Kirjoittaja Aihe: Asterix  (Luettu 474608 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

G.Lagaffe

  • Vieras
Vs: Asterix
« Vastaus #540 : 21.01.2011 klo 12:53:50 »
Niin juuri, eikö tuo "sanction" ole rangaistusluonteinen maksu?

Kyllä, ilmeisesti Ranskan lain (?) mukaan kirjailijoilla ja heihin verrattavilla (mukaan lukien sarjakuvien käsikirjoittajat) on oikeus 10% veronalennukseen tekijänoikeustuloista, ei kuvittajilla jne.

Näin olin ymmärtävinäni tuon artikkelin lainauskohdan joka alkaa "<< sont consideres comme bénéficiant du régime fiscal..."

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 277
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Asterix
« Vastaus #541 : 13.02.2011 klo 00:10:11 »
Weetabix sopiikin hyvin Asterixille. Mutta ei kai sitä sentään ole nimetty nimenomaan ja vartavasten gallialaisittain, eli lanseeraus Asterixin siivellä?

Timo

Lönkka

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 186
  • Life goes on (except for those who die)
Vs: Asterix
« Vastaus #542 : 13.02.2011 klo 12:36:34 »
80-luvun alussa Weetabixin markkinointiin otettiin avuksi skinheadit:
http://www.youtube.com/watch?v=UYks5sNrEfc
Aika uhkaavaa mainontaa:
"Weetabix -if you know what's good for you"

Eli pataan tulee ellei Liisterix maistu!

Vinke

  • Jäsen
  • Viestejä: 17
Vs: Asterix
« Vastaus #543 : 28.02.2011 klo 20:31:09 »
Vissiin taas Asterix-elokuvia luvassa.

Eli 2012 on määrä julkasta näytelty elokuva, joka perustuu Asterix Britanniassa-albumiin. 2014 on taas määrä julkaista animaatioelokuva, joka pohjautuu löyhästi Jumaltenrannan nousu ja tuho-albumiin.

Lähteenä näille oli siis Wikipedia (http://en.wikipedia.org/wiki/Asterix). Sieltä löytyy varmaan lisää lähteitä.

X-men

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 088
  • Comics costs too much, damned!!!
Vs: Asterix
« Vastaus #544 : 28.02.2011 klo 21:05:10 »
Vissiin taas Asterix-elokuvia luvassa.

Ja tietenkin "ah niin ihanana" 3Dnä.

Jumaltenrannan suunnittelu on aloitettu vissiin viime vuoden puolella:  http://www.moviejungle.com/Articles/Despicable_Me_animators_to_take_on_3D_Asterix_The_Land_of_the_Gods_film.html ja http://www.awn.com/news/cg/asterix-jumps-3-d-bandwagon

Asterix Britaniasta ei löydy lisäinfoa ainakaan vielä.
There Are Too Many Comics Which Don't Get Published Here.

Vinke

  • Jäsen
  • Viestejä: 17
Vs: Asterix
« Vastaus #545 : 28.02.2011 klo 23:55:03 »
Tässähän ois muuten hyvä tyyppi Asterixien käsikirjottajaksi: Pierre Tchernia

Tosin taitaa tuollakin jo ikä painaa (83-v.), lähes Uderzon ikäinen. Mutta jos Uderzo haluaa albumin tai toisenkin vielä väsätä, niin kyllä mies tarvitsisi rinnalleen käsikirjoittajan. Tyypit voisivat vaikka yhdessä kyhätä tarinaa, kyllähän Uderzonkin päästä niitä ideoita löytyy.

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 556
  • Kuka mitä häh?
Vs: Asterix
« Vastaus #546 : 01.03.2011 klo 02:54:01 »
Tyypit voisivat vaikka yhdessä kyhätä tarinaa, kyllähän Uderzonkin päästä niitä ideoita löytyy.

