Tykkäsin tmielosen arvostelusta kovasti, vaikka en ole vielä lukenut tätä kokoelmaa. Millerin puutteet on analysoitu hyvin.
Supersankareista enemmän tietävät tajuavat, että tmielone viittaa otsikollaan "Mitä tapahtui tulevaisuuden miehelle?" Alan Mooren klassiseen Teriksen tulevaisuutta käsittelevään tarinaan, joka on julkaistu Teräsmies 12/86:ssa ja Alan Mooren DC-sankarit -kirjassa. Mutta "tulevaisuuden mies" on minusta kyllä Teriksen lempinimi.
Kiitoksia! Mukavaa, että otsikko on herättänyt huomiota. Alun alkaen otsikko oli muotoa "WTF, Frank?", mutta ymmärrettävistä syistä päätin muotoilla sitä tyylikkäämmäksi. Seuraava versio otsikosta oli "Mitä tapahtui Frank Millerille?", mutta se kuulosti jotenkin kankealta, enkä tiedä olisiko ihmisille tullut mieleen tuo Teräsmies-kytkentä. Eli en viittaa "tulevaisuuden miehellä" Batmaniin vaan Milleriin, jolla oli vielä kymmenen vuotta sitten edessään lupaava tulevaisuus.
Tietysti otsikon voi tulkita myös sitä kautta, että teoksessa käsitellään Batmania, jonka tulevaisuus on jo tiedossa, eli tulevaisuuden miehen aiempia seikkailuita. Tämä versio ei kuitenkaan tunnu oikein sopivan "Ensimmäisen vuoden" ja "Yön Ritarin paluun" väliin, sillä hahmo on hyvin erilainen kuin noissa kahdessa tarinassa. Ensimmäinen vuosi esittää Batmanin maanläheisenä ja tolkullisena, kun taas Yön Ritarissa hän on tyly fasisti. Voin uskoa, että hahmo voi tuollaisesta lähtökohdasta kehittyä tuollaiseen lopputulokseen, mutta se, että hän on tuolla välillä ollut naureskeleva, autolleen puhuva sekopää ei oikein istu kuvioon.
Alkaa menenään jo ylitulkinnan puolelle, joten parempi lopettaa tähän. Mukava kuitenkin kuulla, että otsikointi on herättänyt ajatuksia.
Eniten minua hämmästyttää se, että toisin kuin omien virheidensä vuoksi (omien sanojensa mukaan) robotin lailla uutta megahyperhehkutusketkutus teosta tekemään lähtevä Alan Moore, on Miller keskittynyt tekemään myös pienempiä töitä (esim. Hard Boiled ), ja silti homma romahtaa käsiin. Joudumme vain toivomaan, että Millerin TDK2 ja Batman & Robin ovat vain pelkkä omituinen moka, ja Batman: Holy terro! tai mikä se nyt oli korjaa potin. Pahalta tosin näyttää...
En kyllä pitäisi kaikkia Mooren töitä megahyperhehkutusketkutuksina. Esimerkiksi Top 10 ja Smax olivat melko peruskauraa, mutta erittäin hyvin tehtyä peruskauraa. Tuntuu, että Miller on jämähtänyt omaan rankistelu-noir-pullistelu-tyyliinsä ja se on tärkeämpää kuin tarina. Moore sen sijaan muistaa myös aina kertoa sen tarinan. Vähän aikaa sitten luin herran runoileman LOEG: Black Dossierin ja vaikka teos oli aikamoinen sillisalaatti, niin siinä oli kuitenkin kiinnostava tarina.
Luin myös TDK2:n uudelleen ennen arvostelun väsäämistä ja pitää myöntää, että se oli parempi kuin muistin. Taide näytti pahalta, mutta jutussa oli sentään juoni.
Ottaen huomioon tuon surkean menestyksen taipaleen aikana, voisi sanoa, että Jokerin täyttämät pyöreät vuodet ovat isompi juhlanaihe...
Surkea menestys ehkä myynnillisesti, mutta ei välttämättä laadullisesti. Jokerin pyöreitä vuosia en muistanutkaan. Hyvä huomio. Ehkä meitä hellitään ensi vuonna jollain Jokeri-aiheiselle erikoisjulkaisulla. Azzarellon Joker voisi olla kohtuuhyvä vaihtoehto, vaikkei se mikään maataräjäyttävä lukukokemus ollutkaan.
Ilmiö on muidenkin kuin Millerin käyttämä. Se tuli esiin ensimmäistä kertaa John Byrneltä, ja viimesin Suomessa nähty viite taisi olla "Kuolema kulkee suvussa" tarinassa tai sitten joissakin Teräsmies lehdissä.
Toisaalta meillä on myös World's Finest- ja JLA-tarinat sekä Loebin Superman/Batman, joissa herrat ovat ylimmät ystävät.
Batmanissä seksin käsittely on vielä ihan normaalia.
Mutta kiroaminen ei, ja se oli hahmon kannalta liioiteltua ja rumaa.
Niin, TDK2:n sivuillahan Teräsmies saattoi Ihmenaisen tiineeksi, joten All Star Batmanin teot olivat siihen verrattuna aika mietoa. Muiden kirjoittajien toimesta seksiin on kyllä viitattu jonkin verran hienovaraisemmin (Ainakin oman, rajatun, lukukokemukseni perusteella). Minua taas tuo kirjoilu ei niin vaivannut. Ehkä, kymppinumero olisi saattanut muuttaa mielipidettä.