Karvinen

[VesaK]

"Some people will laugh at a dead dog on the road, what can you do?" sanoi David Lynch.

Sitten kaikille sateisen sunnuntain ratoksi sanoitus kappaleesta Mad World, elokuvasta Donnie Darko, joka on enemmän kuin selvästi saanut inspiraatiota Lassi & Leevistä... siinä myös keskustellaan mm. Smurffeista...

Artist: Gary Jules
Song: Mad World


All around me are familiar faces
Worn out places, Worn out faces
Bright and early for the daily races
Going nowhere, Going nowhere
Their tears are filling up their glasses
No expression, No expression
Hide my head I want to drown my sorrow
No tomorrow, No tomorrow

And I find it kind of funny, I find it kind of sad
These dreams in which i'm dying, Are the best I´ve ever had
I find it hard to tell you, I find it hard to take
When people run in circles it´s a very very
Mad World, Mad World

Children waiting for the day they feel good
Happy Birthday, Happy Birthday
And they feel the way that every child should
Sit and listen, Sit and listen
Went to school and I was very nervous
No one knew me, No one knew me
Hello teacher tell me whats my lesson
Look right through me, Look right through me

And I find it kind of funny, I find it kind of sad
These dreams in which i'm dying, Are the best I´ve ever had
I find it hard to tell you, I find it hard to take
When people run in circles it´s a very very...
Mad World, Mad World

Enlargen your world

Mad World

[Jyrki Vainio]

Tähän keskusteluun täytyy lisätä seuraava linkki:

http://www.npr.org/programs/npc/2004/040430.jdavis.html

Kuuntele kun itse pääperkele Jim Davis puhuu! Tässä tunnin esityksessä National Press Clubilla Washingtonissa hän kertoo ensin edustamastaan hyväntekeväisyysjärjestöstä ja sen jälkeen vastaa kysymyksiin sarjan tekemisestä.

Varoitus: Karvis-vihaajien kannattaa tätä linkkiä välttää, sillä Davis ei osoita juuri lainkaan demonisia piirteitä vaan perustelee sanomisiaan pikemminkin fiksusti...

[Leo]

En ota kantaa "jokainen vitsi sisältää pilkkaa" aiheeseen vaan kun Lassista ja Leevistä kaivettiin strippi niin kaivetaan tästäkin.

Ruutu 1:
Esko: Elämää... Sitä tämä on, Karvinen.

Ruutu 2:
Esko: Ei ole muuta luvassa.

Ruutu 3:
Karvinen: Ei jälkiruokaa?

Osoittiko Karvinen sadistinmerkkejä (Karvista ehdittiin jo sadistiksikin haukkua). Jokainen joka pitää jälkiruuasta on itsekäs plösö vai? Pidin tuosta vitsistä, vaikka se saattaa Karvis-sarjassa ollakkin itseään toistava, ja olkoonkin vaikka Clip artilla koottu, mutta viihdyttävä sarjakuvahan se silti on. Onko sillä väliä tehdäänkö sarjakuva 100 tunnissa hikipisaroiden valuessa vai 10 minuutissa jos tulos on sama? Okei, saatan itsekkin arvostaa huhkimista, mutta yhtä viihdyttävää se on silti ja sehän sarjakuvan alkuperäinen tarkoitus onkin.

[Tero Mäntylä]

Osoittiko Karvinen sadistinmerkkejä (Karvista ehdittiin jo sadistiksikin haukkua). Jokainen joka pitää

Leo yksi esimerkki ei riitä kumoamaan tuon tyylistä väitettä (Karvinen on / ei ole sadisti). Tosin yksi esimerkki ei riitä todistamaan että karvinen olisi sadisti. Tietenkin voisin sanoa että karvinen on tuossakin itsekäs paskiainen kun ajattelee vain sitä ettei saa jälkiruokaa mutta se olisi saivartelua ja liioittelua. Yksi esimerkki kuitenkin riittäisi todistamaan sen ettei tuo teoria "Kaikki vitsit perustuvat sille että jonkun kustannuksella nauretaan." pidä paikkaansa. Minä en jaksa sellaista etsiä kun sen vitsin kuitenkin pitäisi olla yksisellitteisesti sellainen ettei se loukkaa ketään ja voi olla että sellaisen vitsin etsiminen olisi graalin maljan etsimistä. Vaikka en keksi edes kenen kustannuksella tuossa Leon mainitsemassa vitsissä nauretaan. Ketä siinä sitten pilkataan?

