Sillage

[Janne]

Valerianit olen minäkin lukenut mutta, kumma kyllä, Sillagea lukiessani en haukotellut yhtään. Tarinoiden miljöössä on paljon samaa, mutta rakenne ja koko homman lähtökohta tuntuvat ensimmäisen osan jälkeen ihan erilaiselta. Ehkä juuri se miljöön tietty samankaltaisuus saa jotkut haukottelemaan, jos itse tarinan sisältö ei ole niin tärkeä.

[Ami]

Tarina voisi olla Valerian, jos V ja L olisivat haaksirikkoutuneet sademetsäplaneetalle ja vieraan sivilisaation tullessa tietysti yrittäisivät pelastaa planeetan esim. nostattamalla valloittajaväestöstä osan rauhanomaiseen kapinaan. Loppuratkaisuna V ja L lähtisivät laivueen matkaan. Eli tarinan sisältö (hahmon taustaa lukuunottamatta) ja juoni olisivat sopineet V-sarjaankin. Voi tietty olla, et genre on niin kehittynyt, että kaikissa sarjoissa on nuo tietyt samat piirteet...

[Markku Myllymäki]

Luulin, että tarkoitit Valerianin ja Laurelinen filosofisempaa puolta, siinähän käydään läpi kaikenlaisia juttuja sukupuolten välisestä sodasta (ihan konkreettisesti!) byrokratiaan jne. Sillagessahan on näitä totalitäärisiä juttuja sivuttu.

Mutta tuolla kuvaamallasi tavalla tästä saisi vaikka Tähtien sodan.

Kyllä avaruusoopperaa saisi olla Suomessa enemmän, tämä menee jo siihen että yksi esimerkki edustaa koko genreä.

Toisaalta täällä on sama peli vähän joka asiassa. Huoh.

[Ami]

Luulin, että tarkoitit Valerianin ja Laurelinen filosofisempaa puolta,

Sitäkin.

Mutta tuolla kuvaamallasi tavalla tästä saisi vaikka Tähtien sodan.

Kyllä avaruusoopperaa saisi olla Suomessa enemmän, tämä menee jo siihen että yksi esimerkki edustaa koko genreä.

En huomannut, että Sillage olisi vielä tuonut genreen mitään uutta (päähenkilön ulkonäön lisäksi). Ensimmäisen viestini poitti oli, että löysin liikaa yhteyksiä Vaerianiin, jotta olisin nauttinut teoksesta omana itsenään. Erotan kyllä muuten genren suosituimmat teokset toisistaan.

[ksakke]

En huomannut, että Sillage olisi vielä tuonut genreen mitään uutta (päähenkilön ulkonäön lisäksi).

Kerrotko, milloin kukaan tuo  mihinkään genreen tms. mitään uutta. Jokainen saa vaikutteita jostain ja jokaista voi syyttää jopa plagioinnista, jos oikein tiukkapipoiseksi ryhtyy.
Mutta ikävää, ettei sarja sinulle kolahtanut. Monelle selvästikin kolahti. Yksi pitää äidistä, toinen tyttärestä ja hyvä niin.

[Markku Myllymäki]

Minusta Valerian itsessään on aika paljon "epäaktiivisempi" sankari kuin Navis, Valerianhan toimii useimmiten vain joko Laurelinen eteenpäin potkimana tai sitten puhtaasti hyvin maallisista syistä (viinan perässä, näyttääkseen jollekin tai vain välttyäkseen joltakin hankaluudelta).

Navis taas on (Tarzan-vaikutteisesti) luonnonlapsi joka reagoi agressiivisemmin.

No joo, motivaatiothan nyt ovat aina keinotekoisia. Sivuhahmot Valerianissa ja Sillagessa ovat samaa kastia, se on totta.

[Doctor Phantomizer]

Navis taas on (Tarzan-vaikutteisesti) luonnonlapsi joka reagoi agressiivisemmin.

"Impulssiivisemmin" olisi minusta parempi sana. Esim. kun ajattelee sitä kohtaakin jossa Naviksen lemmikki/kumppani tiikeri kuoli, niin siinähän Naviksen toiminnan motivaatio/eteenpäin viejä oli suru. Navis reagoi yleisesti tunteidensa pohjalta, mutta on kuitenkin huippu nokkela tyttö, kun ottaa huomioon, miten nopeasti hän onnistui saamaan Sillagen joukot puolelleen.