Ei elokuvamies Tcherniakowski enää kirjoita mitään, ikä tulee toisille niskaan raskaammin kuin toisille. Uderzon ideat puolestaan on nähty, ja kuten kaikki tätä ketjua paria sivua enemmän lukeneet tietävät, Goscinnyn tytär Anne ja iso U ovat tietyin ehdoin myyneet Asterixin oikeudet Hachette-konsernille joulukuussa 2008. Sittemmin Uderzo on myöntänyt kolmelle pitkäaikaiselle assistentilleen luvan jatkaa sarjan tekoa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Asterix
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Vinke

  • Jäsen
  • Viestejä: 17
Vs: Asterix
« Vastaus #547 : 06.03.2011 klo 22:04:08 »
Uderzolta on tullut yhteensä yhdeksän albumia (kaikille ihan selvennyksenä, näillä tarkoitan Uderzon käsikirjoittamia sekä piirtämiä albumeita). Monet ovat pitäneet niitä huononpina kuin Goscinnyn kanssa yhteistyönä tehneitä. Tosiaan, onhan Uderzon käsikirjoittamista albumeista puuttunut nerokkuutta verrattuna Goscinnyn käsikirjoittamiin. Siitä huolimatta, Syvä kuilu (julk. 1980) on varsin nerokas albumi. Asterixin harharetkiä sekä Ruusua ja miekkaa en ole Uderzon yksintekemistä albumeista lukenut, joten niitä en voi kommentoida.

Syvästä kuilusta muistan ikävä kyllä turhan vähän, mutta hyvä albumi se silti oli. Ehkä nerokkain Uderzon yksintekemistä albumeista. Tosin, piirrokset oli jotenkin, hmm, haikeat?, vaikka nekin olivat tässä albumissa muuten hienoa katseltavaa. Monet uskovat, että albumin käsikirjoitus perustuu osittain Goscinnyn omiin ideoihin. Tästä voi olla montaa mieltä, mutta uskon, että Uderzo kunnioittaa edesmennyttä ystäväänsä sen verran, että mainitsisi että albumit perustuvat Goscinnyn ideoihin. Kuka tietää (paitsi Uderzo).

Asterixin poika on oma suosikkini Uderzon albumeista. Juonellisesti se on hyvin hauska, hieno ja tunteikas (loppuratkaisu). Lisäksi piirrokset ovat (tässäkin) hienot. Lisäksi siinä on muutamia nerokkaita juttuja. Toisinaan tarinan kulku on albumissa lievästi kömpelömpi kuin Goscinnyn tarinoissa, mutta albumi on hyvää ja viihdyttävää luettavaa.

Asterix Intiassa-albumista muistan myös turhan vähän, mutta albumi oli sekin hyvää luettavaa. Varsin mainio, nerokas ja hauska seikkailu. Tämä olikin Uderzon albumeista viimeinen "perinteinen Asterix".

Obelixin kaleerista muistan jo tarpeeksi. Albumi poikkeaa edellisistä albumeista. Juoni ei ole ihan sitä "perinteistä Asterixiä". Tykkäsin silti juonesta, vaikka siihen olikin lisätty muutamia turhia juttuja. Tunteikas oli tämäkin albumi, samoin hauska. Albumissa oli myös ripaus nerokkuutta.

Asterix ja Latraviata oli oikeastaan paluu perinteiseen, mutta juoni oli itseasiassa heikompi kuin "Obelixin kaleerissa". Juoni on välillä hiukan tylsä, ja lisäksi siihen oli taas lisätty muutamia turhia juttuja. Albumissa on silti hauskojakin vitsejä ja kohtia, ja ainakin itse jaksoin lukea albumin loppuun.

Taivas puotaa niskaan. Jotkut pitävät albumia nimensä veroisena. Minä en kuitenkaan. Albumi on monen mielestä järkyttävää luettavaa, johtuen todennäköisesti siitä että albumi on todellakin erilainen Asterix seikkailee-albumi. Itse kuitenkin tykkäsin albumista. En yleinsä pysty laittamaan Asterixeja parhausjärjestykseen, mutta voisin jopa sanoa, että tämä oli parempi kuin "Asterix ja Latraviata". Tästäkin ollaan monta mieltä. Kuitenkin, albumi on saanut mielestäni liikaa kritiikkiä, koska siinä on muutamia hauskoja vitsejä ja juoni toimii paremmin kuin edeltäjässään.