Itse luin taas yhden Karvisen sunnuntai jutun jossa Karvinen potkaisee Oskun pois pöydältä ilman mitään syytä. Koko sarjakuvan Osku vain seisoo paikallaan eli ei mene edes mihinkään Karvisen ovelaan juoneen. En yritä tällä todistaa että Karvinen olisi sadisti. Tämä vain on aika lähellä minusta banaaninkuoreen liukastumisvitsiä ja koska Yksin kotona elokuvasarjakin on ilmeisen suosittu uppoaa tämän tyylinen huumori ihmisiin. Tosin omasta mielestäni huumorista ja Yksin kotona tyylisistä elokuvista ei voi puhua samassa lauseessa. Myönnän että Karvinenkin on hauska niiden rinnalla.

Minä en osaa nauraa banaanikuoreen liukastumisvitseille tai siihen että ärsyttävä saaliseläin esim pudottaa raskaan esineen saalistajan päälle tai siihen että ärsyttävä itseään täynnä oleva pikkukakara kiusaa muutamaa viatonta rosvoa muka ovelilla ansoilla. Maailmassa on ihan riittävästi vitsejä joille nauran. Osa niistä perustuu aivan yksiselitteisesti sille että jonkun kustannuksella nauretaan (Esim. Black Adder). Osassa mielestä ei mutta nekin tottakai voidaan vääntää siihen muotoon että oikein akateemisesti tulkiten niissä nauretaan jonkun kustannuksella.

Mutta minusta tärkeämpää Karvisessa on itse hahmo kuin huumori. Minua ei Karvisen vitsit naurata - ei edes tuo Leon mainitsema - mutta se ei ole syy vihata Karvista. Minä en pinä Karvisesta hahmona. Uskoisin että tämä on myös muiden Karvisvihaajien lähtökohta (en minä muuten vihaa Karvista... minä en vain pidä siitä ja se ei minusta käyttäydy yhtään niin kuin kissa.) Yksin kotona elokuvan hahmoa ja näyttelijää minä vihaan. Jos kadulla tulisi vastaan niin turpaan vetäisin. Jos olisin väkivaltaisempi luonne niin moottorisahalla leikkelisin palasiksi. Jos joku väittää minua tämän perusteella sadistiksi niin ehkä sadisti tuntee sadistin.

Ja Leolla vielä: Minusta on ihan sama vaikka joku vain painaisi tietokoneesta yhtä näppäintä joka generoisi sarjakuvan kuvat nanosekunnissa. Jos hahmo ei miellytä niin se ei miellytä toteutettiin sarjakuva miten tahansa. Vastaavasti jos meillä tuhat strippiä jossa Karvinen potkaisee Oskun pois pöydältä, tuhan strippiä jossa karvinen tappaa hämähäkkejä, tuhat strippiä jossa Esko yrittää puhelimitse tehdä treffejä ja saa taas muka hauskan torjunnan niin ehkä voisi käyttää pari sekunttia enemmän esim. ideointiin. Karvinen on viimeistään kymmenvuotissynttäreiden jälkeen (oman kokemukseni mukaan) jämähtänyt todella tehokkaasti paikalleen. Samoja vitsejä tai "vitsejä" toistetaan tauotta ja en ole vielä törmännyt vitsiin joka olisi alkanut naurattamaan sen jälkeen kun se on kerrottu esim. tuhat kertaa. Toki Karviseenkin voi vielä nykymuodossakin eksyä ihan kelvollisia vitsejä (muistaakseni jokin aikaa sitten luinkin yhden).

Edit: Lisätään vielä tähän tuikitärkeään keskusteluun (itse asiassa pidän tätä äärimmäisen turhana keskusteluna... en tiedä miksi olen vaivautunut kirjoittamaan tähän yhtään vastausta... ehkä siksi että pidin sitä hieman loukkaavana että Karvis kriittisyys johtuisi täysin ulkoisista seikoista kuten sarjakuvan amerikkalaisuudesta tai suosiosta sen sijaan että sarjassa voisi olla oikeasti olla jotain huonoa...) että itse en edelleenkään koe tuon Justuksen väitteen kumoamista mitenkään tärkeänä. Ehkä tuo teoria on oikeassa... Jos siitä joku haluaisi keskustella enemmän niin ehkä sille pitäisi aloittaa uusi keskustelu... se ei kuitenkaan muuta mielestäni muuta mitään Karvisen osalta kuten muistaakseni joskus yritin selittää.  
 

[Zippo]

Tänään aamukahvilla Etlaria lukiessa mainitsin vaimolle lehden sarjakuvien vaihtelevasta tasosta.

Rakas vaimoni oli liikuttavan samaa mieltä kanssani ja tokaisi, että :
"Karvisen voisi lopettaa". Vastasin tähän jääväni odottamaan sitä strippiä missä piikki annetaan...

