Kahdessa vuodessa ehtii tapahtua paljon. Jopa niin paljon, että olen tutustunut Gantziin sekä anime- että mangamuodossa. Anime oli kohtuullisen kauheaa kökköä, jossa ei tapahtunut silloin, kun piti tapahtua. Ihmemonstereiden listimisen moraalisen oikeutuksen pohtiminen on ihan jees, mutta kun suurimman osan sarjaa porukka tuijottaa suu auki ja miettii, että tarttis tehdä jotain, katsoja turhautuu himppusen verran. Kun lopussa päästiin kunnon toiminnan pariin, niin jo alkoi maistua.
Anime oli siis hanurista, mutta kyllä alta paistoi, että kunnon toteutuksella tarinasta saisi jotain irti. Rykäisin siis mangan jostain netin syövereistä toivoen sen olevan parempi. Enkä pettynyt. Verta ja seksiä oli enemmän ja yllättäen aloin jopa välittämään ärsyttävästä päähenkilöstä, kun tarina eteni torson animen ohitse. Mitään syvempiä viboja ei mangasta tosin mukaan tarttunut satunnaista moraalipohdintaa lukuunottamatta, mutta olipahan mukavaa ajanvietettä. Mangaahan tulee vielä Japanin päässäkin lisää ja viimeisimmät jutut, mitkä luin alkoivat sisältää vihdoinkin jotain taustatarinaa valoittavaa. Ei paljastukset kauhean järkeviltä tuntuneet, mutta ei Gantzia niin kauhean järkevästi kannata lukeakaan.