Asterixin ja Obelixin syntymäpäivä - Kultainen kirja. Tämä albumi oli kuin pitkä onnittelukortti, jossa oli kaunis kuvitus ja johon oli lisätty vitsejä sinne tänne. Pidin kuitenkin albumista, ja kyllähän tuosta noita Goscinnynkin juttuja löytyy, varmasti vahvimpana tekstijuttu "Cemikaliuksen matkaopas". Eli ihan turhaan ei Goscinnyn nimi käsikirjoittajien listasta löydy. Albumi on ehkä lievästi hiukan sekava, joten se pitään lukea tarkasti, ja eniten siitä saa irti kun sen lukee uudestaan. Albumi on viihdyttävää luettavaa, mutta en laskisi sitä edes Asterix seikkailee-sarjaan, mielummin "Muut Asterix-sarjakuvat" kategoriaan, jossa on mm. "Gallialainen visiitti". Tämähän ei ollut varsinaisesti seikkailu, tai ehkä seikkailu muistojen maailmaan. Hieno albumi silti.

Kommentoin vielä Uderzon yksin tekemät lyhyet sarjat, jotka julkaistiin "Gallialaisessa kertomataulussa" ja yksi niistä myös "Gallialaisessa visiitissä":

Gallian kevät: Tarinahan on vuodelta 1966, jolloin Goscinny oli vielä käsikirjoittaja. Goscinny taisi työn uuvuttamana kysyä, oliko Uderzolla ideoita, ja ihastui tarinan ideaan heti. Ja niin ihastuin minäkin. Tarinaa voisi verrata jopa Grimmin veljesten satuihin (tai no, ehkei ihan). Tarina on suorastaan upea, ja siinä on hienon idean lisäksi muutamia muita hauskoja juttuja.

Ennen näkemätön Asterix: "Gallialaisessa kertomataulussa" taisi lukea että Goscinny oli jutun käsikirjoittaja (en muista tarkalleen), mutta Uderzon "tarinahan" tämä taitaa ainakin suurimmaksi osin olla. Tai oikeastaan tämä ei ole varsinaisesti tarina, vaan tässä esitellään hauskasti eri piirrostyylejä ja uusia näkemyksiä Asterixin seikkailuista. Tarinahan kertoo hyvin, kuinka mukautumiskykyinen sarjakuvataiteilija Uderzo on. Tarina on siis vuodelta 1969.

Parisium ja olympialaiset: Kun tietää tarinan taustat, niin sen loppuratkaisu on varsin hupaisa. Tämähän oli siis joku Ranskan olympiahakemukseen liittyvä juttu, tarina on siis vuodelta 1986, vissiin kamppanijoitiin Ranskan hakemusta kesäolympialaisiin 1992.

Asterixin syntymä: Hauska ja mukava tarina, jossa saamme selville Asterixin ja Obelixin syntymän. Tehtiin Asterixin 35-vuotis syntymäpäivien kunniaksi vuonna 1994.

Kiekulix, gallian kukko: Tarina on tässäkin hauska ja hyvä, mutta Goscinny taisi tähän tehdä alkuperäisen käsikirjoituksen, vai kuinka? Onhan alkuperäinen tarina jo 70-luvun alusta. Tämä tarina on siis vuodelta 2003, mutta juuret ovat jo 70-luvulta.

Tässä oli siis mielipiteeni Uderzon yksintekemistä albumeista ja lyhyistä tarinoista, jotka olen lukenut. Täytyy muistaa, että nämä olivat vain minun mielipiteitäni, voitte pitää minua vaikka kuinka vähämielisenä tai jälkeenjääneenä. Minkäs minä itselleni mahdan.

Täytyy vielä tähän loppuun lisätä suosikkialbumini (mulla on lukematta 12 Asterix-albumia, 10 Goscinnyn käsikirjoittamaa ja 2 Uderzon): Asterix lyö vetoa, Asterixin poika, Asterix Britanniassa, Asterix gallialainen, Asterix Korsikassa sekä Jumaltenrannan nousu ja tuho. En ihmettele vaikka tuossa olisi tullut kaikki (ei tullut, onneksi).