Agressiivisuus assosioituu minun mielessäni enemmänkin vulgaarina, ajatuksettomana ja väkivaltaisena käytöksenä. Tätä minusta Navisin toiminta ei edusta, vaan hänen toimintansa edustaa määrätietoista, päämääräistä ja kypsää, mutta helposti ympäristön impulssitekijöille altistuvaa.

Lisäksi itselleni assosioitui viimeisistä sivuista, että hän ahdistuu vahvasti vangittuna, tai tuntiessaan itsensä rajoitetuksi. Eikä missään nimessä pidä unohtaa hänen herkkää ikäänsä. Puhumattakaan hänen uteliaisuudesta. Ja ties mitä myöhemmin sarjassa paljastuu hänen kotiplaneetastaan!

[jahud]

En huomannut, että Sillage olisi vielä tuonut genreen mitään uutta (päähenkilön ulkonäön lisäksi).

Kuka sitten on tuonut?

Tämä omaperäisyys on hassu juttu. Joskus tuntuu, että kulttuuri etenee pääasiassa pienin nykäyksin omaperäisten vangoghien sankarisuoritusten sijaan. Samoja juttuja kopioidaan, puretaan osiin, yhdistellään ja uudelleen kootaan kaiken aikaa eri puolilla, kunnes jälkikäteen voidaan sanoa, että kappas, tuossa oli merkittävä hyppy. Uusia juttuja taas sitten kopioidaan, puretaan osiin, yhdistellään ja kootaan uudelleen.

On tottakai lahjakkuuksia, jotka riuhtaisevat itsestään muista poikkeavia juttuja, mutta hekin tarvitsevat vaikutteita. Niille, jotka eivät tunne jotain erityisalaa kovin hyvin, muutokset "merkittävien" teosten välillä näyttävät suurilta. Toisaalta, mitä paremmin tuntee jonkin kulttuurialan ja sen historian, sitä pienemmiksi kutistuvat alan tekijöiden väliset erot.

Vaikka Valerian on hyvä, älköön kukaan jättäkö avaruusoopperasarjakuvaa pöytälaatikkoonsa vain siksi, että siinä sivutaan tai käsitellään jotain teemaa, joka Valerianissa oli vuonna 1971.

[Lurker]

Uusia juttuja taas sitten kopioidaan, puretaan osiin, yhdistellään ja kootaan uudelleen.

Olet kehittänyt ajatteluusi hegeliläistä dialektiikkaa: teesi, antiteesi ja synteesi. Välillä tulee vallankumouksia, niin yhteiskunnassa kuin taiteessa.

Sillage on just sitä, myös sisällöltään.

[jahud]

Olet kehittänyt ajatteluusi hegeliläistä dialektiikkaa: teesi, antiteesi ja synteesi. Välillä tulee vallankumouksia, niin yhteiskunnassa kuin taiteessa.

Ehkä. Kulttuuri ja ideat kehittyvät nimenomaan kosketuksesta toisiin kulttuureihin ja ideoihin. En kuitenkaan usko, että em. kehitys on teleologista, siis että sillä olisi päämäärä, tai että tulkinnat olisivat antiteesejä, enkä usko suuresti vallankumouksiin. Maailma on vain unohtanut ne kirjailijat, joilta Shakespeare kopioi.

Pikemminkin kehitys on synteesiä synteesin päälle, leikkiä, osallistumista, kokeilua.

[Lurker]

Pikemminkin kehitys on synteesiä synteesin päälle, leikkiä, osallistumista, kokeilua.

Homo Ludens, leikkivä ihminen! Nyt olet Johan Huizingan "linjoilla". Koko länsimainen filosofia on nyt purkautumassa ajattelustasi! ;-)

http://en.wikipedia.org/wiki/Homo_Ludens_(book)

Sillagen kaltainen scifi on kuin luotu satirisoimaan ja ironisoimaan yhteiskunnallisia rakenteita ja ajattelumalleja. Tieteiskirjallisuus on semmoista, ei se niinkään tulevaisuudesta kerro kuin nykyisyydestä.

[tolppis]

Sillagen lukemisesta on jo tovi ehtinyt kulua ja päällimäisenä on yhä populaarituotoksista Avatar-elokuvan aiheuttama suunnatton pettymys ja tuli oikeasti mieleen että voihan jumantsukka sentäs millaisen 3D-elokuvan Sillagesta saisi aikaiseksi. Siinä kun on juonikin ja jopa ajatusta juonen poimuissa repliikeistä lähtien.

