmaan Norjan suunnalla pyörineeseen Admiral Hipper -luokan risteilijään Prinz Eugeniin, mutta mallia on selvästi otettu Deutschland-luokan risteilijästä. Molempia kumminkin oli olemassa kolme yhteensä ja sotahistorianörtit muistanevat niiden vaiheet ulkoa (Eugen ei uponnut ja päätyi amerikkalaisten sotasaaliiksi, nämä käyttivät sitä atomipommien testikohteena ja ulos upposi Kwajaleinin atollille lähelläe Marshall-saaria). Lukijan on lähdettävä siitä, että tässä on ollaan nyt ihan fiktiivisten operaatioiden äärellä.

Sen sijaan jos pelkuruutensa voittavan britin kasvutarina (vol. 3781) sijoitetaan maavoimiin, voidaan olla taistelemassa lähinnä toista kiväärijoukkuetta vastaan "jossain päin Ranskaa" ja sellainenhan toki voidaan uskottavasti upottaa aika, jos nyt ei millimetrin- niin kilometrintarkkaan sotahistoriaan.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Echramath: Mielenkiintoista tietoa laivoista, kiitos!

Selvennettäköön muille, että kirjoitat Taisteluasemiin!-korkkarin jälkimmäisestä tarinasta, jossa päähenkilönä on pelokas sähköttäjä Peter. Prinz Wilhelm -aluksesta, jonka tyyppiä tosiaan ei selvästi sanota, mikä viittaa fiktiivisyyteen, puhutaan tarinan sivulta 104 alkaen.

[Janne]

Mitäs piirtäjiä on uusimmassa erikoiskorkkarissa Laaki ja vainaa? Ei ole meidän kauppoihin ilmestynyt, ja olisi kiva tietää, tarviiko sitä aktiivisemmin etsiä.

[J4N1]

Sosters
Frollo
Aguilar
Bielsa

[Janne]

Kiitos!

[Janne]

Ihan uusimmassa normikorkkarissa on muuten pitkästä aikaa Victor de la Fuenten piirtämä tarina. Ihan sen takia kannattaa opus hankkia.

[J4N1]

Gott im Himmel! Korkeajännitys täytti 70 vuotta

https://yle.fi/a/74-20061638

[Curtvile]

Ja YLE muutenkin huomioi.
Kulttuuriykklsen iskeekö 70 vuotias korkeajännitys yhä kuin miljoona volttia?
https://areena.yle.fi/podcastit/1-67355237


Keskustelijat saattavat olla kvaakistakin tuttuja