Päätänpä viestini viimein, toivottavasti en saa tappouhkauksia siitä kun kehuin "Taivas putoaa niskaan"-albumia vähääkään. Ja hyvä jos joku jaksoi edes lukea, siitä erityiskiitos. Ja pistäkää suoraan kysymystä ja palautetta, jos joku jäi näistä mielipiteistäni ikävästi hampaan koloon.

Edit: Pari virhettä korjattu
« Viimeksi muokattu: 07.03.2011 klo 01:04:17 kirjoittanut Vinke »

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: Asterix
« Vastaus #548 : 07.03.2011 klo 00:18:47 »
Taivaan niskaanputoamista en minä ole lukenut, mutta...
Totta että Syvä Kuilu, Asterixin poika ja miksei myös Ruusu ja Miekka olivat varsin mainioita, ja hyviä irtojuttuja löytyy myös Harharetkistä ja Intiasta vaikkeivät ne kokonaisuuksina oikein toimi.
Kaleeri ja Latraviata olivat minusta vain huonoja, mutta niin oli myös Belgian seikkailu.

Vinke

  • Jäsen
  • Viestejä: 17
Vs: Asterix
« Vastaus #549 : 07.03.2011 klo 16:49:38 »
Olisi mukavaa lukea muiltakin uusia mielipiteitä Uderzon Asterixeista.

Eikös muuten Asterix ole enemmänkin Goscinnyn luoma hahmo, Obelix ja Idefix enemmän Uderzon luomia. Obelix taisi olla kompromissiratkaisu, koska Goscinny halusi päähenkilön olevan lyhyt ja pienikokoinen, Uderzo taas halusi sen olevan roteva, suuri ja vahva. Lopulta tyypit päätyivät siis ratkaisuun, että "tehdään sankarin rinnalle toinen henkilö".

Taivaan niskaanputoamista en minä ole lukenut, mutta...
Totta että Syvä Kuilu, Asterixin poika ja miksei myös Ruusu ja Miekka olivat varsin mainioita, ja hyviä irtojuttuja löytyy myös Harharetkistä ja Intiasta vaikkeivät ne kokonaisuuksina oikein toimi.
Kaleeri ja Latraviata olivat minusta vain huonoja, mutta niin oli myös Belgian seikkailu.

Tosiaan, Kaleeri on viimeistään se albumi joka jakaa viimeistään mielipiteet. Latraviatan ja "Taivas putoaa niskaan"-albumin kohdalla enemmistö taitaa olla sitä mieltä että ne ovat huonoja. Omasta mielestäni nekin ovat kuitenkin luettavaa tavaraa, jollain tavalla Taivaan niskaan putoamisessa "Manga vs. Disney"-asetelma jopa huvitti minua. Albumissa juonen kulku on muutenkin melko hyvää. Latraviata puolestaan on hyvinkin "tyypillinen Asterix" (kuten sanoin), joka nostaa osakkeita. Tämä ei päde "Taivas puotoaa niskaan"-albumissa. Kuten sanottua, jokaisella on tästäkin omat mielipiteet, jotkut voivat pitää kaikkia Uderzon yksin tekemiä Asterixeja hirvittävinä ja tahraisina häpeäpilkkuina koko sarjassa, jotkut puolestaan pitävät niitä kaikkia suorastaan mestariteoksina.

Maryanne

  • Jäsen
  • Viestejä: 49
Vs: Asterix
« Vastaus #550 : 07.03.2011 klo 19:04:05 »
Täytyy myöntää etten ole vieläkään uskaltanut lukea noita kahta viimeistä osaa; Latraviataa ja Taivas putoaa niskaan. Olen perinjuurin peloiteltu, enkä haluaisi turmella rakkaita muistojani jollain epäkelvoilla yksilöillä...

Uderzon soolouran neljä aikaisinta teosta, siis Asterix Intiassa asti, ovat kuitenkin mielestäni ihan hyviä; jos eivät yhtä loistavia kuin Goscinnyn, niin ei niiden vuoksi nyt joudu silmiänsä päästä häpeämäänkään. Kenties lapsuudenmuistot tekevät minulle tässä tenän ja olen niille liian armollinen. Pitäisi vissiin lukea kaikki albumit ekasta vikaan jonain rauhallisena viikonloppuna, ja sitten muodostaa analyyttisempi mielipide.