Sitä odotellessa onkin hyvä aloittaa vuosi 2010. Pakkohan jonkun muunkin on joskus hokattava sama idea.

(Hep! Äkkilisäys: mitäs ne ökömömmiäisinkkarit Avatarissa olivatkaan nimeltään? Kun Sillagen päähahmon nimi on Navis...Havaitsenko hiukan samankaltaisuutta ´sekä nimessä että Avatarin ökömömmiäisinkkarien ökömömmiäisinkkariudessa?)

[tertsi]

Ostin äskettäin Buchet'n "Blockbuster" -kirjan.
Siinä on tarinaa Sillagesta ja Sillagen tekemisestä ranskaksi sekä samat höpinät englanniksi käännettynä (huom. huom.!)
Paljon ( = Paljon!) sikamageita piirroksia Näviksestä, roboteista ja ökkimönkiäisistä.

Albumin kokoinen, 88 sivua. Komea teos.

edit:
Buchet valottaa Blockbusterissa mm. hieman Photoshop-metodejaan.

[matkamies]

Luin tuossa eilettäin. Melkoisen mainiota sarjakuvaa, saattaa olla että hankin sen kirjahyllyä koristamaan.

Mielenkiintoisin elementti tarinassa oli mielestäni se, että ihmisten ja muukalaisten ensikohtaaminen on kuvattu mielenkiintoisesti muukalaisten näkökulmasta. Heille ihminen on uusi, mystinen rotu joka ei istu mihinkään aikaisemmin nähtyyn. Tuosta ideasta saa varmasti vaikka mitä irti.

[zeke]

Jaa  missähän minä olen silmiäni pitänyt, kun huomasin tämän ilmestyneen vasta äskettäin Portin arvostelusta.

Loistoteko Egmontilta tämän julkaisu. Isossa koossa, kovat kannet ja nähdäkseni vielä asiallisesti painettu. Toivonpa todella, että jatkoa seuraa ja mielellään melko tiiviiseen tahtiin. Ranskaksihan Sillage on päässyt jo 12:nteen albumiin (Éditions Delcourt), lisäksi on julkaistu melkoinen määrä muita oheistuotteita.

Tähän asti olen ollut NBM:n englanninkielisten julkaisujen varassa, jotka sammahtivat pienennetyssä koossa julkaistuun 6-7-kaksoisalbumiin - se on muuten ainoa, jota vielä saa, muut ovat loppu. Sitten hankin vielä saksankieliset versiot albumeista 8-10 (sekä ykkösen, sensuroimattomana). Kahta uusinta ei ainakaan vielä ole saksaksikaan.

Egmontin julkaisu on näkemistäni ehdottomasti komein. Kansikuva on upein ja lie napattu ranskalaisesta uusintajulkaisusta. Koko on sekä saksalaista että amerikkalaista suurempi, mikä on ehdottomasti eduksi näin taiten piirretylle ja väritetylle sarjalle. Ja hinta on halpa - saksan pehmeäkantinen versio maksoi jo kauan sitten 12 euroa.

Tarinahan tästä vasta alkaa. Vaikutteita on varmasti sieltä ja täältä, Edda-taruston Yggdrasil-puusta alkaen, mutta ainutlaatuista ainesta on varmasti riittämiin - varsinkin kun päästään muutama albumi eteenpäin. Osa tässä tarinassa alkavista juonenpätkistä solmiutuu vasta kymmenennessä albumissa, joten siksikin on toivottava pitkäjännitteisyyttä myös Egmontilta. Toisinkin päin Sillage vaikuttaa. Onhan varsin perustellusti väitetty, että Avatar-leffaankin on napattu aineksia ensimmäisestä Sillagesta - juuri tämä jättipuu ja sen kaataminen alkuasukkaista pääsemiseksi -osuus esimerkiksi.

Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka olisivat kääntäneet sarjan nimen. Se voisi vallan mainiosti olla Vana tai Saattue. Vaikkapa sitten niin, että Sillage olisi logona kannessa, mukana. Taisi albumissa jossakin kohtaa ollakin Vana, vaikka useimmiten taivuteltiin kömpelöhkösti Sillagea. Ja sitten tämä hottardin arvonimi majesteetti. Mitähän se mahtoi olla ranskaksi - saksan versiossa käännös oli madjestot ja amerikaksi madjestee?

Vaan mitä pienistä viilauksista, kokonaisuus on kumminkin parasta scifisarjakuvaa vuosiin suomeksi.