Minusta Hannu on ehdottomasti parhaita ankkahahmoja, monestakin syystä.
Ensinnäkin, Hannun läsnäolo tarinassa saa monesti Akusta parhaat jutut irti. Hannu pääsee niin paljon Akun ihon alle, että Aku saa loistaa näissä jaksoissa. Akun häviäminen Hannulle taas saa lukijan sympatiat aina Akun puolelle, onhan se niin koskettavaa.
Hannu on myös hyvä siksi, että hän ei ole yksiselitteisen paha. Hän on maksimaalisen ärsyttävä ja itsekeskeinen, laiska ja omahyväinen, mutta hän hyvin harvoin toivoo pahaa toisille (siksikin, koska muut tyypit kuin hän itse eivät juuri kiinnosta häntä hirveästi - ei edes Iines). Tällaisesta hahmosta, jota Aku ja lukija haluavat hirveästi vihata, mutta jota heidän ei ehkä pitäisi aivan niin paljon vihata, saa parhaimmillaan irti jotain sellaista, kuin Aku Ankka Grönlannissa, mahtava tarina.
Onnen kantamoinen on myös huippujakso, kuten mainittu. Mutta oletteko huomanneet, että Barks kertoo meille tässä tarinassa, että kaiken muun lisäksi Hannulla on huono maku? Hannu menee katsomaan elokuvaa "Pyssyt paukkuvat" ja lähtee pois kesken näytöksen, koska murhia ja onnettomuuksia ei ollut riittävästi, ja miettii vielä: "Millaista roskaa!". Tyyppihän on henkisesti aivan alkeellisella tasolla tämän mukaan! Tykkään tästä detaljista kovasti!