Asiaa tarkemmin tuumaillen tuon väsyneen kissavanhuksen voisi todellakin päästää lepoon, niin jäisi vielä suhtkoht mukavat muistot.

[VesaK]

Garfieldin 25v. -muistelmateoksen nimi onkin osuvasti "In dog years I´d be dead!" Vaikka kyllä sen pitäs kissan vuosissakin olla jo vainaa.

[echramath]

Jos välillä Osku törkkäisikin Karvisen pöydältä tai muuten osoittaisi ettei ole pelkkä "tyhmä ja kuolaava rakki" niin kuin hänet yleensä esitetään. Toinen asia mikä auttaisi olisi se että Eskollakin kävisi välillä  mäihä.

Pari strippiä tulee mieleen. Jossakin Esko hiipii salaa lemmikkiensä luo. "Mitähän lemmikkieläimet tekevät kun ne kuvittelevat isännän olevan poissa?" Osku ja Karvinen pelaavat pokeria. Esko: "Uskomatonta" Karvinen: "Niin minustakin. Osku onnistui saamaan värisuoran".

Jossakin stripissä Osku niin ikään muiden ollessa poissa istui nojatuolissa perehtyen venäläiseen klassikkokirjallisuuteen.

Jos tuollaisia olisi enemmän, ehkä Karvisessakin olisi jotakin ideaa.

[lasse]

Kyllä minä ennen luin Karvista,ja pidin siitä kovasti,mutta ei se enää oikein iske.Kyllä sen aina Kouvolan Sanomista luen,joskus jopa kirpparilta ostin niitä lehtiä,mutta en kyllä enää osta.Jotenkin vaan aika tylsää luettavaa.

[Zippo]

Sitten kaikille sateisen sunnuntain ratoksi sanoitus kappaleesta Mad World, elokuvasta Donnie Darko, joka on enemmän kuin selvästi saanut inspiraatiota Lassi & Leevistä... siinä myös keskustellaan mm. Smurffeista...

Artist: Gary Jules
Song: Mad World

Tää tulee hiukka myöhässä, mutta ihan pakko korjata, ettei vaan jää väärää tietoa roikkumaan.

En usko, että "Mad World" on saanut inspiraatiota L&L:stä, koska sen on Roland Orzabal tekaissut jo vuonna 1983. Löytyy Tears For Fears:in levyltä The Hurting

[dbc]

Enpä sano muuta ku HUH HUH!
Nää kvaakin aiheiden alottelut ja aiheen rönsyilyt on ihan hurjia.
Karsikaa bullshit pois. Oikeat asiat oikean otsikon alle.

[Reima Mäkinen]

Homma hoitui otsikon editoinnilla.

Minä en pidä Karvisesta koska se on mielestäni sekä piirretty että kirjoitettu vastenmielisellä tavalla. Se on plösö, siinä ei ole särmää elikäs munaa. Se että niin monet pitävät Karvisesta, todistaa että maailma on paha paikka... mikä taas masentaa mielen. 
On toki  muitakin sarjiksia joista pidän yhtä vähän, Karvinen on vain helppo maali, sillä siihen törmää tahtomattaan liian usein (esim. oheistuotteissa).

Muistan lukeneeni joskus muutaman onnistuneen Karvisen. Niiden täytyy olla jostain sarjan alkutaipaleelta, sillä piirrostyyli oli erilainen. Muuten en ole juurikaan lueskellut sarjaa . Davis on todennäköisesti ihan fiksu kaveri ja alkuaikoina sarjassa oli räävittömyyttä sen revittelyn positiivisessa mielessä. Aivan kuin sarjan suosion myötä sekä ideat että uskallus sarjan kehittämiseen olisivat kadonneet. (Pitäisi kuunnella se haastattelu tuolta aiemmin esitetyn linkin takaa) Joka tapauksessa Vastakarvaan (get fuzzy?) muistuttaa tässä mielessä ehkä aikas paljonkin varhais- Garfieldia.

Huolimatta siitä, että toisto on yksi huumorin peruspilareita, on sekin onnistuttu tekemään karvisessa tavalla joka vieroo minut sarjasta. Ei se lasagne, tai lihavuus, tai tyhmä koira nyt NIIN hauska asia ole.

Tässäkin ketjussa mainitut What's Michael ja Läski Freddyn kissa ovat minusta mainioita sarjoja vaikka en muuten mitenkään erikoisesti pidä kissoista.

Täällä on mietitty että voiko olla vitsiä joka ei loukkaa ketään. Mielestäni voi hyvinkin. Esim. mainittu Lassi&Leevi voi naurattaa myös koska Lassi on niin fiksu ( koska Leevi on tyhmä!)
Huumori ja komiikka on huimasti monisyisempi juttu kuin "vitsin kertominen". Minäkään en pidä huumorissa jossa jotakuta vahingoitetaan tai muuten kiusataan. Tuntuu kuin sen tuottama nauru (ilo?) olisi jotenkin onttoa ja pohjimmiltaan ikävää. Vahingonilo ei ole parasta iloa. Mieluummin nauran huumorin esittäjien ja kohteiden keralla kuin heidän kustannuksellaan. Ja "jonkun kustannuksella" nauraminen ei aina välttämättä kovin paljon  loukkkaa tätä kohdetta.

[Lurker]

<snip>Huumori ja komiikka on huimasti monisyisempi juttu kuin "vitsin kertominen". Minäkään en pidä huumorissa jossa jotakuta vahingoitetaan tai muuten kiusataan. Tuntuu kuin sen tuottama nauru (ilo?) olisi jotenkin onttoa ja pohjimmiltaan ikävää. <snip>

Karvisen tuottama nauru juontaa jotenkin pelosta. Karvinen on se ahne epäkohtelias sika, jonka me kaikki tunnemme koulusta, työpaikoilta, päiväkodin hiekkalaatikolta ja josta ei koko elämänsä aikana pääse eroon (aina niitä löytyy). Kauheinta on, että naurajat menevät Karvisen puolelle, aivan kuten koulun pihalla tai työpaikan kahvipöydässä mennään kiusaajan selän taakse nauramaan kiusatulle (ettei vain itse joutuisi kohteeksi) - sarjakuvassa sen voi vielä tehdä turvallisesti.

Tenavissa Jaska Jokusta kiusataan. Vaan se onkin vähän toinen juttu. Kun Tellu vetää jalkapallon pois viime hetkellä Jaskan jalan edestä, me emme naura ilkeästi Jaskalle vaan hymyilemme ymmärtäväisesti. Schulz opettaa meille jotakin elämästä ja miten sitä "pelataan", mutta hän kertoo sen lempeällä sydämellä.

Huomasitteko, miten J. Jokunen kehittyi sarjan aikana. Loppuvuosien stripeissä Jaska istui usein nojatuolissa lukemassa, muita korkeammalla, ja katseli sieltä alas muiden hölmöilyä. Kärsimys jalostaa...

[OKE OKE]

Miksi lähes kaikki näyttävät vihaavan karvista ei se niin huono ole (minun mielestä)

Ylläpito: Poistin turhia hymiöitä. -Veli

[Veli Loponen]

Siirsin kysymyksesi tänne, missä Karvista jo aikaisemminkin puitiin. Ehkä tämän ketjun luettuasi tiedät joitakin syitä.

[Pässi]

Miksi lähes kaikki näyttävät vihaavan karvista ei se niin huono ole (minun mielestä)

Mielipiteet ovat kuin peräaukkoja: ne kaikki haisevat (paitsi minulla).

Masi, Harald Hirmuinen, Karvinen - kaikkia näitä yhdistää se, että ne olivat alkujaan yhden lahjakkaan taiteilijan luomuksia, mutta niistä tuli liian suosittuja, jolloin sarjakuvien tekeminen muuttui teolliseksi tiimityöksi tai perheyritykseksi. Tuotanto jatkuu yhä, mutta bulkkituotantona. Mikään ei muutu ja samat standardit toistuvat päivästä toiseen. Kun sarjakuvia tuotetaan komiteamietintöjen pohjalta, monesta päästä luulisi syntyvän paljon ideoita. Sen sijaan syntyy vain tympeitä kompromisseja.
Harald ei valitettavasti loppunut Dik Brownen kuolemaan. Nyt sitä "piirtää" hänen lahjaton hippipoika Luuttu, vaikka tiimityötä sekin varmaan on tänä päivänä.

Tenavat, Lassi ja Leevi, Kamut - nämä ovat myös yhden lahjakkaan taiteilijan luomia strippejä, ja sellaisina myös pysyivät. Paradoksaalista onkin, että ne eivät jämähtäneet paikoilleen, vaikka ideoijia on vain yksi. Tenaviin tuli vuosien ajan lukuisia uusia hahmoja ja teemoja. Bill Watersonin mielikuvitus riitti 13 vuoden ajan ja sitten hän katsoi parhaaksi lopettaa ennen väistämätöntä karvistumista. Kamut potkii yhä hyvin, mutta kuinka kauan...