Mitä tulee Obelixin ja Asterixin syntyyn, niin en osaa vahvistaa enkä kumota Vinken tarinaa. Kuitenkin voisi epäillä, että olisi sarjalle sitten luotu kummanlainen päähenkilö tahansa, pieni tai iso, niin melko luultavasti hänelle olisi jossain vaiheessa tarttunut side kick, ja myös melko luultavasti tuo side kick olisi ollut hänen foilinsa eli siis peilikuva.

Vinke

  • Jäsen
  • Viestejä: 17
Vs: Asterix
« Vastaus #551 : 07.03.2011 klo 21:37:37 »
Mites tarinat muuten käsikirjoitettiin? Oliko Goscinnylla ja Uderzolla jotain palavereita joissa he sopivat tarinan alkuidean "Asterix voisi vaikka matkata seuraavassa albumissa Britanniaan" ja niin edelleen. Ja sitten Goscinny laati käsikirjoituksen, johon Uderzo saattoi lisätä omia ideoitaan. Tämäkin oli vain oma veikkaukseni, mitenköhän asia mahtaa todellisuudessa olla?

Vinke

  • Jäsen
  • Viestejä: 17
Vs: Asterix
« Vastaus #552 : 07.03.2011 klo 21:46:53 »
Jossain albumissahan oli lyhyt sarja, jossa ukot neuvottelivat tuopin ääressä ja nauroivat. Etukäteen albumin sisältö suunniteltiin kimpassa. Vähän enemmän kuin että "seuraavaksi Asterix matkustaa Britanniaan".

Olisikohan tuo lyhyt tarina esiintynyt kenties "Gallialaisessa kertomataulussa"? Siinä oli ainakin tarina, nimeltään "Idean synty". Mutta voi tietenkin olla jossakin albumissa, mitä en ole lukenut.

 

tertsi

  • Vieras
Vs: Asterix
« Vastaus #553 : 07.03.2011 klo 21:48:47 »
Idefix voi olla hyvinkin Uderzon luomus, sehän vain lähti seuraamaan poikia eikä osallistunut juonenkulkuun.
Uderzo vaatimalla vaati pienen koiran saamista mukaan seikkailuun. Goscinny ei pitänyt ajatuksesta.
Idefix = une idée fixe(?) = päähänpinttymä tjms.(?)
« Viimeksi muokattu: 07.03.2011 klo 21:55:51 kirjoittanut Tertsi »

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 556
  • Kuka mitä häh?
Vs: Asterix
« Vastaus #554 : 07.03.2011 klo 23:55:17 »
Jepp, Vinke ja muut Asterixin historiikista kiinnostuneet voivat vaivautua lukemaan tämän ketjun läpi. En viitsi kirjoittaa uudestaan samoja juttuja jotka olen jo pari-kolme kertaa täällä selostanut, mutta yksi mielenkiintoinen ns. uusi pointti tuli vastaan koskien Goscinnyn viimeistä käsikirjoitusta, Asterix Belgiassa.
Synopsis siis oli, mutta loppusivujen käsikirjoitusta ei ehditty kirjoittaa puhtaaksi kun G:n sydän petti. Ehkä siksi tarinan viimeiset sivut vaikuttavat vähän (rytmillisesti) kömpelöiltä. Itseäni on aina kummastuttanut töksäävä kohtaus: "Mutta äkkiä Caesar ilahtuu - Wolfgangamadeus! - Mutta se onkin Asterix."
No, Goscinny osasi paitsi sarjakuvat myös historian ja kirjallisuuden. Kyseessä on parodiointi Victor Hugon runosta L'Expiation (Sovitus), joka käsittelee Napoleonin tappiota Waterloossa (Ks. myös repliikki "Waterzooie! Waterzooie! Mikä surkea sapuska..."). Runoelmassa lausutaan:
"Soudain, joyeux, il dit: Grouchy! - C'était Blücher." Asterixissa siis alkukielellä:
"Soudain, joyeux, il dit... Wolfgangamadeus! - C'était Asterix."

Jotensakin ihme että Asterixit on saatu käännettyä niin erinomaisesti suomeksi... kaikki ei vain pysty välittymään.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama