Meikäläistä pännii, miten vaikeaa on saada oikeanlaista valoa aikaan. Kun koettaa leikkiä sivuvaloilla, jotka eivät ole sitä puhtaan valkoista auringon valoa, menetän aina tuntuman siihen, millaiseksi trikkivalo värjää kankaat, ihon jne. Sen lisäksi kankaiden laskokset tuottavat turhauttavan paljon stressiä, vaikkei kaikki muukaan toki ole kohdallaan. Tässä kuitenkin tunnin hahmotelmia erääseen tarinaideaan.
(Ai niin ja antakaa anteeksi nuo valoefektit. Niitä kun on niin mukava aina heitellä kuvaan että innostun aina liikaa.)
Tykkään muuten paljon Jampuran luonnoksista. Ne ovat sen verran selkeitä, että jo vain niitäkin kelpaisi lukea. Ilmeet ja sommittelukin suurimmalta osalta mitä mainiointa.